Author Topic: WWF:n ruokaopas  (Read 38006 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #90 on: 27.10.19 - klo:08:00 »
Iltalehti kertoi lukijoilleen uudelleen (myös viikonloppunumerossaan) tämän:

Voiko maailman pelastaa kangaskasseilla? Ei voisi mennä pahemmin pieleen

Aiemminhan se oli kertonut asiasta viime keväällä, ks. edellä 19.04.2019.

***

Lienee syytä täällä kertoa myös tästä:

Plastics: Science is Winning

Artikkeli ei kehota eikä anna lupaa holtittomuuteen muovin suhteen. Mutta kumoaa kuitenkin maailmanlopun tunnelmat asiassa. Luonto pystyy kuin pystyykin käsittelemään suurimman osan muovijätteestä. Ja vuosikymmenissä, siihen ei kulu tuhansia vuosia. Lainaus siitä:

Quote
It is about time that someone scientifically challenged the activist position held and promulgated by many environmental, anti-plastics and anti-corporate groups that “Plastic is Forever”.

Plastic is not forever.  Glass, both natural and man-made,  is forever, but not plastic.

« Last Edit: 27.10.19 - klo:08:23 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #91 on: 08.11.19 - klo:05:45 »
Esko Valtaoja on WWF:n kanssa samaa mieltä tarpeesta lihansyönnin vähentämiseen, mutta häneltäkin tulee tämä kritiikki:

Lihan himoja

Quote
Valitettavasti myös WWF:n Lihaopas luiskahtaa välillä harhapoluille pitäessään luomua ja GMO-vapaata lihaa jotenkin automaattisesti ympäristön kannalta parempina vaihtoehtoina. Järjestöltä, joka sanoo perustavansa toimintansa ja suosituksensa tutkimustietoon, voisi odottaa enemmän.

Minäkin luulen, että sana "automaattisesti" on tuossa oikeaan osunut: asiaa ei tälläkään kertaa järjestössä sen kummemmin yritetty miettiä.

PS. Kommentoin sielläkin, syyttäen WWF:ää henkisestä laiskuudesta ja pelkuruudesta: he eivät tuossa uskaltaneet uhmata vihreiden järjestöjen konsensusta Suomessa.

Jotain erilaisia linjanvetoja on nyt Ruotsin ja Suomen WWF:n välillä....

Suomalainen naudan- ja sianliha punaiselle listalle Ruotsissa – Luonnonsuojelujärjestö WWF näkee puutteita eläinten hyvinvoinnissa

...  mutta tästä ei kumpainenkaan ole uskaltanut luopua (lihav. HJ):

Quote
Oppaassa annetaan arvosanoja eri maissa tuotetulle sian- ja naudanlihalle. Parhaat arviot saa Ruotsissa tuotettu luomuliha. Sen sijaan suomalaista lihaa opas kehottaa varomaan ja jopa välttämään.

Quote
Suomen oppaassa kehotetaan välttämään molemmissa maissa tuotettua sianlihaa. Naudanlihan suhteen kuluttajia kehotetaan harkintaan sekä ruotsalaisen että suomalaisen lihan suhteen. Luomulihaa puolestaan voi oppaan mukaan kuluttaa hyvällä omallatunnolla, mutta kohtuudella.
« Last Edit: 08.11.19 - klo:06:00 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #92 on: 19.11.19 - klo:05:21 »
Quote from: Heikki Jokipii link=topic=739.msg9712# 8)g9712 date=1486791295
WWF:n oppaassa ei ole eläinsuojelu- tai terveysnäkökulmaa (ks. edellä 08.02.17). Mutta eipä ole kyllä sitten hintanäkökulmaakaan. Ohjeiden tietty "herraskaisuus" näkyy paitsi luomun myös riistan suosittamisessa. Oppaan tekijät aika selvästi asustavat helsinkiläisessä "vihreässä kuplassa", jossa ovat kauppahallit ja muut "hyvinvarustetut" lihakaupat lähellä. Ja hyvinvarustettu pankkikortti taskussa/käsilaukussa.

