Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

Näin siinä on nyt käynyt ...

Following US and Argentina, Brazil approves drought-tolerant, herbicide-resistant soybean

... vaikka "aktivistit" toista yrittivät:

Soijansiemenaktivismia

Hyväksyttävässä lajikkeessa on näin yritetty ratkaista riski, että rikkakasvit kehittävät itsessään vastustuskykyä torjunta-aineille eli vuorotellaan näillä kahdella:

Along with the drought-resistant trait, Brazil has approved the combination of two other technologies to the same seed product: resistance to weed killers glufosinate-ammonium and glyphosate, the companies said.

"Hyväksyttävässä" siksi, että lopullinen hyväksyminen odottaa vielä vihreää valoa ostajamailta. Joissa varmaan on mukana myös EU. Suomenkin osalta sen päätös riittää. Suomi voi ostaa tai olla ostamatta kyseistä soijaa, mutta ei voi kieltää sen tuontia, jos EU sen hyväksyy. Tuon lajikkeen viljelyn täällä Suomi voi kieltää, mutta sekään ei taida olla kovin ajankohtainen kysymys. Suomi tarvitsisi ihan oman GMO-soijalajikkeensa, joka sietäisi lyhyen kasvukauden. Kuivuus on täällä harvemmin uhkana (joskus tietysti on).

[Heikki Jokipii]

Geenitekniikasta on apua - pyrkimyksissä säilyttää kotoperäiset viljelykasvit:

Opuah Abeikwen: Fighting to protect Nigeria’s indigenous crops

Eli myös silloin kun halutaan säilyttää maatalousluonnon monimuotoisuus!

[Heikki Jokipii]

Mutta sitten tämä kirjoittaja kysyy, miksi GMO-tekniikka ei ole kehittynyt tai on kehittynyt niin hitaasti, yhdellä saralla, kasvien ravitsemusarvojen parantamisessa:

Nutritionally enhanced GMO crops could boost public health worldwide, so why have we developed so few?

The potential for using genetic modification (GM) to enhance the nutritional composition of crops …. has been recognized since the dawn of the GM era, with such ‘output’ traits being considered as distinct, if not potentially superior, to ‘input’ traits such as herbicide tolerance and insect resistance.

However, while input traits have successfully been used and now form the basis of GM agriculture, output trait GM crops are still lagging behind after 20 years. This is despite the demonstrable benefits that some nutritionally enhanced crops would bring and the proven value of GM technologies.

Täysin pysähdyksissä ei tuokaan kehitys ole toki ollut, kuten useat esimerkit tässäkin keskustelussa osoittavat.

[Heikki Jokipii]

Tukes vahvisti tuon huhun/asiantuntijalausunnon torjunta-aineiden huonosta saatavuudesta:

Gammayökkösen torjuntaan lisää hätälupia saatavuusongelmien vuoksi

Jos käytettävissä olisi ollut Bt-härkäpapu (jne.) tuollaista ongelmaa ei olisi tullut. Edellä mainituin varauksin: ei se jälkikäteen, vahingon jo ollessa tapahtumassa, olisi ollut käyttöön otettavissa. Ja vahinko ja uhka on suhteellisen harvinainen.

Vaan tuleeko se jäämään harvinaiseksi:

https://maatalousinfo.luke.fi/fi/kasvinterveys/ajankohtaistiedotteet

7.6.2019
Gammayökkösiä kaukokovaelluksena

Säännöllisiä vaeltajaperhosia, kuten gammayökkösiä ja ohdakeperhosia, on havaittu Suomessa etenkin tällä viikolla. Viime vuonna pahoja tuhoja monilla viljelykasveilla aiheuttaneeseen gammayökköseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Perhoset hakeutuvat kasvustoihin, joissa on kukkivia kasveja. Havaintoja viljelykasveilta ei vielä ole, mutta lajia kannattaa seurata.

Olisiko sittenkin tuossa peruste Suomen ensimmäisten GMO-lajikkeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon?

