Author Topic: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023  (Read 16448 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #15 on: 17.08.19 - klo:08:09 »
Nyt ilmoitetaan, että ilmastonmuutos otetaan huomioon ravitsemussuosituksissa, kertoivat YLE:n uutiset.

Ravitsemussuositukset kehottavat ensimmäistä kertaa syömään ilmastoystävällistä ruokaa: "Lihaa kannattaa laittaa enemmänkin mausteeksi"

Quote
Pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uudistetaan parhaillaan. Nyt ensimmäistä kertaa suosituksissa otetaan vakavasti huomioon ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus, kertoo Suomea edustavan ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja Sebastian Hielm.

Vähemmän lihaa, enemmän kasviksia. Lautaselle lisää lähi- ja luomuruokaa.

Näillä eväillä jokainen meistä voi ruokapöydässä vähentää ilmaston lämpenemistä kiihdyttäviä hiilidioksidipäästöjä.

Eli luomukin sinne oli saatu salakuljetettua. Vaikka tutkimus juuri viime aikoina olisi edellyttänyt juuri päinvastaista (täällä passim).

Ja lähiruokaa suosittamalla annettiin tavallaan mandaatti juuri sille savolaiselle ravitsemussuositukselle. Vaikka myös on aika hyvin osoitettu, ettei nk. ruokakilometreillä juurikaan ole merkitystä.

Ääniradiossa käytettiin sitten sitä temppuperustelua, että ilmastoystävällinen ruoka on samalla terveellistä. Ei sentään väitetty samaa luomusta.

Hielm odottaa kovaa kritiikkiä tätä uutta linjaa kohtaan, ja varmasti sitä myös saa. Tässä eivät suutarit todellakaan ole pysyneet lestissään.
« Last Edit: 17.08.19 - klo:09:37 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #16 on: 03.09.19 - klo:06:57 »
Tässä se nyt tuli. Sciencedaily:

Suggested move to plant-based diets risks worsening brain health nutrient deficiency

Eli suositeltu vegaaninen ilmastodieetti ei olisikaan hyvästä ihmisten aivojen terveydelle?

No, tuosta varmaan päästään ohi sillä, että kaikkea pitää syödä kohtuudella.

Olisiko tuossa ainakin osavastaus tähän toiseen vanhaan kysymykseeni täällä?
« Last Edit: 03.09.19 - klo:13:06 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #17 on: 09.10.20 - klo:09:39 »
Kun tätä riittävästi on tolkutettu, unohtuu lopulta täysin, mihin tarkoitukseen ravitsemussuositukset alunperin rakennettiin:

WWF:n raportti: Maapallo ei kestä nykyisen kaltaista ruokavaliota – Asiantuntija: Vegaaniksi ei ketään pakoteta
Maailman luonnonsäätiö WWF:n kävi läpi 75 maan ravitsemussuositukset ja löysi niistä ympäristön kannalta ongelmia.


Quote
Suomen nykyisissäkin ravitsemussuosituksissa suositaan kasvis- ja lähiruokaa. Koistinen muistuttaa, että suositukset eivät ole määräyksiä vaan ennemminkin suuntaviivoja ruokavalion suunnittelemisen avuksi.

Myös Sebastian Hielm rauhoittelee lihan ystäviä.

– Ravitsemusneuvottelukunta tai mikään ministeriö ei ole käskemässä ketään vegaaniksi. Mutta jos tekee ravitsemuksen kannalta hyviä valintoja, ne kulkevat usein käsi kädessä myös ympäristöystävällisyyden kanssa.

Käytännössä tämä tarkoittaa edes pientä lihankulutuksen vähentämistä ja pientä lisäystä kasvisten määrässä.

Hielm edustaa Suomea työryhmässä, jossa pohditaan parhaillaan pohjoismaisten ravitsemussuositusten uudistamista. Suositusten on määrä valmistua vuonna 2022, ja niissä pyritään aiempaa paremmin ottamaan huomioon ympäristön kestävyys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen.

Suomen kansalliset ravitsemussuositukset tehdään pohjoismaisten suositusten pohjalta.

Tarkoituksena on siis yrittää jossain määrin yrittää miellyttää WWF:ää ym. Kun ei muuta voida, yritetään sitten selittää, miten asiassa on synergiaa: lihan vähentäminen on myös terveydellisesti perusteltua. Niin teki mm. radiossa äsken haastateltu Mikael Fogelholm. Samoin yllä kerrotaan, että asiat kulkevat "käsi kädessä".

