Miksi GM on hyvä asia?

[Heikki Jokipii]

ScienceDaily kertoo, että geenitekniikan avulla maissin ravitsevuutta on kyetty parantamaan:

Genetically boosting the nutritional value of corn could benefit millions

Minun täytyy myöntää, että kuulin nyt ensimmäistä kertaa elämässäni tuosta metioniinista. Mutta tuo uutisartikkeli kertoo myös lyhyesti sen merkityksestä.

***

Yleisesti maissi on muuten ollut kriitkkojen hampaissa juuri sillä argumentilllla, että sen ravintoarvot ovat huonoja. Väite on usein jatkunut sillä, että sen määrällisen hyvätuottoisuuden vuoksi sitä kasvatetaan ja syötetään kansalle (erityisesti USA:ssa) Suuren Bisneksen ehdoilla, voiton maksimomiseksi, vähät välittäem ravinnon laadusta.

[Heikki Jokipii]

Muuntogeenisillä tomaattilajikeilla päästäisiin eroon sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä käytetyistä haitallisista kuparipohjaisista torjunta-aineista, mutta ...

Green technology: Disease-resistant GMO tomato that could eliminate need for copper pesticides, double yields–blocked by public fears

... suurta yleisöä pelottaa. Tai se on onnistu pelottelemaan.

[Jarrumies]

Rakoilua geenimuuntelun vastuksessa - nyt Voima-lehdessä gmo-myönteinen juttu:
http://voima.fi/artikkeli/2017/gmo-tunteella-tiedolla/

Vaikka tuossa jutussa on virheitä ja tehotuotannon syyllistämistä mukana niin kokonaisuudessaan juttu on varmasti Voiman "tavanomaisten" lukijoiden vaikea niellä.

[Heikki Jokipii]

Tuosta hämmästyn kyllä minäkin (taustaahan hämmästykselleni on).

Mutta monet asiat voivat muuttua. Vertasin luomuinostusta EU:ssa ja Suomessa joskus kellonaikojen siirtelyyn. Nyt paitsi Suomen ediuskunnassa, myös EU-parlamentissa sen oudon tavan lakkauttaminen on nyt saanut huomattavaa kannatusta. Mm. kaikki Suomen mepit ovat lakkauttamisen puolella.

[Heikki Jokipii]

Kiinalaiset ovat kehittäneet erittäin hyvätuottoisen ja ravitsevan viljeltäessä suolaisuutta kestävän riiisilajikkeen:

Chinese Scientists Develop Saltwater Rice That Could Feed 200 Million People

Tuosta ei täysin selviä, oliko geenitekniikka sen kehittämisessä ratkaisevassa asemassa. Mutta kuten jo sanottu, meille se ei ole kynnyskysymys. Hyväksymme kernaasti myös muut ruokatuotannon, jalostuksen läpimurrot!

[Heikki Jokipii]

Tämä innovaatio saattaisi kiinnostaa länsimaista eli suomalaistakin kuluttajaakin *):

omega-3 -rasvahappoja kasveista

Tietysti tälläkin on globaali merkityksensä: se vähentäisi painetta jo nyt "sillä rajoilla" oleviin maailman kalavaroihin.

Tässä lisää GMO-kitupellavan (-ruistankion) kehittämisen uudemmista vaiheista:

Omega-3 fish oil from a plant? GMO camelina could offer sustainable alternative

Satuin juuri äskettäin täällä toisaalla ehdottamaan, että Suomenkin kannattaisi olla kiinnostunut tästä kasvilajikkeesta! Tuota tutkimusta tehdään, kuten artikkelissa näkyy, Britanniassa, joka vielä on EU:n jäsen. Mutta näin pessimistisesti kirjoittaja suhtautuu tulevaan EU-lupaprosessiiin (vaikka itse tutkimus on edennyt hyvin):

The final step will be to secure regulatory approval, although the status of the EU regulatory system means that the team will only be seeking approvals outside Europe.

Ultimately, if the GM camelina is accepted by regulators and users, the team’s vision is to see the volume of fish oils harvested from the sea matched by the amount produced on land.

