Author Topic: Geenimuuntelun suojelua?  (Read 54930 times)

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #30 on: 01.10.08 - klo:17:23 »
Perinteinen jalostus perustuu yleensä saman lajin kahden perinnöllisesti erilaisen yksilön risteyttämiseen. Kummallakin yksilöllä on kuhunkin ominaisuuteen vaikuttavat geenit (kymmeniätuhansia). Kummallakin yksilöllä on, huolimatta pitkähköstä jalostus-ja viljelytaustasta, vielä kosolti ei-toivottuja ominaisuuksia. (muutoinhan ei jalostustyötä tarvittaisi).

Kun risteytys on tehty, on pantu sekaisin kaksi kymmenientuhansien geenien pakkaa, ja tarkkaillaan jälkeläisiä useiden sukupolvien ajan, karsien huonoja yhdistelmiä pois, ja toivoen, että "värisuora" sattuisi löytymään: yksilö, "joka sai vain hyviä geenejä." Ehkä haluttiin vain jonkun tietyn ominaisuuden (vaikkapa hyvä korrenlujuus) siirtyvän toiseen, jo muuten mainioon lajikkeeseen. Homma vie aikaa yli kymmenen kasvisukupolven ajan, kunnes (jos sittenkään) riittävän hyvä ja yhtenäinen jälkeläispolvi voidaan julistaa uudeksi hyväksi lajikkeeksi.

Tarkemmin: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/jalostus.htm 

Geenitekniikka parhaimmillaan antaa mahdollisuuden parantaa jo valmiiksi kelvollisen lajikkeen geenejä vain niiltä osin, kuin tarvetta on. (esim valkuaisen aminohappokoostumus, ehkä tautien kestävyys, korrenlujuus jne... ehkä kestävyys yleisesti hyväksyttyä laajavaikutteista herbisidiä kohtaan (Roundup), mikä salliisi kasvuston puhdistamisen rikkakasveista haluttuun aikaan).

Matti
« Last Edit: 01.10.08 - klo:18:23 by Matti Pekkarinen »
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #31 on: 24.10.08 - klo:17:30 »
Perinteinen jalostus perustuu yleensä saman lajin kahden perinnöllisesti erilaisen yksilön risteyttämiseen. Kummallakin yksilöllä on kuhunkin ominaisuuteen vaikuttavat geenit (kymmeniätuhansia). Kummallakin yksilöllä on, huolimatta pitkähköstä jalostus-ja viljelytaustasta, vielä kosolti ei-toivottuja ominaisuuksia. (muutoinhan ei jalostustyötä tarvittaisi).

Kun risteytys on tehty, on pantu sekaisin kaksi kymmenientuhansien geenien pakkaa, ja tarkkaillaan jälkeläisiä useiden sukupolvien ajan, karsien huonoja yhdistelmiä pois, ja toivoen, että "värisuora" sattuisi löytymään: yksilö, "joka sai vain hyviä geenejä." Ehkä haluttiin vain jonkun tietyn ominaisuuden (vaikkapa hyvä korrenlujuus) siirtyvän toiseen, jo muuten mainioon lajikkeeseen. Homma vie aikaa yli kymmenen kasvisukupolven ajan, kunnes (jos sittenkään) riittävän hyvä ja yhtenäinen jälkeläispolvi voidaan julistaa uudeksi hyväksi lajikkeeksi.

Tarkemmin: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/jalostus.htm 

Geenitekniikka parhaimmillaan antaa mahdollisuuden parantaa jo valmiiksi kelvollisen lajikkeen geenejä vain niiltä osin, kuin tarvetta on. (esim valkuaisen aminohappokoostumus, ehkä tautien kestävyys, korrenlujuus jne... ehkä kestävyys yleisesti hyväksyttyä laajavaikutteista herbisidiä kohtaan (Roundup), mikä salliisi kasvuston puhdistamisen rikkakasveista haluttuun aikaan).
Tässähän on ihan asiaa ... yllättävää, mutta lohdullista, sentään jotain rotia tässäkin keskustelussa.

Toisessa kappaleessa kuitenkin annetaan perinteisestä jalostuksesta perin epätoivoinen kuva. Sen sijaan, että perinteisessä jalostuksessa yksittäin risteytettäisiin, on mahdollista risteyttää monia yksilöitä kerralla, jolloin saadaan tusinoittain, ehkä jopa tuhansittain erilaisia perimätuloksia, joista voidaan valita parhaat jatkojalostukseen.