Mutta sen ohella jatketaan kehitystyötä kohti savolaista ravitsemussuositusta, kuten tuosta ylläolevasta lainauksesta on luettavissa. Suositus "lähiruoastakin" on kyllä enemmän protektionistinen kuin terveydellinen. Ruoan kaukaa kuljetuksen hiilijalanjälkikin on osoitettu myytiksi.

***

Tässä on muuten tämä ongelma:

niitä lihansyönnin suosituksia, jotka suomalaiset jotenkuten hyväksyisivät, ei voida tehdä globaaleiksi seuraavasta syystä:

se merkitsisi globaalisti lihansyönnin räjähdysmäistä kasvua.

Vaikka tosin samalla kehitysmaiden ravitsemuksen olennaista paranemista.
« Last Edit: 09.10.20 - klo:09:58 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #18 on: 23.03.21 - klo:05:09 »
Ruokatiedon uutisesta:

Quote
Ruokakulttuuri suositusten perusta

Tänä vuonna julkaistut ruokasuositukset ohjaavat käyttämään kestävän kehityksen ja sesongin mukaisia ruokia, kuten lähellä tuotettuja satokauden kasviksia. Suomalaisia luonnonmarjoja suositellaan myös. Riisin tilalle ehdotetaan kotimaista ohraa ja perunaa.

- klips-                                                                                                                       
(kursiv. HJ)

Kun alunperin terveellisyyssuosituksiin on avattu ovi tuollaiselle, niin noin siinä käy. Otetaan esille tuo sesonginmukaisuus.

Uusimman Pirkka-lehdenkin ruokaliite hehkutti ohjeissaan sesonginmukaisuutta. Ymmärtää voikin, että sekä viljelijät että kauppa sitä hehkuttavat.

Mutta se ei ole lopulta kuluttajan, ihmisen, syöjän intressissä. Lopulta huimaava vapautuminen sesonginmukaisuudesta (eri tavoin) on tehnyt suomalaisesta ravinnosta huipputerveellistä.

Selitys vanhalle sanonnalle "Kevät keikkuen tulevi" ei suinkaan ole pienessä vappuhiprakassa, iloisessa tunnelmassa. Vaan siinä, että aikanaan sekä laitumelle laskettavat lehmät että ihmiset eivät keväällä meinanneet pysyä tolpillaan, olivat niin heikossa kunnossa. Vitamiinien puutteesta, on asia rekontruoitu jälkeenpäin. Talven sesonkiruoasta niitä ei aikanaan saatu kaikkia tarpeeksi.

Myöhemmin on saatu, mutta enää ei ole täytynyt tyytyä edes kotimaiseen sesonkiruokaan. Nyt siihen keväiseen, mukavaan keikuttamiseen, vaaditaan tippaleipien ym. kanssa normaalit ruokajuomat.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #19 on: 05.06.21 - klo:09:33 »
Kun on annettu lupa sille, että ruokasuosituksiin liitetään muitakin kuin terveellisyysasioita, niin näin se nyt sitten jatkuu:

Planetaarinen ruokavaliomalli vaikuttaa tuleviin ravitsemussuosituksiin myös Suomessa

Mutta luomun suhteen asiat näyttävät nyt olevan vähän valinkauhassa. Tuossa on kyllä tällainen väliotsikko:

Quote
Luomuviljely ei yksin pelasta


Josta saisi sen käsityksen, että luomusta kuitenkin olisi pelastamisessa apua. Mutta tekstissä kerrotaankin:

Quote
– Me emme voi nähdä tätä pelkästään niin, että mitä on lautasella, vaan myös - sanotaan vaikka niin - että jos esimerkiksi pelkästään luomuruoalla yritettäisiin ruokkia koko maailma, niin pinta-ala ei riittäisi, koska luomusato on niin paljon pienempi. Tämä ei myöskään tukisi biodiversiteettiä, [Heli] Kuusipalo sanoo.

Erllisten suomalaisten — ja savolaisten — suositusten tarvetta tuossa tällä tavalla vähän kyseenalaistetaankin:

Quote
THL:n Kuusipalo muistuttaa, että ihmisen ravintoaineiden tarve on sama Suomessa ja vaikkapa Etelä-Afrikan Malawissa, missä hän on työskennellyt 1990- ja 2000-luvuilla. Kuusipalo on ollut kehittämässä Malawiin ja maan vientituotteeksi aliravittujen ja raskaana olevien äitien ravinnetahnaa, joka sisältää maapähkinää, soijajauhoa, rautaa, vitamiineja, jodia ja sokeria.

