YLE:n "laina-artikkelissa" Sveitsistä yritetään kuitenkin tapausta selittää parhain päin:
Onko 100-prosenttisesti luonnonmukainen viljely mahdollista?Verité Researchin tutkimuksessa todettiin, että lähes kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kannatti hallituksen strategiaa luonnonmukaiseen maatalouteen siirtymiseksi, mutta lähes 80 prosenttia kannattajista sanoi, että siirtyminen kestäisi yli vuoden. Toisin sanoen tällaisia hankkeita ei voi toteuttaa ajattelematta ajatuksella. "Luomuviljelyllä on nykyään huono maine monien lankalaisten maanviljelijöiden keskuudessa", sanoo Bernin yliopiston agronomi Christoph Studer. "Niinpä Sri Lankan viranomaiset eivät enää edes käytä termiä 'luomu', vaan käyttävät mieluummin termiä 'luonnonmukainen' (maanviljely)."
Hänen mukaansa päätöstä siirtyä luonnonmukaisiin viljelymenetelmiin "ratsuväkirynnäkönä" ei ollut harkittu kunnolla, ja se yllätti viljelijät. He eivät yksinkertaisesti pystyneet sopeutumaan nopeasti uuteen todellisuuteen. [..]
Eli vähemmällä kiireellä se olisi onnistunut? Muutoinkin artikkeli yrittää puolustaa luomuviljelyn menetettyä mainetta. Bhutania ja Sikkimiä myös lyhyesti käsitellään.
Edellisessä puheenvuorossa mainitun teoriansa YLE on saattanut saada juuri täältä:
Huhtikuussa 2021 kävi kuitenkin ilmi, että tämän "maatalouden erikoisoperaation" tavoitteet olivat muuttuneet dramaattisesti. Presidentti Gotabaya Rajapaksa ilmoitti, että kemialliset lannoitteet ja maatalouskemikaalit, torjunta-aineet ja rikkakasvien torjunta-aineet mukaan luettuina, kielletään lähes kokonaan maasta ensi kuussa, ja presidentti Gotabaya Rajapaksa on jälleen kerran saattanut alaisensa väestön "syvään hämmästykseen". Virallinen perustelu tälle päätökselle? Tarve valvoa paremmin terveysbudjetteja, jotka johtuvat muun muassa "kemikaalien liiallisesta käytöstä maataloudessa".
Analyytikot epäilevät kuitenkin, että todellinen syy on se, että maalla ei ole riittävästi valuuttaa tuontilannoitteiden maksamiseen. Pandemia on todellakin lähes ajanut saaren matkailuteollisuuden konkurssiin, ulkomailla työskentelevien lankalaisten rahalähetykset ovat myös vähentyneet, valuutta on kadonnut, ja sen seurauksena Sri Lankalla ei yksinkertaisesti ole rahaa maksaa tuontitavaroita. Pelkästään vuonna 2020 maa käytti 259 miljoonaa dollaria ulkomaisiin lannoitteisiin, mikä oli noin 1,6 prosenttia kokonaistuonnista. Näin ainakin maan keskuspankin tilastotiedot kertovat.
Mutta oli päätösten aikataulu mikä oli, niin Vandana Shivan seireenilaulu oli kuitenkin tehonnut.