[Heikki Jokipii]

"Armeijamato" on päässyt Kiinaan asti. Muuntogeeninen BT-maissi olisi sen estänyt:

GMO crops could have slowed fall armyworm pest advance across China

Tai ainakin sen hyökkäysmarssia hidastanut. Mutta tälläistä se on Kiinassakin:

But Bt food crops have not been approved for commercial use in China, in part because of strong public opposition to genetically modified food, says Du Li, a specialist in biotechnology law at the University of Macau.

[Heikki Jokipii]

Kelpaisiko tämä esimerkiksi geenitekniikan mahdollisista hyödyistä, krantuillekin, EU:ssakin?

GMO wheat could put bread and pasta back on the menu for people with celiac disease

Eli sen avulla olisi kehitettävissä keliaakikoille sopiva vehnä.

[Heikki Jokipii]

Suomessakin on nyt kerrottu tästä "armeijamadosta" ja sen tilanteesta:

Afrikassa ja Aasiassa leviävä tuholaismato uhkaa ruoantuontantoa – Euroopassa ollaan varuillaan

Varuillaan, niin. Mutta tuossa ei vahingossakaan väläytetä mitään keinoista, joilla tuota vastaan voitaisiin varautua. Eikä varsinkaan siitä  geeniteknisestä keinosta.

No, ei Kiinassakaan sitä käytetty, ks. juuri edellä 22.06.19. Vaikka se olisi ollut olemassa. Ajatellaanko, siellä ja meillä, että on parempi katsoa, ja katua vasta jälkeenpäin?

Tuontitarkastuksilla (ja Suomen osalta talvella) tietysti jossain määrin selvitään. Mutta kun perhosen toukka on saanut tuollaisen nimen, niin tietysti tulee mieleen miten viime sodissa varmistettiin itsenäisyyden asiaa kaukana etulinjasta olevilla vahvoilla linnoitusketjuilla.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa tulee esille mm. muuntogeeninen ruistankio eli kitupellava eli camelina:

How market forces, self-regulation and GMO crops are making fish farming more sustainable

Siitä GMO-kasvilajikkeesta on ollut edellä usein puhetta. Sekin on mainittu, että se kasvaisi kyllä Suomessakin! Koska se tavanomaisena lajikkeenä kasvaa jo.

[Heikki Jokipii]

Koeviljelmillä Keniassa on saatu bt-puuvillalla nelinkertaisia satoja tavanomaiseen verrattuna:

Kenya field trial shows Bt cotton boosts yields four-fold

Siinäpä hallitukselle pohdittavaa maassa, jossa oli lipsahtanut voimaan kaiken muuntogeenisen viljelyn ja GMO-tuotteidenkin kielto jokunen vuosi sitten:

Kenya imposed a ban on GMO crops and products in 2012. But this past April, the government announced it was reconsidering the ban to support food security, as some 1 million Kenyans require emergency food assistance due to prolonged drought.

Waturu is optimistic that the Cabinet will soon lift the ban, thereby allowing farmers to fully access Bt cotton seeds.

[Heikki Jokipii]

Kenian tiedemiehet ovat lisänneet pökköä tuohon pesään vetoamalla myös sen kautta vähentyviin torjunta-aineisiin ja niiden hintaan:

https://geneticliteracyproject.org/2019/07/25/kenyan-scientists-lobby-for-gmo-bt-cotton-approval-to-cut-pesticide-use/

Tuossa kerrotaan, että uhkaamaan on tullut puuvillayökkösen lisäksi toinenkin ötökkä, jonka bt-puuvilla osaa torjua. Tuo toinen ötökkä kuuluu suomenkielellä villakilpikirvojen heimoon.

Huimasti parantuva tuottavuus tuossakin mainitaan.

Taas tuli mieleen, miten jokaisen suomalaisen kehitys- tai luontojärjestön pitäisi kertoa, että heidän toimintansa tukemiseksi myymänsä T-paidat ovat ehdottomasti tuollaista puuvillaa!

[Heikki Jokipii]

Kiina näkee erityisesti geenieditoinnista potentiaalisia hyötyjä ja satsaa siihen voimakkaasti:

China’s multi-billion-dollar investment in CRISPR could help feed its ‘massive’ population

***

Ja epäilemättä kiinalaiset suhtautuisivat asiaan hyvin suopeasti, jos afrikkalaiseen sikaruttoon löydettäsiin apua geenimuuntelusta.

