Author Topic: Miksi GM on hyvä asia?  (Read 76945 times)

Tarkkailija

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 160
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #45 on: 09.10.13 - klo:13:31 »
Voikohan tästä omituisesta lakialoitteesta vetää mitään johtopäätöksiä siihen suuntaan, että mitä mieltä suuri yleisö on asiasta:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/449

Kohta kolme kuukautta nimiä kerätty ja linkkiä on jakanut sekä suositellut lukuisat Suomen suosituimmiksi blogaajiksi itseään tituleeraavat, joilla on useita kymmeniä tuhansia lukijoita per viikko ja kasassa on kokonaista (noin) 9300 nimeä.

Nimiä on kerätty myös toreilla ja turuilla paperilomakkeilla luomuliiton toimesta ja niitä nimiä on hyvin suosituissa (mainosten mukaan) tapahtumissa saatu kasaan jo kokonaista 89 kappaletta ja aikaa on ollut samaiset kolme kuukautta.

Tuon voi suhteuttaa vaikkapa siihen, että suomalaisia on eräissä omituisten maailmankuvien uskonnollissa lahkoissa noin 30 000, jotka uskovat siihen, että Maapallo on luotu noin 6000 vuotta sitten ja maailmanloppu tulee hetkellä millä hyvänsä, joten jopa nuo uskomukset ovat Suomessa hyvin paljon suositumpia kuin vastustaa geenimuuntelua!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #46 on: 09.10.13 - klo:17:39 »
Kohta kolme kuukautta nimiä kerätty ja linkkiä on jakanut sekä suositellut lukuisat Suomen suosituimmiksi blogaajiksi itseään tituleeraavat, joilla on useita kymmeniä tuhansia lukijoita per viikko ja kasassa on kokonaista (noin) 9300 nimeä.

Tuosta kansalaisaloitteesta oli jo juttua tuollakin, mutta jatketaan nyt täällä. Siellä arvioin, että "tasaisen vauhdin taulukon mukaan" kannattajamäärä jää n. 20 000 kieppeille.

Todellakin, siltä se näyttää tuollakin pohjalla, ja myös sillä, että nämä Monsanto-marssit saivat hyvin minimaalisen osallistujajoukon liikkeelle - kun Suomesta ei ollut vetää esille muuta kuin tämä sianruoka. (Saa nyt 12.10. nähdä, onko osallistujia enemmän, asian uudessa yrityksessä.)

Yleensäkin, jo kielessä, suomessa "sianruoka" on haukkumasana ihmiselle kelvottomalle ruoalle - mutta ilmaisussa tavallaan loogisesti kerrotaan, että sioille se sopii. Eli taustalla on usko eli tieto siitä, ettei sian syömä huonokaan ruoka ihmistä vahingoita. Miksi sen tekisi GM-soijakaan, siinäkään tapauksessa, ettei GM-soija ihmiselle sopisi (vaikka se tietysti ihan hyvin sopii!). *)

Eli suomalaisilla näyttää edelleen olevan järki päässään, eivätkä he tällaisesta tosi kaukaa haetusta ideasta innostu. Se ei luonnollisesti tarkoita, etteikö ennakkoluuloja ihmisen itsensä syömän GM-ruoan suhteen voisi suomalaistenkin parissa silti olla.

Eivätpä näytä poliitikotkaan asiasta meuhkaamisella saaneen mitään erityistä nostetta suosiolleen, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Esimerkkinä edellä tuo Anne Kalmari, jonka puoluetoveritkin tavallaan hylkäsivät.

___________

*) ja siinäkään tapauksessa, että sika saisi ruoastaan syövän ...  8)
« Last Edit: 10.10.13 - klo:06:46 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #47 on: 12.10.13 - klo:19:44 »
Teemu Teeri MT:ssa 9.10.2013:

Geenitekniikan tutkimustieto karkaa Euroopasta
http://riihi.mtk.fi/epaper_MT/products/MT_-2013-10-09/pdfs/8.pdf


Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #48 on: 23.10.13 - klo:16:19 »
Merkittävä käänne tämäkin:
EU:n viljelijäjärjestöt vaativat gm-kasvein kehittelyä, kasvatusta ja käyttöä.