Perinteisen jalostuksen vahvuus on nimenomaan siinä, että saadaan aina vähintään kasvukykyisiä yksilöitä, mutta ei silti aiheuteta vaaraa luonnon monimuotoisuudelle. Toinen vahvuus on se, että huonotkin jalostuksen tulokset voidaan nekin käyttää hyödyksi, niitä ei tarvitse kärrätä kelvottomina kompostiin tai polttouuniin. Jalostus toki etenee sukupolvi kerrallaan, mutta juuri sillä kohtaa geenitekniikka on kaiketi jo ollutkin suureksi avuksi. Ei siis ole mitään syytä hylätä kaikkea edistystä, ei tietenkään, vaan käyttää sitä järkevästi ja luontoa sekä säästäen että kunnioittaen hyödyksi.

Eikä tarvita erillisiä ja kalliita kenttäkokeita ... jos jalostetaan suoraan kentällä.

Perinteinen jalostus siis tekee (ja on jo kauan tehnyt) ihan saman kuin mihin gm-tekniikalla pyritään, se vain tekee sen paljon tehokkaammin ja turvallisemmin. Ei tarvita pussillista uusia konsteja kun vanha on yhä paras ja käyttökelpoisin. Voidaan toki hyödyntää uutta tietoa ja tekniikka soveltuvin osin.

Linkin takaa löytyy ansiokas katsaus geenitietämystä. Kaikkea viimeisintä tietämystä sielläkään ei silti ole, ei esimerkiksi viitata sanallakaan epigenetiikkaan, tai horisontaaliin geenisiirtymään. Geeninsiirrosta saa helppona heinäntekona, seurataan vain käsikirjan ohjeita ja kaaviokuvia niin avot, meillä on uusi uljas geeniperimä. Todellisuus on varsin toisenlainen eikä taas voi olla viittaamatta haulikolla ampumiseen, kun riittävän monta kertaa ampuu, varmasti joku hauli lopulta osuu napakymppiinkin.

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #32 on: 24.10.08 - klo:18:02 »
Esimerkkinä geenitutkimuksen tuottamista uusista (tämä tosin jo pari vuotta vanha) ja käsityksiä muuttavista sekä ajatuksia laajentavista tutkimustuloksista - ei voi puhua nykytietämyksen vahvistumisesta tai varsinkaan sen absoluuttisuudesta.

Genetic pleiotropy
Ja pari lainausta:

"Genetic pleiotropy, the ability of a mutation in a single gene to give rise to multiple phenotypic outcomes, constitutes an important but incompletely understood biological phenomenon."

 ... puutteellisesti ymmärretty biologinen ilmiö ...

"We found that the extent of pleiotropy is much higher than previously claimed; 17% of the yeast genes were pleiotropic whereof one-fifth were hyper-pleiotropic."

Jos pleiotrooppinen geeni voi vaikuttaa useaan ominaisuuteen, niin liekö hyperpleiotrooppinen vaikuttaa mahdottoman moneen ominaisuuteen tai vaikuttaa niihin ominaisuuksiin paljon odotettua voimakkaammin. No, uudehkolla määritelmällä hyper-pleiotropic löytyi haulla peräti seitsemän tulosta. Uudehkoa tietoa siis vielä, vaikka tutkimus on jo kaksi vuotta vanha.

"Pleiotropic genes preferentially participate in functions related to determination of protein fate, cell growth and morphogenesis, signal transduction and transcription. Contrary to what has earlier been proposed we did not find experimental evidence for slower evolutionary rate of pleiotropic genes/proteins."

Pleiotrooppisilla geenit ohjaavat proteiineja, solujen kasvua ja muuta jota en  puutteellisella kielitaidollani osaa suomentaa, mutta pleiotrooppisten geenien tai proteiinien hitaammasta evolutiivisesta kehityksestä ei löydetty viitteitä , aiemmista käsityksistä poiketen.

Jos siis väitetään tiedettävän tarpeeksi geenien turvalliseen muokkaamiseen, niin mielestäni kannattaa olla viisaasti varovainen - periaate, jonka geenimuunteluteollisuus sai lobattua romukoppaan myös EU-lainsäädännössä. Tilalle otettiin ei niin minkäänlaista ja minkään valtakunnan turvallisuutta/terveellisyyttä takaava juhlavalta kuulostava 'riittävän vastaavuuden periaate'.