Ellei Suomi sitten aktiivisyydellaan pystyisi siihen vaikuttamaan?! Suomessakin kasvatetaan yli 10 miljoonaa kiloa vuodessa kirjolohta - niille kelpaisi varmaan rehuksi kitupellavasta tehty "kalaöljy".

[Heikki Jokipii]

Nyt jopa suomalainen Maaseudun Tulevaisuus kertoo:

Söisitkö geenimuunneltua banaania? Se voi olla pian ainut vaihtoehto

Mutta kertoo myös, että yhä on rimpuilua asiassa:

Sen menestys riippuu kuluttajien suhtautumisesta. Varsinkin Euroopassa kuluttajat eivät suosi geenimuunneltuja elintarvikkeita.

Science-lehden haastatteleman filippiiniläisen asiantuntijan mukaan banaanin pelastamiseksi on muitakin vaihtoehtoja kuin geenimuuntelu.

Josta tulee taas mieleen, että mistä se oikein tiedetään, että eurooppalaiset eivät suosi. Kun he eivät osta? Eivät osta, vaikka kaupoissa ei yleensä ole ensimmäistäkään tuollaista tuotetta? Vrt. se Leningradin purukumi.

[Heikki Jokipii]

Vai pääseekö tässä kalanruokakilpailussa Australian gmo-rapsi kuitenkin gmo-kitupellavan ohi:

Salmon may soon be fed GMO canola high in omega-3 fatty acids

[Heikki Jokipii]

Kiinalaiset ovat menneet keksimään tällaista, joka suuresti laajentaisi geenitekniikan käyttömahdollisuuksia:

Number of genetically engineered crops could balloon thanks to new technique

The war over GM crops, though intense, has so far been restricted to a small number of battlefields – corn, soybean, tomatoes and canola, for instance – due to the limited list of plant species scientists have been able to successfully modify.

Now the stage may be set for a massive expansion in the theatres of conflict. A team of mostly Chinese scientists has announced a new technique, called pollen magnetofection, which they say overcomes the obstacles of traditional plant-transformation methods and clears the way to genetically modify “almost all crops”.

Tuosta ei selvinnyt, liittyykö geenieditointi mitenkään asiaan.

[Heikki Jokipii]

Uusi niksi tai ainakin suunnitelma:

Climate change fighting plants: Genetically modified crops could trap half of human CO2 emissions in soil

GMO-kasvit sitoisivat tehokkaasti ilmakehän liikaa hiilidioksidia maaperään. Se vaatisi tämän:

About six percent of the world’s cultivated land would be needed, and much of that could be in areas of marginal productivity, Chory said. These crops wouldn’t be grown for human consumption, but could include animal feed.

(lihav. HJ)

[Jarrumies]

Norja harkitsee geenimuunneltuja elintarvikkeita koskevan säätelyn keventämistä
https://yle.fi/uutiset/3-9963423

Norjassa halutaan muutoksia geneettisiä elintarvikkeita säätelevään lakiin. Mikäli poliitikot päättävät tukea bioteknologian neuvoston ehdotuksia, geenimuunneltu ruoka voi saapua ensi kertaa norjalaisiin kauppoihin.

Tällä hetkellä Norjassa ei ole yleiskieltoa geenimuunnellulle ruualle, mutta kaikkien tällaisten tuotteiden pitää saada erillinen hyväksyntä viranomaisilta. Nykyiset säännöt ovat hyvin tiukat. Toistaiseksi mitään geneettisesti muokattua ruokaa ei voi myydä.

Uusia sääntöjä esittänyt bioteknologian neuvosto on Norjan hallituksen nimittämä riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävä on edistää biotekniikan vastuullista käyttöä.

Neuvoston puheenjohtajan Kristin Halvorsenin mukaan Norjan lait kaipaavat päivitystä. Geenimuuntelun avulla voidaan esimerkiksi parantaa kasvien ja eläinten vastustuskykyä taudeille.

Kasvibiotekniikan professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta on yllättynyt bioteknologian neuvoston aloitteesta.

– Voihan sitä aina ehdottaa, mutta en kyllä usko, että tämä uusi luokittelujärjestelmä tullaan hyväksymään. Sille tuskin löytyy Norjassa kannatusta. Heillähän on hyvin tiukat säännöt geenimuunteluun, Teeri sanoo.