EU farming organisations demand greater access to GM cropshttp://www.farmersguardian.com/home/arable/eu-farming-organisations-demand-greater-access-to-gm-crops/59632.article#.Ume0Z9ojWIM.twitter

Quote
A NUMBER of EU farming organisations have joined forces to demand changes to EU rules to make it easier for GM crops to be developed and grown in Europe.


The organisations representing farmers in the four countries of the UK, France, Spain, Italy, Germany, Portugal and Romania have written an open letter to the European Commission expressing ‘deep concern’ about the effects of EU GM policies and regulations on ‘the potential of modern biotechnology to strengthen the sustainable production of food’.

The letter states: “If the EU wants to make its farming more sustainable and be less dependent on import of agricultural products, then EU farmers will need to have access to crop varieties that are less dependent on pesticides, that produce more per hectare, that require less mechanical soil treatment, that can withstand the effects of climate change, etc.

Developing such crop varieties cannot be done by conventional breeding alone. Modern biotechnology can help considerably in reaching these goals, and in some cases it is the only solution available.”

The letter adds that ‘extensive research’ has shown GM crops cultivated today are ‘as safe as – and sometimes safer – for human health and the environment than their non modified counterparts’.

However, rather than fine tuning the regulations on the basis of this evidence, the EU moves in the opposite direction, by continuously intensifying the regulatory requirements,” it says.


Suomen MTK ei näköjään mukana. MTK:n pj Juha Marttilan kanta gmo:hon oli Yle haastattelussa syyskuussa 2013 tämä:
MTK:n puheenjohtaja: Geenimanipuloitua viljaruokaa kehitettävä myös Suomessa
http://yle.fi/uutiset/mtkn_puheenjohtaja_geenimanipuloitua_viljaruokaa_kehitettava_myos_suomessa/6829424

Marttila veti kuitenkin Luomuliiton kritiikin jälkeen takaisin. Kanta nyt tämä:
Marttila gm-viljelystä: ”Olisin öykkäri, jos en sallisi toisille”

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/marttila-gm-viljelyst%C3%A4-olisin-%C3%B6ykk%C3%A4ri-jos-en-sallisi-toisille-1.47066
Quote
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa, ettei tuottajajärjestö ole sen paremmin gm-tuotantoa vastaan kuin sen puolesta. Oleellista on säilyttää tuottajien vapaus itse valita, haluavatko he tuottaa gm-ruokaa vai ei.

Marttilan oma tila on gm-vapaa ja sellaisena pysyy.

”Olisin kuitenkin aika erikoinen öykkäri, jos en sallisi toisille kilpailukykyä parantavia uusia vaihtoehtoehtoja.”

Marttilan mielestä gm-asioista päättäminen ja tutkimuksen ohjaaminen kuuluu EU:lle. Hän pitää yhtenä hallitusohjelman epäonnistuneimmista kirjauksista sitä, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi itse saada päättää gm-kantansa.

Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassilaa huolestuttaa muuntogeenisesti (gm) tuotetun ruuan vyöryttäminen kotimaiseen ruokaketjuun.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #49 on: 23.10.13 - klo:17:59 »
Eli tästä ...

Quote
Marttilan oma tila on gm-vapaa ja sellaisena pysyy.

”Olisin kuitenkin aika erikoinen öykkäri, jos en sallisi toisille kilpailukykyä parantavia uusia vaihtoehtoehtoja.”

Marttilan mielestä gm-asioista päättäminen ja tutkimuksen ohjaaminen kuuluu EU:lle. Hän pitää yhtenä hallitusohjelman epäonnistuneimmista kirjauksista sitä, että EU:n jäsenvaltioiden pitäisi itse saada päättää gm-kantansa.

Luomuliiton puheenjohtaja Jukka Lassilaa huolestuttaa muuntogeenisesti (gm) tuotetun ruuan vyöryttäminen kotimaiseen ruokaketjuun.

... uloskirjoitettuna: Lassila on öykkäri. Ja koko Luomuliitto hänen mukanaan. Ja myös "jne".
« Last Edit: 16.06.14 - klo:12:33 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #50 on: 25.10.13 - klo:05:47 »
Tässä on hyvä yhteenveto GMO:n hyödyistä, Marc Van Montagun kolumni Wall Street Journalissa:

The Irrational Fear of GM Food

Kirjoitus ei otsikostaan huolimatta keskity vain GM:n turvallisuuteen.

