Nyt Hesari katsoi itsensä pakotetuksi käsittelemään asiaa tästä näkökulmasta:
Epäonnistunut luomuviljely ajoi Sri Lankan katastrofiin, mutta luomu ei ole maailman ruokakriisin suurin syyllinen Selitykset sitten siitä, miksei niin ole, ovat kyllä falskeja:
Eikö ruokakriisissä kannattaisi hylätä luomu ja ottaa pelloista irti kaikki, mikä lähtee ja viedä ruokaa nälänhädästä kärsiviin maihin?
Luomupelloista voisi kyllä saada hetkellisesti suuremman sadon palaamalla keinolannoitteiden käyttöön, Koppelmäki myöntää. Se ei ole kuitenkaan kestävä tai toimiva ratkaisu.
Ensinnäkään ei ole mitään varmuutta siitä, että suurempi sato päätyisi sinne, missä ruokaa tarvitaan. Toiseksi luomuviljelyksiä ei ole niin paljon, että niissä tehokkaampaan tuotantoon siirtyminen vaikuttaisi merkittävästi.
Kolmanneksi luomun hylkääminen ei ratkaisisi ruoantuotannon ongelmien perimmäisiä syitä. Itse asiassa luonnonmukainen ja kestävä viljely voisi jatkossa suojata maailmaa nälältä konfliktien, luonnonmullistusten ja muiden kriisien hetkellä, kertoo kestävyystieteiden tutkimusjohtaja Helena Kahiluoto LUT-yliopistosta.
Jos teollisuusmaissa siirryttäisiin nyt luonnonmukaisempaan viljelyyn, ravinteita riittäisi sinne, missä niitä todella tarvitaan.
”Se ei auttaisi heti nyt ruokakriisiin, mutta kuitenkin jo seuraavalla satokaudella”, Kahiluoto sanoo.
Ainoa, mikä tuossa pitää paikkansa on se, että virallisesti sertifioituja luomupeltoja on hyvin vähän, vain noin 1% maailman viljelypinta-alasta. Luomuviljely ei mitenkään varmista, että sadot tulisivat tarvitsevien syötäviksi.
Tuo, että ravinteista olisi tuollainen pula, ja kyseessä olisi nollasummapeli, on kyllä hätäpäissä keksitty ihan tuota haastattelua varten! Jos teollisuusmaat eivät tuota tarpeeksi ruokaa, ne tuovat ruokaa kehitysmaista. Kuten jo nyt tapahtuu. Kahiluoto puhuu muuten itseään vastaan. Toisessa kohdassa hän toteaa, että typpeä tuotetaan jo nyt riittävästi koko maailman tarpeita ajatellen. Ja muiden lannoitteiden kohdalla luomu ei olennaisesti eroa tavanomaisesta. Jos me luomuviljelisimme kaiken, yhtään enempää emme voi lahjoittaa köyhille maille esim. fosforia.
Jos ongelma on typpilannoitetehtaiden sijoituspaikat, mikään ei estä niiden sijoittamista kehitysmaihin. Typpeä on Afrikan ilmakehässä yhtä paljon kuin täälläkin.
Tuosta kirjoituksesta voi kuitenkin olla iloinen! Jos Hesari noin kirjoittaa, niin nyt on keskustelu siitä, onko luomusta
minkäänlaista hyötyä, tehokkaasti avattu. Myös Suomessa.