Euroopassa geenimuunneltuja tuotteita koskevat päätökset tehdään Euroopan unionissa. Norja ei kuulu EU:hun, mutta se noudattaa sisämarkkinoiden sääntöjä.

– Norjassa voidaan käsittääkseni muuttaa sääntöjä vapaammin. Se on sitten eri asia, voidaanko muunneltuja tuotteita viedä ulkomaille. Nyt ehdotettu kolmiportainen luokittelujärjestelmä kuulostaa kovasti samalta kuin Hollannin jokin aika sitten tekemä ehdotus. Se torpattiin EU:ssa nopeasti, Teeri kertoo.

Suomessa noudatetaan EU:n geenitekniikkaa koskevia määräyksiä. Teerin mukaan ongelma on siinä, että EU:sta nouseva lainsäädäntö on vanhentunut.

– EU:n geeniteknologiaan liittyvä lainsäädäntö on peräisin vuosikymmenten takaa. Tuolloin ei pystytty edes kuvittelemaan kaikkia nykypäivän mahdollisuuksia. Nyt näitä sääntöjä sitten yritetään soveltaa nykypäivään.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Geenitekniikan lautakunta on Suomessa EU:n geenilakien soveltamista valvova viranomainen. Lautakunnan varapuheenjohtaja Irma Saloniemi allekirjoittaa Teerin näkemyksen tarpeesta uudelle lainsäädännölle.

– Perinteinen geenien siirto on uusien tekniikoiden myötä vähentynyt. Nyt samaan vaikutukseen päästää muokkaamalla suoraa perimää. Lainsäädäntö on hyvin epäselvää sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä ei. Olemme joutuneetkin tekemään erilaisia ehdollisia, toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä, Saloniemi kuvailee.

Norjassa uuden ehdotuksen on pelätty heikentävän varovaisuusperiaatetta. Teeri ei seiso täysin varauksetta varovaisuusperiaatteen takana. Hän huomauttaa sen myös vaikeuttavan kehitystyötä.

[Heikki Jokipii]

Vai pääseekö tässä kalanruokakilpailussa Australian gmo-rapsi kuitenkin gmo-kitupellavan ohi:

Salmon may soon be fed GMO canola high in omega-3 fatty acids

Tämä on kyllä kierrätystä jne. mutta ei alkuunkaan korvaa kumpaakaan GMO-ratkaisua:

Honkajoen uusi laitos muuttaa broilerinteurastuksen sivutuotteet kalanrehuksi

PS. Asian vierestä, mutta kierrätyksestä: Ruotsissahan oli ongelmia luomukanoille syötettystä kalajauhosta ja siitä (oletetusti) aiheutuneesta dioksiinista  luomumunissa. Mikähän sen asian status on nykyisin? (Tarkistettu.)

[Heikki Jokipii]

Näin joulun aikaan kun tietysti sika eli kinkku on keskustelun alla kovasti, niin tulee kyllä mieleen, että eikö tällaisen sian kinkun pitäisi kiinnostaa kuluttajia, joka olisi vielä terveelllistä:

Bringing home the bacon: Will consumers eat gene-edited pigs?

Heart-healthy bacon — is that possible? Yes, just ask the University of Missouri research team. Through gene editing, a pig rich in omega-3 fatty acids is possible.

Toimi ajoissa, varaa jo etukäteen, ettet jää kokonaan ilman? Vai voisiko sittenkin käydä niin, että noiden markkinaosuus jäisi johonkin surkeaan 1-2 prosenttiin? 

Noista omega-3-sioista ei tuon linkin kautta valitettavasti ole enempää tietoa. Mutta Missourin yliopistossa asiaa siis kehitetään.

[Heikki Jokipii]

GLP on julkaissut pitkähkön tarinan tästä lohesta. Jossa artikkelissa käsitellään myös tätä raskasta lupabyrokratiaa:

GMOs’ innovation crisis: AquaBounty salmon’s 20-year odyssey through nets of regulations

Mutta myös muuta, tämän keksinnön tai innovaation hyötyjä ja mahdollisuuksia.