(vinkki tähän artikkeliin: GMO Pundit)

Jospa tällaisia artikkeleita, jopa nimenomaan tämän julkaisisi Hesari tai joku muu suurista lehdistäämme!
« Last Edit: 25.10.13 - klo:09:13 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #51 on: 12.11.13 - klo:19:18 »

Uusi Tiedebaarometri 2013 ilmestynyt:
http://www.sci.fi/~yhdys/tb5/Tiedebarometri_2013_net.pdf

Quote
Kolmas geenitutkimusta koskeva mittari kartoittaa suhtautumista ns. geeniruokaan.
Vaikka geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä elintarvikkeita lienee ollut jo jonkin aikaa kuluttajien pöydissä,
julkisessa keskustelussa geeniruoka nähdään usein tu-
levaksi, selkeiden valintojen varassa olevaksi ”kyllä tai ei” -asiaksi. Asiantilasta riip-
pumatta suomalaisten epäluuloisuus osoittautuu suureksi. Suostuttelu ”geeniruokaa
on turha pelätä, sillä se on turvallista niin ihmiselle kuin ympäristöllekin”
saa varsin vähän
hyväksyjiä (14 %). Eri mieltä on useampi joka toinen (55 %, kuvio 54c.).

Vertailu edelliseen mittaukseen viestii varauksellisuuden kasvusta. Geeniruuan
pelottavaksi kokevia on jonkin verran (5 % -yksikköä) aiempaa enemmän. Muutos
luottavaisten osuudessa, joka pysyi kaikissa aiemmissa mittauksissa tarkasti samana, on vähäisempi (-2). Kannanottojen lähempi erittely tuo esille melko yksi-ilmeisen
väestöprofiilin. ”Mutanttimuonaksi” mielletty geeniruoka ei erityisemmin maita millekään kansanosalle. Naisten havaitaan jälleen olevan miehiä torjuvampia.

Taulusta sivulla 81 käy ilmi, että ryhmässä "vaikea sanoa" (eli kantaaottamattomat) on hyvin paljon vastauksia (30%).


Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #52 on: 13.11.13 - klo:06:09 »
Outoa tietämättömyyttä tutkimuksen tekijöiltä:

Quote
"Kolmas geenitutkimusta koskeva mittari kartoittaa suhtautumista ns. geeniruokaan. Vaikka geenimuunneltuja ainesosia sisältäviä elintarvikkeita lienee ollut jo jonkin aikaa kuluttajien pöydässä [...]"

Näinhän ei Suomessa ole laita. Ensimmäistäkään tällaista tuotetta ei ole ollut kaupassa, eikä siis pöydässäkään.

Mikä osittain voisi selittääkin asenteita. Kun suomalaisella keskimäärin ei ole mitään positiivista syytä GM-ruoan suosimiseen, eikä mahdollisuutta edes kokeilemiseen, asia koetaan yleisesti tarpeettomaksi, ja se voi olla hyvä kasvualusta myös negatiivisille, ainakin epäluuloisille asenteille.

Jos olisi jotain tällaisia tuotteita tarjolla, selvästi erottuvina, ja niillä olisi joitakin suomalaista kuluttajaa kiinnostavia ja hyödyttäviä ominaisuuksia, asioita punnittaisiin varmaan enemmän "puolin ja toisin". Ominaisuus voi tietysti olla pelkkä hintakin. Tai jopa kuviteltu, vrt. luomu.

Vrt. viljelijät, jotka Suomessakin osaavat nähdä, mitä hyötyjä he GM-lajikkeista saisivat, ja asenteet ovatkin selvästi myönteisempiä.

Tai lääketiede, jossa käytännössä kukaan ei vastusta GM-tekniikkaa, eivät umpivihreätkään.

Tai vertaa kännyköihin, jossa mikään pelottelu niiden säteilyllä ei ole kansaan käytännössä uponnut, vaan oma kännykkä hankitaan jo sylilapselle.
« Last Edit: 13.11.13 - klo:07:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #53 on: 16.11.13 - klo:09:13 »
Tämä innovaatio saattaisi kiinnostaa länsimaista eli suomalaistakin kuluttajaakin *):

omega-3 -rasvahappoja kasveista

Tietysti tälläkin on globaali merkityksensä: se vähentäisi painetta jo nyt "sillä rajoilla" oleviin maailman kalavaroihin.