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #33 on: 24.10.08 - klo:20:02 »
Horizontal kirjoitti: " Sen sijaan, että perinteisessä jalostuksessa yksittäin risteytettäisiin, on mahdollista risteyttää monia yksilöitä kerralla"

Kyllähän näin tehdäänkin, ristisiittoisten kasvien kohdalla: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/jalostus.htm
Valitettavasti vaan, kymmenien vuosien jälkeen, tämä tie tuntuu jo loppuunkalutulta.

Matti
http://mattipekkarinen.net
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #34 on: 27.10.08 - klo:08:04 »
Kyllähän näin tehdäänkin, ristisiittoisten kasvien kohdalla: http://mattipekkarinen.net/kasvisivut/jalostus.htm
Valitettavasti vaan, kymmenien vuosien jälkeen, tämä tie tuntuu jo loppuunkalutulta.

Väität tuolla:
"huomaa: ristisiittoisilla lajeilla kuten rukiilla, timoteillä, apilalla ym. jalostuksessa  on päästy eteenpäin varsin hitaasti !"

Heitätkö tuon hatusta vai onko sinulla jokin perustelukin tuolle väitteellesi? Eli lähdeviitteitä kaivattaisiin ... vai liekö ihan oman tutkimuksesi tulos?

nimimerkki - tyhmä lukija -

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #35 on: 27.10.08 - klo:17:50 »
Ristisiittoisten lajike on aina perinnöllisesti jonkinverran epäyhtenäinen populaatio, jolla on ajan mittaan taipumus muuttua, taantuakin. Tietysti se voi sopeutua paikallisesti ja siten "parantuakin", luonnonvalinnan tuloksena. Aika usein luonnonvoimat kuitenkin ajavat kohti alkukantaisempaa genotyyppiä, kauemmas ihmisen haluamasta.
Ristisiittoisten jalostustilanteesta keskeneräisyyden esimerkkinä käy vaikkapa ruis: korrenlujuus ja satoisuuskin ovat kovasti jäljessä itsesiittoisia viljojamme.

Matti
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #36 on: 04.11.08 - klo:17:01 »
Ristisiittoisten jalostustilanteesta keskeneräisyyden esimerkkinä käy vaikkapa ruis: korrenlujuus ja satoisuuskin ovat kovasti jäljessä itsesiittoisia viljojamme.
Ruis onkin aika hyvä esimerkki, eikö geenitekniikkaa hyväksi käyttäen ole onnistuttu selvästi vahvistamaan rukiin kortta ja satoisuutta, ei tarvita geenimuunneltuja lajikkeita, mutta silti voidaan käyttää hyödyksi uusinta geenitekniikkaa.

Rukiin jalostuksen ja viljelyn tehostaminen pohjoisilla viljelyalueilla

Lainaus sivulta 20:
Quote
Ruutuvaiheen kokeilla lopuksi testataan hyvin talvehtivien linjojen varsinainen satopotentiaali. Tehdyt koesarjat osoittivat satopotentiaalin erot suuriksi linjojen välillä. Parhaat linjat ylittivät mittarilajikkeen satotason merkitsevästi ja käytännön viljelyä ajatellen olennaisesti. Myös tavoitellut lyhytkortiset ja hyvin lujakortiset uudet linjat pystyivät siihen. Siten satoisimmat uudet linjat pystyvät markkinoille tultuaan ja lajikenimen saatuaan nostamaan rukiin hehtaarisadon entistä kilpailukykyisemmälle tasolle.

Raportti on joitakin vuosia vanha, joten ehkä jo vuosikymmenen vaihtuessa mainittuja lajikkeita voisi olla saatavilla.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27004
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #37 on: 07.11.08 - klo:09:29 »
Kaikki niksit on toki käytettävä hyväksi, mutta miksi piirtää "veteen" sellaisia vivoja, joita ei saisi ylittää?

Jos tästä piirtäisi jonkun taulukon, niin meidän asenteemme olisi sellainen, jossa laitettaisiin plusmerkki joka laatikkoon: hyväksymme luonnonlannoitteet ja keinolannoitteet, hyväksymme "luonnolliset" torjunta-aineet ja -keinot ja synteettiset torjunta-aineet, hyväksymme perinteisen jalostuksen ja geeniteknikan.

"Vastapuolella" taas tulisi toiseen puoleen lokeroita iso miinumerkki, ei ehdottomasti hyväksytä.

