WWF:n ruokaopas

[Heikki Jokipii]

Eräs ratkaisu kaikkialle tunkevan styroxin ongelmaan:

How mushroom waste can be turned into eco-friendly styrofoam packaging replacements

Polttamisen ohella. Netistä en löytänyt syytä, etteikö sitä voisi turvallisesti polttaa.

Unlike styrofoam, mushroom packaging consists of 100% biodegradable and renewable material that can be disposed of in garden beds and flower pots.

It grows in a lab in only eight days, and absorbs into the soil in under two months.

Suomalaisessa järjestelmässä styrox ei oletusarvoisesti joudu luontoon maatumaan. Voisi silti ajatella, että tuolle keksinnölle löytyisi erityiskohteita. Veneily? Aina jotain tippuu mereen. Ja ajautuu sitten rannoille.

***

Sattumoisin myös Hesari juuri tänä aamuna esitteli tällaisia ratkaisuja juuri styroksin suhteen:

Eläinkaupasta tuttu toukka voi elää syömällä pelkkää styroksia, syy piilee toukan suolistossa

Siinäkin tässä keskustelussa (triidissä) usein esiin tullut suorastaan pakonomainen tarve kierrättää:

KERRAN käytettyä polystyreeniä jalostetaan nykyisin rakennusmateriaaliksi, jottei se päätyisi kaatopaikoille virumaan.

Tutkijat kuitenkin toivovat, että polystyreeniä pilkkomalla se voitaisiin jalostaa aivan uudenlaiseksi biomuoviksi. Vastauksen uskotaan löytyvän mikrobeista.

Vrt. juuri edellä.

[Heikki Jokipii]

Tuosta hirvestä ja muista hirvieläimistä vielä. Iltapäivälehdestä sain tiedon, että hirvikolareita (kaikki hirvieläimet mukana) oli vuonna 2014 yhteensä 6 920 kappaletta. Eli yksi noin 1000 riistalihan kiloa kohti.

Kuolleita oli 2. Loukkaantuneiden (vammautuneiden) määrästä ei ollut tietoa.

Pikku-uutinen Hesarista tasoitti tänään tilannetta. Satunnainen ohi ajava autoilija oli mennyt hätistämään karannutta lehmää. Joka oli rynnännyt päälle. Autoilija loukkaantui, ja kuoli sairaalassa.

[Heikki Jokipii]

Vuodesta toiseen tämä sama innostuksen lietsonta:

Ravustuskausi tuo mukanaan rapujuhlakauden

Vaikka hyvin tiedämme, miten kansalla ei syytä innostukseen ole:

Vaikka logiikka asiassa on aika sama kuin WWF:n riistasuosituksessa. Vuosittain Suomessa saadaan n. 2-3 miljoonaa täplärapua ja alle miljoona jokirapua. Eli jos ne kaikki jaettaisiin tasan, jokainen jouduttaisiin jakamaan: kansalaista kohti korkeintaan 0,7 rapua. Joka on joskus rapua syönyt, ymmärtää, mitä tuo merkitsisi: oikeudenmukaiseen ratkaisuun tarvittaisiin rapuveitsen lisäksi kirurgin veistä! Ja tarkkuutta!

Tuossa lehdistötiedotteessakin kehotetaan tarvittaessa — ravun syömisen hankaluuteen viitaten! — tarjoamaan ja syömään rapujuhlissa kaikkea muuta.

Mikä ettei juhlia olisi aina kiva järjestää, vaikka mistä syystä. Mutta mikä olisi Suomessa yhtä toivoton syötävä? Jota siis olisi tarjolla yhtä vähän? Mesimarja? Sen viljelty kaupallinen sato on n. 5000 kiloa vuodessa. Eli gramma per kansalainen. Kun se on luonnonmarja, niin kokonaissato toki vähän enemmän. Järjestettäköön silti joka kesä mesimarjajuhlat! Joissa syödään kaikkea muuta!

[Heikki Jokipii]

WWF on pääpuuhaajana tässä jokavuotisessa ja taas tänä iltana järjestettävässä Earth Hour -tapahtumassa. Tänä vuonna erityisteemana on ruoka, puhutaan "kynttiläillallisesta".

Nyt ei kiusoitella niillä netin laskelmilla, joilla käsittääkseni on osoitettu, että kynttilöiden käyttö tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjä kuin (illalla sammutettava) sähkövalo, vaan puhutaan tuosta illallisesta. [...]

Mutta jos nyt puhutaan juuri noista kynttilöistä, niin käytännöllisesti katsoen kaikki Radio Suomessa tänä aamuna haastatellut ilmoittivat sytyttävänsä kynttilät tuoksi ajaksi.