PS. Klo 14:40: Tämän Wikipedian artikkelin mukaan kyseinen kasvi, ruistankio eli kitupellava, tuotaisi luonnostaankin näitä "omega 3" -aineita. Mutta tässä asiassa on ratkaisevaa, minkälaisista rasvahapoista aivan tarkkaan ottaen on kyse. Em. englanninkielisen artikkelin mukaan kasvin luonnostaan tuottamat aineet eivät ole niitä (EPA ja DHA), joita on mm. kalassa, ja joita siis ihminen erityisesti tarvitsee.

Vrt. tähän ... ja vaikkapa tähän;)
____________

*) ellei muuta, niin kala-allergian vaivaamat ihmiset voisivat tästä hyötyä
« Last Edit: 16.11.13 - klo:16:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #54 on: 02.01.14 - klo:08:50 »
Yllättävästi (netti)aikakauslehti Grist julkaisi tämän hyvin objektiivisen artikkelin GMO-viljelystä, kirjoittajana Nathanael Johnson:

20 GMO questions: Animal, vegetable, controversy?

Toki siinä ei kerrota yksinomaan siitä, "Miksi GM on hyvä asia?" (otsikkomme) - mutta kerrotaan silti siitäkin! Grist tunnetaan hyvin vihreänä lehtenä, ja mm. Suomen Vihreä Lanka lainaa sitä mielellään, ja on tehnyt lyhennelmiä sen artikkeleista. Tuossa nyt olisi yksi sellainen, jota voisimme Vihreälle Langalle suositella. Kääntäkää ja julkaiskaa koko artikkeli!

(Pelkkä lyhennelmä ja linkki alkuperäiseen olisi jo hyvä - jos sen sattuisivat eräät tietyt vihreät poliitikotkin näin lukemaan ...)

Erityisesti pisti silmääni kysymys "terminaattorigeenistä", josta artikkeli ensin aivan oikein kertoo, ettei ko. teknologiaa vielä ole käytössä, mutta sitten (mielipiteenä), että se olisi oikeastaan hyvä asia, koska siten estettäisiin muuntogeenisen DNA:n tarkoittamaton leviäminen luontoon!

Tämä on jännittävää, koska samainen Grist on aiemmin aika täysin rinnoin ollut mukana kampanjoinnissa GMO-teknologiaa vastaan. Muun muassa tässä kansainvälisessä Kolumbia-aktiossa se oli innokkaana disinformaatiota levittämässä. 

(Vinkki artikkelista: GMO Pundit)
« Last Edit: 02.01.14 - klo:08:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #55 on: 24.02.14 - klo:08:34 »
DuPont on ilmoittanut, että se on onnistunut lisäämään betakaroteenia (A-vitamiinia) durraan.

Ja sellaisen määrän, että se täyttää 100% sitä syövien lasten A-vitamiinin tarpeesta.

Durra on perusviljaa n. 300 miljoonalle afrikkalaiselle. Tietääkseni sitä ei juurikaan syödä rikkaassa maailmassa.
« Last Edit: 24.02.14 - klo:09:17 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #56 on: 25.02.14 - klo:10:30 »
100% kestävyys perunaruttoa vastaan, kun se vertailulajikkeessa iski 100%:iin.

Ja siirretty oli yksi geeni villistä sukulaislajista. Käsittääkseni sen geenin voi sitten siirtää mihin tahansa haluttuun perunalajikkeeseen.

PS. klo 16:20: Liittyy edelliseen siinä mielessä, että jos eivät ko. perunat sitten Euroopan nirppanokille kelpaisikaan, niin Afrikassa ja Aasiassa ne saatettaisiin hyvinkin ottaa suosiollisesti vastaan ...

PS2: Perunan kohdalla täytyy vielä muistuttaa - ehkäpä yhä uudelleen - että siinä gm-ominaisuuden siirtyminen, vaikkapa luomuperunaan, on täysin mahdotonta. Ellei luomuviljelijä varasta yön pimeydessä gm-siemenperunoita (ja sitten väitä, että ne tulivat tuulen mukana tms...)

PS3: En ehkä ole enää silloin hengissä, mutta looginen tulevaisuus on tämä: eräänä päivänä perunarutolle vastustuskyvyttömien luomuperunoiden viljelijät riitelevät keskenään siitä, kuinka lähelle toisen luomupeltoa saa toinen omaa luomuperunaansa istuttaa!