***

Tämäkin twitter-puheenvuoro on liittynyt tuohon planetaariseen ruokavalioon:

Ludger Wess uudelleentwiittasi
Liza Dunn
@DrLizaMD
“..if the productivity of the world’s farmers increases to U.S. levels, humanity will be able to restore at least 146 million hectares...”
« Last Edit: 05.06.21 - klo:12:38 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #20 on: 21.10.21 - klo:04:06 »
Kun on annettu lupa sille, että ruokasuosituksiin liitetään muitakin kuin terveellisyysasioita, niin näin se nyt sitten jatkuu:

Planetaarinen ruokavaliomalli vaikuttaa tuleviin ravitsemussuosituksiin myös Suomessa

Mutta luomun suhteen asiat näyttävät nyt olevan vähän valinkauhassa.

Se jatkuu edelleen. Nyt tällainen tutkimustulos:

Tutkimus: Suomalaiset päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisesti liikaa punaista lihaa

Mutta oliko se noille lapsille epäterveellistä? Ei, perustelu oli ennenkaikkea tällainen (lihav. HJ):

Quote
SUOMALAISET päiväkotilapset syövät yli viisinkertaisesti punaista lihaa siihen nähden, mikä olisi terveyden ja maapallon kantokyvyn kannalta sopivaa , ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.

Tutkimuksessa verrattiin niin kutsuttua planetaarista ruokavaliota ja suomalaisten 3–6-vuotiaiden päiväkotilasten ruokapäiväkirjoja. Suomalaislapsia on tutkimuksessa mukana yli 800.

”Planetaarinen ruokavalio on tieteellisen EAT-Lancet-komission kehittämä ruokavalio, jonka avulla pyritään takaamaan koko maailman väestölle terveellinen ruokavalio maapallon reunaehtojen puitteissa”, kerrotaan yliopiston tiedotteessa.

Ajattelutapaan tietysti kuuluu, että uskotaan lihansyönnin radikaalin vähentämisen olevan myös terveellistä. Minun on kyllä vaikea uskoa, että 7 gramman ylittäminen päivässä olisi 3-4 -vuotiaille vaarallista. Tuo kauhea ylityshän tapahtuisi jo siinä, jos lapsi syö yhden kokonaisen nakin.
« Last Edit: 21.10.21 - klo:05:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #21 on: 12.06.22 - klo:04:08 »
MT haluaa yhä kertoa meille tämän tarinan:

Maito pelasti suomalaisten kansanterveyden itsenäisyyden alkuvuosina ‒ nyt ”valkoinen kulta” etsii uutta roolia ruokatottumusten myllerryksessä

Quote
Maito on ollut Suomelle tärkeä proteiinin ja kalsiumin lähde vuosikymmenten ajan. Maidonkorvikkeiden yleistyessä elintarvike etsii itselleen uutta roolia yhteiskunnassa.

Täällä on kyllä esitetty tämä epäilys:

[..] Suuriruhtinaskunnan aikana lähes puolet Suomesta oli valjastettu Pietarin maitohuoltoon: maitoa Karjalasta, voita vähän kauempaa, juustoa Keski-Suomesta asti. Kun kauppa 1917 jälkeen käytännössä loppui, Suomi ui maitojärvessä. Yksi tapa päästä ongelmasta oli vakuuttaa kansalle, että maito on terveellistä ja tarpeen aikuisillekin. Ja onnistuihan se: Suomi oli pitkään ylivoimaisesti innokkain maidonjuojamaa, kansainvälisesti. Olisikohan vieläkin, vaikka määrät ovat pienentyneet?

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #22 on: 25.08.22 - klo:06:39 »
Kun lupa tähän on annettu, niin näinkin se jatkuu:

Ilmastoruokaohjelma on myös vesistöruokaohjelma

Ja tätä sitten yritetään vakuuttaa (lihav. HJ):

Quote
Yksi arkinen ratkaisu on helposti tehtävissä päivittäin sekä Itämeren että muiden Suomen vesistöjen hyväksi. Itämeri voidaan pelastaa syömällä Itämeren ruokavalion mukaista ruokaa. Resepti tähän on helppo: Enemmän kasviksia ja kotimaista kalaa, riisin tilalla kotimaisia viljoja ja juhlan kunniaksi nautitaan suomalaista lihaa. Salaattiin loraus kylmäpuristettua rypsiöljyä. Itämeren ruokavalio on paitsi ympäristöystävällinen niin myös terveellinen.