Nyt tässä tilanteessa:

China's pig herd may shrink by 50% due to African swine fever: Rabobank

Erääseen toiseen sikoja vaivaavaan virustautiin on apua sillä keinolla löydetty.

***

Tuossa ei alkuperäisessäkään artikkelissa ollut selvää vastausta siihen, miten Kiina aikoo säädellä geenieditointia, mutta sekin on ratkaisu, joka vaikuttaa, kun EU tekee asiassa omaa päätöstään.

[Heikki Jokipii]

Banaanin kohtalonhetket ovat käsillä:

Pahin näyttäisi tapahtuneen: Banaanit tuhoava tauti löysi tiensä Etelä-Amerikkaan – ja nyt sitä vastaan taistelevat poliisit ja armeija

Eikä tuosta kriisistä ilmeisesti ole muuta ulospääsyä kuin geenimuuntelu.

Valinnanvapaus on toki säilytettävä:

Australiassa selvitetään Cavendish-banaanin geenimanipulaatiolla, josko siitä voitaisiin muovata panamantaudista selviävä lajike. Ratkaisuja ei vielä ole, eikä geenimanipuloitu ravinto ole monien mielestä houkuttelevaa.

Mutta nyt voi käydä niin, että tuossa mainitut "monet" ovat sitten jatkossa ilman banaaneja.

Nyt olen nähnyt tietoja, ettei tuota yritetä yksin Australiassa vaan muuallakin. Ja muualla oltaisiin asiassa jo pidemmällä?

Kyllä, Annaleena Ylhäinen oli löytänyt tämän artikkelin:

The banana is dying. The race is on to reinvent it before it's too late

Ja on twiitannut sen linkin tällä lähetteellä:

UK:ssa sijaitseva Tropic Biosciences jalostaa uusilla geenieditoinnin työkaluilla mm. panamantautia kestävää banaania. Harmillinen juttu vain, että EU-tuomioistuin linjasi nämä menetelmät gmo:ksi. USAssa niitä säännellään kuten perinteistä jalostusta.

[Heikki Jokipii]

Tässä asiassa onkin sitten kaksi kilpailevaa ratkaisua, tuo UK:n ja tämä USA:n:

Exploring GMO canola as a cheap source of omega-3 fatty acid for farmed salmon

<klips>

Onko se siis rapsi vai ruistankio? Tuolla UK:n ratkaisulla on kyllä kilpailussa pahasti "handikappia" EU:n takia (eikä siinä välttämättä edes Brexit auta).

Vai auttaisiko sittenkin? Ainakin nämä tutkijat suhtautuvat myönteisesti Boris Johnsonin esille tuloon asiassa:

PM’s GM pledge welcomed by the aquaculture biotech sector

Some of the most progressive researchers in the UK’s aquaculture biotechnology sphere have welcomed Boris Johnson’s pledge to support the production of genetically modified crops.

Mukana tuossa olivat myös ruistankion kehittäjät.

Minä toki toivoisin, että asia järjestyisi toisin. Jotta tuo GM-ruistankio saataisiin viljelykseen myös Suomeen, johon se käsittääkseni hyvin soveltuisi (edellä 12.07.19).

[Heikki Jokipii]

Entäpä kasvilajikkeet, jotka sitovat hiilidioksidia eli hiiltä ilmasta oikein urakalla:

‘Supercharged’ GMO crops could store 20 times more CO2 than average plant

[Heikki Jokipii]

Kyllä tämäkin täytyy mainita. Tämän mukaan geenimuuntelun avulla olisi kehitetty valmiste, jota nauttimalla välttyisi krapulalta:

‘Proudly GMO’ probiotic takes aim at hangovers. Can it ease consumer fear of biotechnology?

Tuossa spekuloidaan, että tuo tuote voisi muuttaa yleisön asenteita GMO:lle myönteisemmiksi.

Minä spekuloin, että tuon nauttiminen olisi varmaan tarpeellista ja toimivaa silloinkin, jos tarjolla on suurempi määrä luomuviiniä.