PS. 27.2.2014: Tekniikka ja Talous on myös kertonut tästä keksinnöstä. Tekstin saa näppärimmin Luomuilakon palstalta.
« Last Edit: 27.02.14 - klo:14:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14276
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #57 on: 05.04.14 - klo:09:28 »
Nämä uutiset käyvät yhä hälyttävimmiksi:

Tutkijat: Banaania uhkaa sukupuutto

Quote
Ratkaisu saattaa New Scientistin mukaan löytyä risteytyksellä, joka on hankalaa tai geenimuuntelulla, jota puolestaan vastustetaan laajalti mahdollisten yhä tuntemattomien seurausten takia.

Niin, jos vaihtoehto tuolle GM-tekniikan välttämiselle on tuo otsikon tunnettu seuraus ...

Tiettävästi on alustavasti jo onnistuttu - tosin vasta "laboratoriossa" - kehittämään tuollainen tälle uudelle Panaman taudin muunnokselle vastustuskykyinen GM-banaanilajike. Asiassa taitaa nyt olla jo "ajolähtö", kehitystyö olisi luultavasti pitänyt aloittaa aiemmin ...

Tässä viellä YLEn (Independentin) tämänpäiväinen päivitys tilanteesta:

Maailman banaaniviljelykset tuhoutumassa – taudille ei ehkäisykeinoa
« Last Edit: 05.04.14 - klo:09:41 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 667
    • View Profile
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #58 on: 09.04.14 - klo:21:58 »
Akatemiaprofessori Aron mielenkiintoinen artikkeli Turun yliopiston sivuilla:

http://www.utu.fi/fi/Ajankohtaista/Artikkelit/Sivut/eva-mari-aro-ilmastonmuutoksen-vaikutukset-kasveihin-tulisi-pystya-ennakoimaan.aspx
Eva-Mari Aro: Ilmastonmuutoksen vaikutukset kasveihin tulisi pystyä ennakoimaan


Quote
– Kasvinjalostukseen liittyy tänä päivänä melkoinen dilemma. 50-luvulla vastattiin ruokapulaan niin sanotulla vihreällä vallankumouksella, joka uusien lannoitteiden ja torjunta-aineiden avulla pystyi ylläpitämään ruoantuotantoa maapallon väkiluvun kasvaessa. Tämä tie on nyt kuitenkin käyty loppuun, ja seurauksena olemme nyt melkoisen saastepommin alaisia, josta pitäisi ehdottomasti päästä eroon.

Jaha. Mutta ilmastonmuutos ja tuon "saastepommin" torjuminen ei vaadikaan luomua kuten joku voisi luulla vaan geenimuunneltujen kasvien viljelyä:

Quote
Poliittiset päätökset tulisi perustua tutkittuun tietoon

Tiede on viime vuosikymmeninä tuottanut uusia jalostusmenetelmiä. Niin sanottu geenivallankumous antaisi mahdollisuudet tuottaa esimerkiksi taudinkestäviä viljelylajikkeita, jolloin torjunta-aineiden käyttö ratkaisevasti pienenisi. Kuivuutta ja lämpötilavaihteluja sietävien kasvien geenijalostus olisi myös ratkaisevan tärkeää tulevaisuudellemme.

Aron mukaan EU-kansalaiset kuitenkin vastustavat geenitekniikoita – siinäkin tapauksessa, että uusi kasvilajike ei sisältäisi yhtään vierasta geeniä.

– Poliitikot seuraavat äänestäjiensä mielipidettä aiheuttaen vastuutonta hallaa koko ihmiskunnalle. Myös tutkijoiden joukosta löytyy joitain ärhäköitä geenitekniikoiden vastustajia, jotka eivät kuitenkaan ole itse tehneet niin sanottua geenitutkimusta eivätkä ehkä ihan ymmärrä uusien jalostusmenetelmien periaatteita.

Poliittinen ristiriita ja käytäntöerot ovat Euroopassakin suuria. Euroopassa on maita, jotka sallivat geenimuunnellun rehun tuonnin mutta samalla kieltävät geenimuunneltujen kasvien viljelyn. Aro painottaa, että poliittiset päätökset tulisi pohjautua luotettavaan tietoon, ei lobbareiden tai kriitikoiden värittyneisiin ja tunnepohjaisiin näkemyksiin. Eri jalostusvaihtoehtojen riskit ja hyödyt tulisi punnita luotettavaan ja kriteerit täyttävään tutkittuun tietoon perustuen.