Luomukinkun hintoja etsiessä löytyi tämä, Kauppahallista. Hyvin pitää tuo ylläoleva yhä paikkansa:

https://villiliha.fi/luomukinkku/

Quote
Riistalihat

Poro, sisäpaisti 63 €/kg
Poro, file 79 €/kg
Hirvi, sisäfile 85 €/kg
Hirvi, ulkofile 76 €/kg
Hirvi, paisti 42-59 €/kg
Peura, sisäfile 79 €/kg
Peura, ulkofile 74 €/kg
Peura, paisti 55-59 €/kg

Riistalinnut

Fasaani 29 €/kpl
Heinäsorsa 29 €/kpl

Noissa linnuissa syötävää on ehkä n. puoli kiloa?

Eikä tämäkään ole lakannut paikkaansa pitämästä:

Yli 30 hirveä, peuraa tai villisikaa jää auton alle keskimäärin joka päivä – marraskuu on riistakolareiden synkin kuukausi

Quote
Yhteensä tieliikenteessä tapahtui siis viime vuonna Suomessa 12 350 riistaonnettomuutta. Vuonna 2017 onnettomuuksia oli 10 202.

Viime vuoden määrä tarkoittaa laskennallisesti keskimäärin yli 33 onnettomuutta koko maassa vuorokaudessa.

Tuossa uutisessa ei ollut lisätietoa henkilövahingoista ja kustannuksista. Mutta jos onnettomuusmäärät ovat tuolla tavalla kasvaneet, uskaltaa olettaa, etteivät nekään ole laskemassa. Tietysti peura ja villisika todennäköisemmin tietää ruttaantunutta peltiä, hirvi taas sairaalareissua.

Aiemmin myös mainittu paradoksikaan ei ole tietysti lakannut olemasta voimassa: kun liikenneturvan näkökulmasta riistaeläinten kannat on pidettävä tietyllä kohtuullisella tasolla, on tietysti hyvä, että niitä jatkuvasti syödään pois. Näin siis Kauppahallin asiakkaat tavallaan "uhrautuvat" monien muiden puolesta. 8)

Mutta yleisenä ohjeena koko Suomen kansalle riistasuositus on yhtä toivoton kuin ennenkin.
« Last Edit: 19.11.19 - klo:06:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #93 on: 17.12.19 - klo:07:08 »
Tälle loppukappaleen väitteelle tai suositukselle ei artikkelissa itse asiassa löydy varsinkaan luvuilla perusteluja (lihav. HJ):

WWF-lehti 4/2019
LUVUT LUIDEN YMPÄRILLÄ


Quote
Jos naudanlihaa haluaa syödä, kannattaa valita WWF:n Lihaoppaan suositusten mukaisesti kohtuudella luomu- tai luonnonlaidunlihaa. Luvut osoittavat, että muilla tavoilla tuotetun naudanlihan kulutusta olisi syytä vähentää reippaasti.


Mutta Suomen WWF ei millään pääse siitä irti. Pitäisi päästä, jo vaikka tällä artikkelissa mainitulla perusteella:

Quote
Maidon- ja naudanlihantuotantoon tarvitaan nurmi- ja viljapeltoja rutkasti enemmän kuin mitä vastaavan kalori- tai proteiinimäärän tuottaminen kasveilla vaatii. Jos söisimme esimerkiksi enemmän kauraa ja vähemmän naudanlihaa, ilmastopäästöt laskisivat ja nautoja tarvittaisiin huomattavasti vähemmän. Tällöin paljon ilmastoa kuormittavia turvemaiden peltoja voitaisiin ennallistaa soiksi tai metsittää.


Kun muistetaan, että luomuviljelyalaa tarvitaan ehkä nelinkertainen ala saman lihamäärän tuottamiseen, tavanomaiseen verrattuna. Ainakin Suomessa tarvitaan.
« Last Edit: 17.12.19 - klo:07:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #94 on: 18.12.19 - klo:03:02 »
Näyttää tämä muillakin luonnonsuojelujärjestöillä olevan niin sanoakseni niiden DNA:ssa:

Luonnonsuojelujärjestöt vaativat: maataloustukien pitää hyödyttää ympäristöä

Quote
Maatalous on välttämätöntä myös kymmenille lintulajeille, mutta peltolintujen kannat laskevat. Erityisesti hyönteisiä syövät lintulajit ovat vaikeuksissa, toteaa BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi.

”Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleinen väheneminen on ajanut esimerkiksi kaikki pääskyt uhanalaisiksi. Lintujen ahdinkoa voidaan lähivuosina helpottaa muun muassa luomua lisäämällä.”
(lihav. HJ)

Tuosta on tietysti olemassa yksi poikkeus. Mikä? Vinkki: se käyttää lyhennettä TM-TL.  ;D
« Last Edit: 18.12.19 - klo:06:24 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #95 on: 19.12.19 - klo:07:41 »
Tottakai Pro Luomu ja Kottila tervehtivät riemulla tuota em. luonnonsuojelujärjestöjen ulostuloa:

Ympäristöjärjestöiltä raikas avaus maatalouspoliittiseen keskusteluun

Tämä mainittu tiekartta pitää ottaa vielä tarkempaan syyniin:

Quote
[Kestävän maatalouden] Tiekartta myös esittää, että vuonna 2027 Suomen peltoalasta 30 % tulisi olla luomutuotannossa ja suomalaisten luomutuotteiden volyymi markkinoilla kolminkertaistunut.


Mutta kyllä tuo tavoitteenasettelu jo viittaa siihen, ettei noilla suomalaisilla ympäristöjärjestöillä taida olla aavistustakaan luomuviljelyn tuottavuutta ja taloutta koskevista tosiasioista.
« Last Edit: 19.12.19 - klo:07:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #96 on: 09.01.20 - klo:05:20 »
Ranskalaiset uskovat ilmeisesti myös WWF:n suositukseen, että mieluummin riistaa kuin tehotuotettua lihaa:

Tuttu lintulaji katosi erikoisella tavalla Suomesta – ranskalaiset metsästäneet hurjat määrät peltosirkkuja soittamalla niille linnunlaulua

Ehkä tuo oli vähän ilkeilyä. Varmaan tässä on ollut WWF:kin mukana:

Quote
Luonnonsuojelujärjestöt ovat jo pitkään vastustaneet Ranskan laittomasti jatkunutta peltosirkkujen metsästystä. Vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen ja vei asian lintudirektiivin vastaisena EU:n tuomioistuimeen.

Mutta on tässä ilkeilysssäme sen verran pohjaa ja perusteita, että systemaattinen viljely on myös eläintuoteeissa ainoa tapa tuottaa sellaisia määriä, että niillä tarve tyydytetään. Riistaan eli luonnosta saatavaan pitäytyen ollaan joko ilman. Tai sitten törmätään tuohon Ranskan ilmiöön. Luontoa ei ole suunniteltu meidän ruokkimiseemme. Maatalous on — ehkä luomuviljely siitä poikkeuksena.  ;D

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #97 on: 30.03.20 - klo:05:54 »
Tietysti tuo aktio on symbolinen. Mutta en malta olla tässä yhteydessä kertomatta, että sen symboliikka on mielestäni raskaasti pielessä. Tällä tavalla:

The futility of “Earth Hour”

Ennen kaikkea siksi, että tämä "maailman tunti" ja sen viettotapa unohtaa ne tässä maailmassa, jotka joutuvat olemaan vuoden kaikki muut tunnit ilman sähköä. Tai kynttilöitä.

Senkin takia tietysti, ettei (sähkö)valo ole, voi olla sinänsä synti. Vaan voi tulla sellaiseksi vasta siitä tavasta, jolla se sähkö tuotetaan. Mutta se näkökulma hävitetään, jos/kun kaikkia sähkövaloja sammutellaan.

Jos minä olisin sattunut noiden haastateltujen joukkoon, olisin vastannut:

- En tietenkään sammuta valoja. Minähän ostan ydinsähköä!

Tänä vuonna tuo aktio meni kyllä käytännössä ihan plörinaksi.

Jos joku valoja sammuttikin, niin ainakin kaikki elektroniset laitteet, nettilaitteet kävivät "punaisina". Kun WWF oikein kehotti niitä käyttämään. Olisi tietysti käytetty kehottamattakin. Jos julkiset rakennukset sammuttivat valoja, juuri kukaan ei ollut näkemässä.