Noin tuolloin. Mutta, nyt lisätään tällä vielä vaikeusastetta, kerrotaan:

Parafiinipula nostaa kynttilöiden hintaa – Finnmari: ensimmäisenä kortilla ovat ulkotulet

[Heikki Jokipii]

Yhä pienemmäksi jää se määrä lihaa, jota WFF suosittaa:

Hirvieläinten pyyntiluvat myönnetty

[..] Hirvikantaa on pienennetty metsästyksellä viime vuosina ja kanta oli viime kauden jälkeen noin neljänneksen pienempi kuin viisi vuotta sitten. Hirvikanta on puolittunut 20 vuoden aikana.

Tämä laskelmamme on 10 vuoden takaa.

Noin näyttää käyvän luomulihan (toinen suositus) kanssakin. Sen määrä näyttää pysyvän vakaasti alle kilossa henkeä kohti. Vuodessa.

[Heikki Jokipii]

YLE:

Suomalaiskeksintö voi muuttaa valtaosan maailman muovijätteestä vaikka ruokapakkauksiksi

Nykyisin valtaosa muovijätteestä päätyy kaatopaikalle. Siitä kierrätetään vain 8–10 prosenttia.

Paitsi juuri Suomessa. Vaikka tämä lähde on jo vanhahko, ja luvuiltaan vähän epämääräinen, uskaltanee sanoa, että valtaosalle käy näin:

Lisäksi on arvioitu, että sekajätteen joukossa on jopa 15 % muoveja, mikä tarkoittaisi, että jopa 200 000 tonnia muovia palaa tällä hetkellä polttolaitoksissa (lähde: HSY).

Mikä ei tee em. suomalaiskeksintöä lainkaan turhaksi! Jopa näin:

Uusi teknologia vähentää tiedotteen mukaan selvästi raakaöljyn tarvetta muovin valmistuksessa ja laskee kierrätysmuovin tuotantokustannuksia merkittävästi.

Nieminen arvelee, että se voi muuttaa öljynkulutusta maailmanlaajuisesti.

– Olefy saattaa jopa luoda taloudellisen kannustimen kerätä talteen muovia kaatopaikoilta ja meristä, kun muovista tulee arvostettu hyödyke, hän toteaa.

Mutta malttaako WWF silti luopua pitkästä ristiretkestään (edellä passim) muovikasseja vastaan?

[Heikki Jokipii]

Kaikkiin toiveikkuutta herättäviin muoviuutisiin ei välttämättä pidä uskoa:

Hyvitetty olkoon muovisi

Suomalaisen toimitusjohtajan luotsaama yritys sanoo muuttavansa muovia uudelleenkäytettäväksi öljyksi Thaimaassa. Asiantuntijat pitävät yrityksen menetelmiä epäuskottavina.

Kyseessä ei ole sama firma kuin edellisessä puheenvuorossa.

[Heikki Jokipii]

Eräs ehdokas muoviongelman ratkaisemiskisaan:

A plastic straw could take a thousand years to break down. This biodegradable plastic disappears within 60 days

Ottamatta kantaa eri ratkaisujen välillä, eikö näyttäisikin siltä, että yksioikoisen muovivihan aika voisi olla ohi? Tiai kauhukuvien: maailma ei tule hukkumaan muoviin. Vaikka yhtä ja toista työtä se meille aiheuttaakin.

[Heikki Jokipii]

Vaikka logiikka asiassa on aika sama kuin WWF:n riistasuosituksessa. Vuosittain Suomessa saadaan n. 2-3 miljoonaa täplärapua ja alle miljoona jokirapua. Eli jos ne kaikki jaettaisiin tasan, jokainen jouduttaisiin jakamaan: kansalaista kohti korkeintaan 0,7 rapua. Joka on joskus rapua syönyt, ymmärtää, mitä tuo merkitsisi: oikeudenmukaiseen ratkaisuun tarvittaisiin rapuveitsen lisäksi kirurgin veistä! Ja tarkkuutta!

Pirkka-lehti oli ratkaissut asian ruokaohjeessaan. Kun pakko on, se puhui (sesongin mukaisten) rapujuhlien järjestämisestä.

Mutta sitten kylmän rauhallisesti esitti tarjottavaksi säilykekatkarapuja!. — Niin. Itse asiassa ne ovatkin tosi hyviä. Ja niitä varmasti riittää!!

[Heikki Jokipii]

Kuinka tänä vuonna?

Hirven pyyntikausi alkaa suuressa osaa Suomea lauantaina

Suomen riistakeskuksen mukaan tämän syksyn ja talven jahdeissa on pyyntiluvat 36 630 hirvelle. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa, ellei lupaehdoissa ole muuta mainintaa.