Varmaankin Ranskan viininviljelijöiden parissa uskotaan, että jokin Ranskan vesistö voidaan pelastaa juomalla?  8)

***

Mutta mistä ikinä innostutaankaan, niin näin siinä aina tehdään:

Palvelukeskus Helsinki tarjoaa Itämeripäivänä asiakkailleen 4500 kiloa silakkaa ja lahnaa

Vrt. vaikka maitoa edellisessä puheenvuorossa. Tai siihen, mitä tässä triidissä on kerrottu tapahtuneen yli 10 vuoden aikana.
« Last Edit: 25.08.22 - klo:08:53 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #23 on: 31.08.22 - klo:06:10 »
”Planetaarinen ruokavalio on tieteellisen EAT-Lancet-komission kehittämä ruokavalio, jonka avulla pyritään takaamaan koko maailman väestölle terveellinen ruokavalio maapallon reunaehtojen puitteissa”, kerrotaan yliopiston tiedotteessa.

Ajattelutapaan tietysti kuuluu, että uskotaan lihansyönnin radikaalin vähentämisen olevan myös terveellistä.

Sama ajattelutapa tässäkin:

Jättitutkimus selvitti: Näin kannattaa syödä, jos haluat huolehtia sekä terveydestä että ympäristöstä

Sen verran siinä lipsutaan, että myönnetään jossain tapauksissa (esim. kehitysmaat), että lihansyönnin lisääminen voi myös parantaa ravitsemustasoa.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #24 on: 25.02.23 - klo:09:50 »
Taas mennään:

Ravitsemussuositukset ovat menossa uusiksi – 3 vitamiinia, jotka nousevat tikunnokkaan

Missään ei edelleenkään ihmetellä moniportaista systeemiä. Tällainen yksityiskohta oli keksitty kansallisen ravintosuosituksen perusteluksi:

Quote
Pohjoismainen suositus koskee D-vitamiinin saantia ravinnosta. D-vitamiinivalmisteen käytöstä eri väestöryhmille annettavat suositukset ovat kansallisia.

Maiden välillä on eroja. Suomessa ja Ruotsissa D-vitamiinin saanti on väestötasolla muita maita parempia. Syy on se, että tiettyjä elintarvikkeita, kuten Suomessa nestemäisiä maitotuotteita täydennetään D-vitamiinilla. Tämä vaikuttaa myös kansalliseen suositukseen.

Tämäkin niellään edelleen sellaisenaan:

Quote
Uutta vuoden 2023 suosituksissa on se, että ruokien ympäristövaikutuksia ja kestävyyttä käsitellään entistä laajemmin - kuten sitä, miten ympäristövaikutuksia voi pienentää eri ruokavalinnoilla.

– Ennustan, että kestävyyteen liittyvät asiat tulevat synnyttämään eniten keskustelua. Esimerkiksi lihan, kalan, kasvisten ja palkokasvien terveys- ja ympäristövaikutukset kiinnostavat monia. Jokaisesta ryhmästä löytyy näiden suhteen myös vaihtelua, Erkkola sanoo.

Pohjoismaiset suositukset tarjoavat suuntaviivat ihmisten ja ympäristön terveyttä edistävälle ruoankulutukselle.
(lihav. HJ)

Siis se taustateoria, että nuo kaksi asiaa eivät kertakaikkiaan voi olla ristiriidassa keskenään.

Juu, tottakai luin sen verran tarkkaan (muualtakin), että näillä näkymin mukaan ei sentään tulisi luomutuotteiden suosimista.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #25 on: 02.06.23 - klo:18:09 »
Yhdeksän hyvää ja kahdeksan kaunista on tulossa:

Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset julki 20. kesäkuuta

Quote
– Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uusin laitos on rohkeaa pioneerityötä. Se opastaa meitä syömään tavalla, joka tukee omaa ja maapallon terveyttä, sanoo raportin tilanneen ja rahoittaneen Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann.
(lihav. HJ)

Mutta tämä täytyy muistaa:

Quote
Faktaa: pohjoismaiset ravitsemussuositukset

* Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisten ravitsemus- ja ruokasuositusten tieteellisen perustan.
* Ne eivät siis ole sama asia kuin kansalliset suositukset. Lopullisista maakohtaisista suosituksista päättävät Pohjoismaiden viranomaiset.
(lihav. HJ)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023
« Reply #26 on: 20.06.23 - klo:08:42 »
Jarrumies:


Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023 (NNR 23) on julkaistu tänään 20.6.2023. Pohjoismaisilla kielillä niitä ei näytä olevan ainakaan vielä, vaan ainoastaan englanniksi. NNR23:n perusteella tehdään suomalaiset ruokasuositukset.