Mediakin kertoi siitä hyvin vähän. Hesari mm. ei lainkaan. Eikä siitä ollut iltapäivälehdissäkään. Ei viikonlopun lehdissä eikä maanantainakaan. Lähes kaikki oli koronaa.
« Last Edit: 30.03.20 - klo:08:30 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #98 on: 18.05.20 - klo:06:34 »
Liisa Rohweder kirjoittaa taas, tietysti, viran puolesta:

Suomen on raivattava tie ulos ekologisesta kriisistä

Asiaa ei siinä mainita, mutta me mainitsemme: minkäänlaista efektiivistä katumusta ei osoiteta WWF:n luomulinjalle. Me emme muuten ole olleet yksin sitä kritisoimassa:

https://ilmastotieto.wordpress.com/2017/02/16/wwfn-lihaopas-ja-naudanlihan-ilmastovaikutus/amp/
« Last Edit: 19.05.20 - klo:01:02 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #99 on: 27.05.20 - klo:04:08 »
Kun tätä nyt yritetään vääntää järkevään malliin ...

Ministeri Mikkonen on myötämielinen valkoposkihanhien ampumiselle, mutta metsästyksestä pitää päättää hänen mielestä EU:ssa

... niin eikö WWF:n nyt riistasuosituksineen tulisi myös osallistua keskusteluun, ottaa kantaa? Valkoposkihanhi on ympäristöystävällistä ruokaa, sanoa niin.

Sillä lajihan on elinvoimainen, ei millään tavalla uhanalainen, edes EU:n alueella. Ei ainakaan Wikipedian mukaan:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Valkoposkihanhi

Siinä oli tällainen vihje ihmisen syyllisyydestä koko ongelmaan, tällä alueella:

Quote
Itämerellä ensimmäinen pesintä löydettiin 1970-luvun alussa Ruotsin Gotlannista, joka on lajin muuttoaikainen levähdysalue. Eri lähteiden mukaan kyse oli joko villeistä hanhista tai sitten nykytietämyksen mukaan kesyistä hanhista, jotka oli vapautettu paikallisesta hanhitarhasta.[2] Sen jälkeen laji alkoi runsastua Itämerellä aluksi hitaasti, mutta 1980-luvulta lähtien nopeammin. Suomessa ensimmäinen pesintä löydettiin Inkoon saaristosta vuonna 1981 ja kantaa on sen jälkeen lisätty istutuksilla eläintarhoista, kuten Korkeasaaresta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.


Tuo nootti 2, jossa valitettavasti linkki kuitenkin on vanhentunut:

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Valkoposkihanhi#cite_note-BirdLife_Suomi-2

Vaikea ymmärtää, että se on päässyt sellaiseen asemaan, että metsästykseen täytyy pyytää lupa EU:lta. Toiseksi on vaikea ymmärtää, miksemme voi tehdä samoin kuin Ruotsi, jossa nk. suojametsästys on sallittu. Sekin on EU-maa.

Kolmanneksi ihmetyttää, miksi EU velvoittaa meitä toimimaan huoltoasemana: suuri osa noista linnuista käy vain tankkaamassa matkallaan Venäjän puolelle. (Jos taas Venäjän tilanne tulee EU:n mielestä aina ottaa huomioon, niin silloin kyllä putoaa pohja pois liito-oravan fanaattiselta suojelulta Suomessa! Katso levinneisyyskartta.)

Erityiset pellot hanhien ruoaksi vaikuttavat joidenkin mielestä hyvältä kompromissilta — taisi Mikkonenkin niitä jossain vaiheessa suosittaa? Mutta jos nyt oletetaan, että hanhet oppivat käymään niillä, saammeko niille viestitettyä, että vastaamme vain nykyisen kokoisen populaation ruokkimisesta? Ellemme saa, ja hanhet jatkavat nykyistä noin 10% lisääntymisvauhtiaan...?

Hesarissa tänään haastateltu viljelijä jo kertoikin, että jos tukea tuohon tulee, hän lopettaa lehmien pidon ja siirtyy hanhien ruokintaan. Hanhet olivat pistäneet poskeensa n. 70-80% hänen lehmille tarkoittamastaan rehusta. — Tuolla 10% kasvuvauhdilla aika pian joku ehdottaa myös pellonraivauspalkkioita?

