Varmasti hyvää pyrkimystä asian parantamiseen. Mutta jos siis itsessään aika vaikeaan asiaan vielä sotketaan nuo lihavoidutkin asiat - niin vaikeata on.
Tähän kun vielä tulee päälle, että sitä "Virtasen" leipomoa tms. täytyy työllisyys- ym. syistä suosia ... ja kaikkihan "Virtasen" tuntee, tosi mukava ja reilu mies ...
Taas ollaan antamassa periksi ulkopuolisille paineille, eikä pidättäydytä ravitsemuksellisissa faktoissa, vaan laajennetaan asiaa maailmaa syleileväksi. Selviää tästä YLE:n uutisesta:
MTK ihmettelee WWF:n ruokasuositusten vähäisiä kananmunia: ”Kananmunahan on ihan mahtava muna”Eikä siinä rajoituta vain keskusteluun kananmunista. Lihavointi tuossa alla HJ.
VRN: Ilmasto otetaan huomioon uusissa ravintosuosituksissa
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastien Hielm toteaa, että WWF on suosituksineen ”hyvällä asialla”.
– Yleensä kestävä kehitys ja ravitsemus kulkevat ihan käsi kädessä. Voi olla, että WWF:n suositukset johtuvat WWF:n painotuksista ja ovat turhan kireät. Mutta lähtökohtaisesti jos mietitään, mikä on hyväksi planeetalle, on se hyväksi myös ihmiselle.
VRN on Suomessa taho, joka laatii kansalaisille tieteelliseen näyttöön perustuvat viralliset ravitsemussuositukset. Myös Hielm suosittelee punaisen lihan vähentämistä, mutta broilerin, munien ja maidon kohdalla VRN ei ole WWF:n tiukalla linjalla.
– Ravitsemuksellisesti ei ole perusteltua, että siihen suuntaan pitäisi mennä, mutta toisaalta, ei niistä välttämättä haittaakaan ole.
Uusien virallisten ravintosuositusten laatiminen on juuri alkanut. Työ kestää kuitenkin pitkään, sillä tuoreita pohjoismaisia suosituksia saadaan vasta vuonna 2022. Ja siitä kestää yleensä vuodesta kahteen ennen kuin myös Suomen kansalliset suositukset saadaan päivitettyä.
VRN:n puheenjohtaja Hielm tietää, että 6-8 vuoden välein tehtävien päivitysten painotukset muuttuvat joka kerta.
– Tällä kerralla varmaan tullaan katsomaan sitä ruuan kestävyyttä vielä tiukemmin.
Tulevissa ravintosuosituksissa VRN tutustuu myös EAT-Lancet komission tutkimustietoon. WWF:n tiistaina julkaisemat ruokasuositukset perustuvat juuri EAT-Lancetiin.
– Se on hyvä meta-analyysi, jossa asioita on katsottu monelta kantilta ja nimenomaan planeetan kantokyvyn kautta. Ympäristönsuojelun vinkkelistä se on varsin painava julkaisu. On kaikki syy ottaa se tosissaan.
VRN:n puheenjohtaja muistuttaa, että jos lihaa haluaa syödä, niin kalan ja kanan syönti on hyötysuhteeltaan huomattavasti tehokkaampaa kuin naudan- ja sianlihan syönti. Pienempinä eläiminä ne tarvitsevat vähemmän tilaakin.
Tuon lihavoitu filosofia tuossa on kuitenkin tosiasiassa taikauskoa! Ei ole mitenkään oletusarvo, että eläisimme juuri sellaisessa harmonisessa, ennalta hyvin järjestetyssä (?) maailmassa, jossa kaikki hyvät asiat johtaisivat aina juuri samaan suuntaan.
Kun tuossa myös kerrotaan, että edelleen jatketaan kansainvälisten suositusten rukkaamista
kansallisiksi, niin ovi on avattu muillekin intresseille. Jos meidän kansallinen etumme vaatii vaikka jonkin ruokatuotteen maatalouspoliittista tukemista (esim. ylituotannon tms. syyn takia), niin toki VRN julistaa sen myös terveelliseksi?
Ja jos sitä punaista lihaa kuitenkin syödään, niin hyvä on moittia ulkomaista tuontilihaa? Lisätään sekin
ravitsemussuosituksiin, vaikka väkisin? Etsitään perustelut sitten vaikka niistä ilmastoasioista.
Toinen esimerkki: jos luomun lisääminen säilyy hallituksen "strategisena tavoitteena", eiköhän se pidä laittaa mukaan myös suomalaiseen ravitsemussuositukseen?
***
Se kananmuna sitten. Kananmunahan on perinteisesti ollut ravitsemustieteelllisen riitelyn kohteena, mutta nyt painopiste on tässä:
Asiantuntijat eivät osaa kertoa tarkkaa syytä, miksi WWF:n suosituksessa kananmunia on niin vähän.
Kananmunan hiilijalanjäljestä ei MTK:llakaan ole tarkkaa tietoa. Marjukka Manninen lupaa, että munantuottajat ottavat asian kuitenkin vakavasti.
– Parhaillaankin on menossa tutkimuksia siipikarjalihan osalta. Toivotaan, että saadaan myös kananmuna siihen mukaan, jotta saataisiin tietoa, mikä on suomalaisen siipikarjalihan ja sen kanamunan hiilijalanjälki.
WWF:n ruokasuosituksen perustelu, että broilerit syövät tyypillisesti soijaa, ja Suomessa soija syödään pääosin broilerin ja kananmunan muodossa, ei sekään kelpaa MTK:lle.
– Jos katsotaan munivan kanan rehukoostumusta, niin eniten se sisältää kotimaista viljaa. WWF:n ruokasuositus perustuu ilmeisesti globaaliin tutkimukseen. Rehustuksessa on isoja eroja kananmunan tuotannossa maailmanlaajuisesti. Suomessa kanojen rehu pohjautuu kotimaiseen viljaan.
(lihav. HJ)
Mutta tuokin on maatalouspolitiikkaa. Soijan syntisyyden mielikuva perustuu WWF:llä siihen, että katsotaan sen viljelyn tuhoavan sademetsää, ja MTK:lla siihen, että sitä ei viljellä Suomessa. Molemmille kelpaa käsitys, että kuljetuksen ym. takia soijan hiilijalanjälki olisi suuri.
Mutta
kanan ravitsemustieteen asiantuntijat lienevät aika yksimielisiä siitä, että soija on parasta
kanalle. Mutta kyllä siitäkin varmaan on tulossa suositus, ettei se ole hyväksi
suomalaiselle kanalle.