Tässä suora linkki suosituksiin:
https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf

Ruokaviraston uutinen:
https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/uutiset/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/

Valtioneuvoston uutinen:
https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/vahemman-lihaa-enemman-kasviksia-tassa-ovat-pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023

Suomalaisten suositusten laatiminen NNR23:n perusteella, MMM:n uutinen:
https://mmm.fi/-/pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-pohjana-suomalaisille-suosituksille-paivitystyo-kaynnistyy


Minulle suodulla portsarin ja hovimestarin vallalla siirsin puheenvuorosi tähän vanhaan triidiin. Heikki  ;D
« Last Edit: 20.06.23 - klo:08:50 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 738
    • View Profile
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #27 on: 20.06.23 - klo:09:24 »
Tarkoituksella yritin luoda asiallisen ja informatiivisen otsikon. Tämän palstan yksi suuri ongelma on se, että on vaikea löytää aikaisempia juttuja, koska otsikot ovat mitä sattuu ja on liikaa otsikkoja. Palstan huono hakutoiminto vielä korostaa ongelmaa.

Ja tämä jako luomuun ja muihin aiheisiin ei aina ole järkevä kuten tässäkin tapauksessa. Tarkoituksenani oli juuri kirjoittaa kommentti, jossa kerrotaan mitä NNR23:ssa on nimenomaan luomusta.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 24739
    • View Profile
    • Email
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #28 on: 20.06.23 - klo:09:54 »
No, otsikko on tässä mikä se on. Mutta täällä on luomustakin.

Haluatko, että muutetaan?

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 738
    • View Profile
Vs: Savolaisen ravitsemussuosituksen tarve?
« Reply #29 on: 20.06.23 - klo:09:55 »
NNR2023:n pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa https://pub.norden.org/nord2023-003/nord2023-003.pdf on 21 mainintaa hakusanalla organic, niistä kuitenkin osa ei ole merkityksessä luomu vaan kemiallisessa merkityksessä orgaaninen/epäorgaaninen (organic/inorganic).

Alla kaikki kohdat merkityksessä luomu (lihavoinnit minun):

sivu 42:
The scientific literature suggests that organic cultivation methods result in greater biodiversity benefits compared to non-organic production. At the global level, it is only possible to convert agricultural production to organic methods in conjunction with substantial shifts in demand to plant-based diets.

sivu 46:
The SAPEA report identified a series of ‘good practice’ examples where there was strong peer-reviewed evidence of positive long-term impacts including health and sustainability benefits (Jackson & Holm, 2023). Examples included: state support for the growth of the Danish organic sector (Daugbjerg & Sønderskov, 2012);

sivu 173:
Deficiency and risk groups. Persons with a high intake of locally grown plant foods in soils low in selenium, like vegans and vegetarians, might have very low selenium intakes, especially if the foods are grown organically (Kristensen et al., 2015). People with restriction of animal products in their diets, such as vegans, are at risk of becoming selenium inadequacy unless consuming supplements or fortified foods.

sivu 206:
In general, more plant protection products (e.g. pesticides) are used in the production of fruits and vegetables than in other types of agricultural production (in terms of per hectare and kg of harvested product) and tends to be higher in intensive fruit and berry production (e.g., large scale cropping systems with low diversity) compared to vegetables (Harwatt et al., 2023). In organic production of vegetables, fruits and berries within the Nordic and Baltic countries, less chemicals are used. However, organic production often requires higher land use and has similar GHG emissions compared with conventional production (Harwatt et al., 2023; Meltzer et al., 2023; Trolle et al., 2023)

sivu 209:
Environmental impacts. Like vegetables and in particular root vegetables, potatoes are among the food products with the lowest climate and environmental impacts. Potatoes can be easily stored, with relatively small inputs and little waste (Harwatt et al., 2023). The difference in GHG emissions between organic and conventional production is relatively small (Harwatt et al., 2023). Organic production can result in significantly lower yields, leading to an increase in land usage. In conventional production fungicides are applied to control potato blight and increase the yield. In the diet, potatoes often replace grains with potentially larger environmental impacts (e.g., rice) and potatoes can be grown widely in the Nordic and Baltic regions (Meltzer et al., 2023; Trolle et al., 2023).

sivu 216:
Monocultures with fertilizer and pesticide application can adversely impact the landscape and surrounding biodiversity (Harwatt et al., 2023). Organic production minimizes the use of chemical plant protection and fertilizers.
« Last Edit: 20.06.23 - klo:18:37 by Jarrumies »