Sitten täytyy vain muistaa, että ne hanhipellot eivät saa olla tehoviljeltyjä, vaan luomupeltoja. Jotta WWF on tyytyväinen.  8)

***

Luonnonsuojelu on vaikea laji, ilmenee tästä toisestakin tapauksesta:

Yli sata luonnonkasvia hävinnyt alueelta – Tammisaaressa kesäasukkaat ovat tyystin kyllästyneet peuroihin

Taitavat olla eri laji, mutta hyvin samannäköisiä: minun lapsuudessani Bambi (metsäkauris) oli meille luonnon rakastamisen symboli (tietysti Disneyn ansiosta).

Onko kirja tai pikemminkin TV-sarja Nils Holgerssonista nyt perimmäinen syy hanhien erityisasemaan? Tätä suuri osa nykyisistä päättäjistä tai aktivisteista on seurannut lapsuudessaan (levikin laajuuden kertoo paremmin englanninkielinen versio):

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Peukaloisen_retket
« Last Edit: 27.05.20 - klo:06:29 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #100 on: 18.07.20 - klo:04:54 »
Tanskalainen tutkimus, johon Hesari tänään viittasi, on jo kahden vuoden takaa (2018):

Monessa perheessä kannattaa suosia muovikassia kestokassin sijaan – Näin tiedät, mikä kassi sinulle on järkevin valinta

Vaikka tuo juttu onkin siis maksumuurin takana, tiedot tuosta tutkimuksesta löytyvät kyllä muualta. Mutta tämä kuva on siitä näkyvissä:

Quote
Kuva näyttää, kuinka monta kertaa vähintään kutakin kassia tulisi käyttää, jotta niiden ympäristövaikutukset olisivat samat kuin tavallisella LDPE-muovikassilla. Luvut ovat tanskalaistutkimuksesta.

Erityistä vahingoniloa tuottaa katsoa siinä tätä: Luomupuuvillakassi 20 000 kertaa.

Uutinen on ollut jo Iltalehdessä, ks. edellä 09.04.19.

Vaikka tuo tulos esiteltiin, silti Hesarin artikkeli oli täynnä ohjeita ja moralisointia siitä, miten tulee kierrättää oikein. Kun noin puoli vuosisataa on asiasta saarnattu, millään ei enää päästä irti ajatuksesta, että tuo olisi merkittävä kysymys, tavallisen ihmisen tehokas keino suojella luontoa. Vaikka tanskalaistutkimus hyvinkin selvästi osoittaa, ettei se sitä ole.
« Last Edit: 18.07.20 - klo:05:20 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #101 on: 20.07.20 - klo:04:40 »
Olisiko toivoa, että WWF tai joku muu järjestö ottaisi tuon tutkimustuloksen huomioon?

Ainakaan tähän mennessä merkkejä siitä ei ole: edelleen se myy logollaan varustettuja luomupuuvillakasseja.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #102 on: 31.07.20 - klo:04:08 »
Tässäkin jutussa etsitään vain keinoja muovin käytön vähentämiseen:

Miljardeja maskeja ja lisää pakkausmuovia – Kuusi syytä, miksi korona käänsi muovin kulutuksen kasvuun

Ja kun sitä ei tapahdu, tämä maalataan väistämättömäksi lopputulokseksi:

Quote
Koronapandemian myötä maailman meriin päättyy entistä enemmän muovijätettä.

Näin voi olla:

Quote
Heikkojen jätejärjestelmien maassa maskit ja käsineet saattavat joka tapauksessa päätyä mereen, vaikka ne laitettaisiinkin roskiin.


Mutta siinä se sitten olikin: enempää ei korosteta sitä, että jätejärjestelmät olisi tehtävä paremmiksi. Suomea ei muuten jutussa käytetä kertaakaan esimerkkinä!

Onko tämä muka ongelma:

Quote
Pandemia on aiheuttanut dramaattisen pudotuksen jo ennestään alhaalla olleisiin öljyn hintoihin. Muun muassa lentomatkustus pysähtyi käytännössä täysin, mikä pudotti kysyntää.