European Academies of Sciences Advisory Council on eurooppalaisten tiedeakatemioiden muodostama yhteiselin, jonka hallitukseen akatemiaprofessori Eva-Mari Aro nimitettiin viime vuonna. EASAC:n tehtävänä on tuottaa tutkittuun tietoon perustuvia raportteja, jotka tähtäävät EU:n tiedepoliittiseen neuvonantoon.

EASACin raportti on täällä:
http://www.easac.eu/fileadmin/PDF_s/reports_statements/EASAC_24_RisksPlantHealth_FullReport.pdf

Luomua siinä ei mainita ollenkaan. Sen sijaan gmo:n tärkeys tuodaan esiin ja vaaditaan gmo:n käyttöönottoa hidastavan lainsäädännön tarkistamista:

Quote
Genetic improvement of plants can be accomplished by more precise breeding techniques (for example, marker-assisted selection), by genetic modification to introduce desirable traits and by other, newer, crop genetic improvement technologies. The options for using plant genetic resources and biotechnology to deliver desired crop traits have been described in detail previously by EASAC (2004, 2011a, 2013) and will not be discussed at length here; however, we take this opportunity to reaffirm the importance of considering all possible approaches to improved plant health13.

It is vital that the EU regulatory system governing the approval and introduction of genetically modified crops is revisited. The present regulatory system is slow, expensive and does not properly take into account the accumulating evidence on benefit and safety of genetically modified crops. There is need to reformulate the regulatory framework to be science-based, proportionate and predictable, addressing benefit–risk and regulating the trait and product, not the technology. The current problems and possible solutions relating to genetically modified plants are discussed in detail in the recent EASAC report (2013). There is also need for urgent action
to agree the status and regulation of new breeding techniques (EASAC, 2013), in particular to confirm which products do not fall within the scope of legislation on genetically modified organisms.
« Last Edit: 09.04.14 - klo:22:36 by Jarrumies »

Ville Aarnikko

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 144
    • View Profile
    • Email
Vs: Miksi GM on hyvä asia?
« Reply #59 on: 10.06.14 - klo:19:51 »
Geenitekniikalla malaria kuriin, konsepti osoitettu toimivaksi, alla olennaisia poimintoja:

http://www.bbc.com/news/science-environment-27765974

Quote
Malaria is transmitted exclusively by mosquitoes. Despite reductions brought about by measures such as nets or spraying homes with insecticides, it continues to kill hundreds of thousands of people annually, mostly in sub-Saharan Africa.

The idea of using a "sex-distorting" genetic defect to control pest populations was proposed over 60 years ago, but this is the first time it has been practically demonstrated.

Importantly this change is heritable, so that male mosquitoes pass it on to about half their male progeny. This means if the artificial strain is released into a population - in the lab or in the wild - the trait can spread until most males are only producing male offspring, perhaps eradicating the population altogether.

...

Both these effects are beneficial, Prof Crisanti explained, because only female mosquitoes bite humans and spread malaria. So a drop in female numbers might slow its spread, while a population crash could "break the cycle" of malaria transmission.

...

Dr Alphey also commented that the power of that proposed technique would pose additional questions for researchers and regulators. "In principle, what you get is extinction," he said.

"Humans have undoubtedly driven a very large number of species to extinction - but we've only deliberately done it with two: smallpox and rinderpest. Would we want to do that with Anophiles gambiae?"

Dr Alphey's answer to his own question appears to be "maybe".

"If this species were to suffer a population crash, it's hard to see how significant negative side-effects might arise," he explained. "The mosquitoes are not keystone species in their ecosystems. And this technique only affects one species, Anopheles gambiae, among more than 3,000 known species of mosquitoes."

"If we rely instead on pesticide control we would likely kill non-malarial mosquitoes and many other insects besides. The genetic approach is much more precise."


Käytännössä homma tarkoittaisi siis tarkoituksellista sukupuuttoon ajamista malariaa levittävälle moskiittolajille. Kuulostaa radikaalilta, mutta ilmeisesti vaikutukset ekosysteemiin ovat vähäiset, ja hyödyt malariatartuntojen romahtamisesta erittäin positiiviset / toivotut.