Otetaan vaikka täältä arvio, paljonko siitä tulee lihakiloina: yksi hirvi noin 55% 335 kilosta, 184,25 kiloa. 36 630 kappaletta, yhteensä noin 6 749 077 kiloa. Suomalaista kohti siis noin kilo ja 200 grammaa. Siinä noin kilossa on jo ainakin vuosikymmen pysytty. Ja siinä riistakeskus varmaan haluaakin meidän pysyvän.

Lihankulutus yhteensä (henkeä kohti) pysyy itsepäisesti siinä 80 kilon pinnassa. Siinä ei näy WWF:n suositusten minkäänlaista vaikutusta. Aivan valtaosin kotieläimiä syödään. Ja syödään kuitenkin, vaikka WWF ja moni muu taho haluaisi meidän olevan syömättä.

[Heikki Jokipii]

Hiukan — eikä niin hiukankaan — outoon valoon tulee WWF:n riistasuositus tällaista lukiessä:

Muuttomatkan julma loppu

Kyproksella tapetaan ja syödään joka vuosi laittomasti miljoonia pikkulintuja, mutta kun siitä kysyy, kukaan ei ole kuullut eikä nähnyt mitään.

Mutta Suomessahan pyydetyt määrät ovat tarkoin säädeltyjä? Niin ovat periaatteessa tuollakin. (So. ei yhtään.)

Toki kysymys on Suomessa monimtukaisempi, koska esim. hirvikanta täytyy pitää rajallisena. Mutta kuvitella voimme tilanteen, jossa herkullinen hirvi alkaisi maistua myös suurelle kansalle. Suosituksen myötä? Eikä kukaan ei ole kuullut eikä nähnyt mitään.

[Heikki Jokipii]

MT teki mokan (lihav. HJ):

Tämän lihan tuotanto riippuu vahvasti luonnonoloista – luonnonmukaisuus on yksi syy, miksi ihmiset ostavat sitä vuosi vuodelta enemmän

Ollila kertoo, että kyselyiden perusteella ihmiset arvostavat poronlihaa siksi, että liha on laadukasta ja verrattain terveellistä. Terveellisyyden lisäksi poronliha iskee toiseenkin nykyajan ruokatrendiin.

”Porot saavat elää vapaana luonnossa, ja se voi olla ratkaiseva tekijä monen ostopäätöksessä.”

Lihavoitua termiä ei saa EU:ssa käyttää noin. Sitäpaitsi WWF on oikeassa. Poro ei ole riistaa, ei luonnoneläin. Vaikka WWF vähän kannanotoisaan horjuisikin.

[Heikki Jokipii]

Hyväksyvätkö WWF ja muut muovin vihaajat tämän keinovalikoimaan?

With demand for plastic expected to triple by 2050, here’s how biotechnology can reduce its environmental impacts

[Heikki Jokipii]

Kaikki tämä sen vuoksi, että osalta eurooppalaisia puuttuu hyvä kotikasvatus:

Muovipullot ja maitotölkit muuttuvat pian – tältä näyttää uusi juomapullo, jolla pakkausvalmistajat vastaavat EU-sääntelyyn

Eivät osaa laittaa roskia sinne, minne kuuluu. Jotain tällaista minäkin uumoilen:

Suomen kierrätystavoitteille sääntely tuskin tuokaan kummoisia hyötyjä, arvioi Hartwallin Asko Sipola.

– Tänäkin päivänä kuluttajat palauttavat yli 90-prosenttisesti pullot korkit kiinni pullossa. Mitään merkittävää muutosta ei tule siihen, paljonko korkkeja palautusautomaattiin palautuu.

Direktiivissä ei kuitenkaan myönnetty poikkeusta millekään maalle, vaikka Suomi sellaista hyvin toimivan panttijärjestelmän vuoksi yrittikin saada.

[Heikki Jokipii]

"It's not easy to be green", sanoi TV-hupailun hahmo Kermit aikanaan:

Claim: Plastic Coffee Cup Ban Might Increase Methane Emissions

Should coffee just be banned? Having fought hard to ban plastic coffee cups, Aussie greens have realised solving plastic pollution with compostable cups might increase greenhouse gas emissions.

Helppoa se ei ole täällä maapallon toisella puolellakaan:

Kohta saatat juoda pikaruokapaikoissa aiempien asiakkaiden käyttämästä mukista, koska EU haluaa kieltää kertakäyttöastiat

Koska tämä vaihtoehto on jo heti alkuun poissuljettu:

Ei ole, jos se halpa muovijäte huolellisesti poltetaan. Kierrätysenergiaksi! Vaikka lajittelematta, sekajätteen mukana.