Muovi on valmistettu öljystä, joten sen raaka-aine on nyt erityisen halpaa. Uusien tuotteiden valmistaminen on edullista – paljon edullisempaa kuin vanhan muovin kierrättäminen uusiokäyttöön. Niinpä kierrätysmuovi löytää yhä vähemmän ja vähemmän ostajia ja päätyy sen sijaan muuhun jätteeseen.


Ei ole, jos se halpa muovijäte huolellisesti poltetaan. Kierrätysenergiaksi! Vaikka lajittelematta, sekajätteen mukana.
« Last Edit: 31.07.20 - klo:04:26 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #103 on: 21.08.20 - klo:08:02 »
Tähän ei nyt WWF syyllisty vaan YLE. Tulee urakalla juttua ravustuskauden alkamisesta.

Vaikka logiikka asiassa on aika sama kuin WWF:n riistasuosituksessa. Vuosittain Suomessa saadaan n. 2-3 miljoonaa täplärapua ja alle miljoona jokirapua. Eli jos ne kaikki jaettaisiin tasan, jokainen jouduttaisiin jakamaan: kansalaista kohti korkeintaan 0,7 rapua. Joka on joskus rapua syönyt, ymmärtää, mitä tuo merkitsisi: oikeudenmukaiseen ratkaisuun tarvittaisiin rapuveitsen lisäksi kirurgin veistä! Ja tarkkuutta!

Nyt WWF edustikin realistista linjaa: radion mukaan se oli suositellut tuontirapuja! Luultavasti jokiravun tietynlaisen uhanalaisuuden takia, mutta oli suosittellut kuitenkin.
« Last Edit: 21.08.20 - klo:08:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 19694
    • View Profile
    • Email
Vs: WWF:n ruokaopas
« Reply #104 on: 13.01.21 - klo:07:47 »
Tätä en suoraan sanoen ymmärrä:

Quote
Lisäksi metsillä on oma merkityksensä, kun ehkäistään tarttuvien tautien leviämistä eläimistä ihmisiin. Useat epidemiat ja tautiesiintymät ovat alkaneet, kun tauti on levinnyt villi- ja kotieläimistä ihmisiin.

– Terveet metsäalueet pitävät yllä laajaa lajikirjoa. Metsien pirstoutuessa ja kadotessa viruksia kantavien villieläinten ihmiskontaktit lisääntyvät ja tartuntataudit leviävät todennäköisemmin ihmisiin, WWF Suomen metsäasiantuntija Maija Kaukonen sanoo.


YLE:n uutisesta:

Maailman sademetsäalueet katoavat vauhdilla – heikentää suojaa eläimistä tarttuvilta taudeilta

WWF:lle ei ikäänkuin riitä, että sademetsien suojelu olisi itsessään arvokasta, ja se on etsimällä etsinyt tuollaisen "ajankohtaisen" syyn sille. Minusta yhtä todennäköistä on, että tuota rataa ko. eläimet vähenevät ja katoavat — jolloin ihmiskontaktitkin vähenevät!

Tästä voi olla muutoin samaa mieltä, mutta, ihmeesti tähänkin on tullut sana 'kaupallinen' :

Quote
Metsäkadon syyt vaihtelevat alueittain, mutta merkittävin tekijä on ruoantuotanto. Etelä-Amerikassa metsäkadon taustalla on pääosin kaupallinen maanviljely – erityisesti soijan viljely sekä lihakarjan kasvatus.

Afrikassa taas ongelmana on väkiluvun kasvu, pienviljely sekä kasvava tarve polttopuulle. Aasiassa sademetsiä tuhoutuu öljypalmu- ja sellupuuplantaasien sekä kumi- ja ruokahyödykkeiden viljelyn vuoksi.
(lihav. HJ)

Tämä lisänä edellisiin: WWF jättää analyysinsä ikäänkuin puolitiehen. Ja turvautuu mieluummin yleisölle tuttuihin iskusanoihin. Niinkuin se ei uskalla iroittautua luomukaan ylistämisestä. Sitä kun ylistävät muutkin luontojärjestöt.

Kerrottava olisi, miten se ruoka tuotetaan. Myös kaupallisesti tuotettu ruoka syödään.
« Last Edit: 13.01.21 - klo:07:53 by Heikki Jokipii »