Kun Hesari julkaisi juuri jouluaattona tämän tarinan kasvatuslohista ...

Kalanviljely voi tehdä lohista puolikuuroja – kalat kasvavat altaissa liian nopeasti

... niin minulle tuli kyllä heti mieleen, että tällaista kohua ja epäluuloa halutaan nyt lietsoa jo ennakkoon tätä Aquaboynty-lohta vastaan, joka todellakin kasvaa tavanomaista lohta nopeammin. Ei niin, että Hesari tai Niko Kettunen sitä erityisesti haluaisivat, mutta ovat siinä nyt "ottaneet kopin" kansainvälisestä mediasta. (Mikä Hesarin motiivi sitten oli? Siinä kai riittää seltykseksi suomalaisen median yleinen tapa ja taipumus ilonpilaamiseen aina kunkin juhlan yhteydessä.  )

[Heikki Jokipii]

Jos nyt on keksitty näin …

The Gene That Encodes Resistance to Wheat Stem Rust Race Ug99 discovered and Characterised in a Wild Wheat Relative

… vehnän sukulaiskasvista geeni, jolla vehnä saataisiin vastuskykyiseksi tätä ikävää Ug99-kasvitautia vastaan, niin geenitekniikkaa tarvitaan, jotta kyllin nopeasti saadaan kehitettyä ja levitettyä tuollainen vehnälajike tarvitsevien käyttöön.

Kuten D. Tribe tuossa huomauttaa, nyt on olemassa suuri riski, että tässä vääränlainen "varovaisuusperiaatteen" soveltaminen aiheuttaisi suurempia haittoja kuin mitä siitä olisi oletettavaa hyötyä.  Jos nimittäin vaaditaan erittäin pitkäaikaisia seurantatutkimuksia esim. tämän tulevan lajikkeen suhteen - niin samaan aikaan UG99 ehtii tuhota vehnäpellot.

Tuosta kasvitaudista tässä suomenkielinen linkki  …

Tappajasieni uhkaa Aasiaa nälänhädällä

… ja tässä englanninkielinen wiki-artikkeli.

Norman Borlaug muuten ehti varoitella tästä taudista jonkin aikaa ennen kuolemaansa.

Vasta nyt olisi ongelman ratkaisemisessa tehty läpimurto, kertoo Sciencedaily:

Wheat disease breakthrough to help feed the world

Scientists have isolated the very first rust pathogen gene that wheat plants detect to 'switch on' resistance

Vielä ollaan vasta siinä, että tämän keksinnön avulla tiedetään mitä tehdä:

"For the first time it will be possible to do DNA testing to identify whether a rust in a wheat crop anywhere in the world can overcome a rust-resistance gene, called Sr50, which is being introduced in high-yielding wheat varieties," said Professor Robert Park, corresponding author from the University of Sydney.

"This will indicate whether or not a given wheat crop needs to be sprayed with expensive fungicide quickly to protect against rust -- which would otherwise devastate the crop in a matter of weeks.

Tuosta selviää, että torjunta-aine on olemassa. Muttä se on kallis. Jo siitä on apua, kun nopeasti tiedetään, pitääkö sitä käyttää. Mutta muutakin siltä odotellaan:

"In addition to the immediate practical benefit regarding the important rust-resistance gene Sr50, our world-first finding could potentially have a longer-term payoff in the 10-15-year horizon," he said.

Luulen, että tuossa vihjataan taudille vastustuskykyisten GMO-vehnälajikkeiden mahdollisuudesta.

Onko tuo tauti vain kaukaisten kehitysmaiden ongelma, olemmeko me turvassa? Enpä sanoisi:

Co-author Dr Kostya Kanyuka from Rothamsted Research, an agricultural science centre in the United Kingdom, said stem rust had been making a comeback in Europe, for example in Sweden as recently as this year, and was threatening Asia and the US.

(lihav. HJ)

Siitä vaan kuvittelemaan, minkälaiset olisivat suomalaiset kahvihetket ilman vehnästä tehtyä pullaa tai kakkua. Eipä olisi suu vehnäsellä!