Siitä, miten "viiva" on piirretty "veteen", voidaan ottaa esimerkiksi vaikka tämä keksintö:

TROPICALWASTELANDS TO CROPLANDS WITH BIOTECH

Siinä säädellään yhtä geeniä, ja saadaan kasvit sietämäään alumiinia maaperässä. Muista kasveista geenejä ei tuoda. Millä puolella mainittua "viivaa" tämä sitten olisi?

Lainaus tuolta toisesta triidistä:

Quote
[... ] geenimuunneltujen lajikkeiden kehittely - huonoa vertausta käyttääkseni - yrittää rakentaa muurahaisille/ampiaisille ihmisen suunnitteleman pesän, kun muurahaiset ja ampiaiset osaavat itse tehdä pesänsä kaikkein parhaiten.

Vertaus todellakin ontuu, koska kaikki jalostus on tätä. Me emme sinä mieti kasvien hyvinvointia, vaan julmasti yritämme pakottaa ne tahtoomme - vaikka ne varmasti itse osaisivat elää omaa elämäänsä häiritsemättä kaikkein parhaiten ... :)
« Last Edit: 07.11.08 - klo:10:00 by Heikki Jokipii »

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #38 on: 07.11.08 - klo:13:26 »
[moderoitu osa keskustelun sääntöihin nojautuen. Tämän maininnan saa halutessaan poistaa, mutta ei palauttaa moderoitua tekstiä. HJ]
---
[Poistetussa osassa kyseenalaistettiin arvio vastapuolen miinusmerkeistä ja viittaukset tutkimuksiin ilman asiallista referointia. H]


No jopas, helppoa kuin heinän teko - jo ensimmäinen hakutulos taisi tärpätä:
Science daily

Quote
"Plants actively monitor aluminum-dependent damage through AtATR," said Paul Larsen, an associate professor of biochemistry and the lead author of the study. "But by breaking this assessment mechanism in a plant growing in soil with high aluminum content, we were able to stimulate plant growth again because the plant was no longer able to sense the damage aluminum caused. In other words, by bypassing this growth checkpoint, plants are not able to sense the effects of aluminum; they continue to grow even in an aluminum-toxic environment that is highly inhibitory to a normal Arabidopsis plant."

Kasvi siis lakkaa reagoimasta alumiiniin maaperässä, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että alumiinia päätyy itse kasviin. Luetaanpa vähän lisää. No, kasvin syömiskelpoisuuden säilymisestä ei sanottu halaistua sanaa, eikä tuossakaan itse asiassa viitattu mihinkään tutkimukseen, olipahan vain hieman tieteellisempää tekstiä.

Mitä muuten tulee alumiinin saastuttaman maaperän käyttämiseen viljelysmaana, niin varovaisemman hälytyskellot saattavat soida ... nimittäin ajatus siitä, että millä tavalla tahansa saastunutta maata voitaisiin hyödyntää viljelyssä, johtaa helposti ajattelemaan, ettei maaperän saastuttamisesta ole mitään haittaa, koska teknologian avulla voidaan kasvattaa mitä vaan missä vaan.

Minusta marssijärjestyksen pitäisi mennä näin:
1) ei saastuteta maaperää alumiinilla tai millään muullakaan kasvien kasvua suuresti haittaavalla metallilla
2) jos maaperä siitä huolimatta saastuu tai on jo ehtinyt saastua, puhdistetaan maaperä - tässä kohtaa geeniteknologia voitaisiin hyvinkin käyttää hyödyksi, sillä on kai olemassa bakteereja, jotka mm. syövät öljyä jne ..
3) voidaanko saastunutta maaperää käyttää johonkin muuhun kuin tehdä siitä peltoa ...?
rakentaa? Ai niin, Suomessahan on purettukin rakennuksia, jotka on 'vahingossa' rakennettu saastuneelle maaperälle
« Last Edit: 10.11.08 - klo:14:56 by Horizontal »

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #39 on: 07.11.08 - klo:13:39 »
Löytyikin viite alkuperäisen tutkimuksen yhteenvetoon, jossa sanotaan:
Quote
Two allelic suppressors conferring increased Al tolerance were found to represent dominant-negative mutations in a factor required for monitoring DNA integrity, AtATR [14], [15], [16] and [17]. From this work, Al-dependent root-growth inhibition primarily arises from DNA damage coupled with AtATR-controlled blockage of cell-cycle progression and terminal differentiation because of loss of the root-quiescent center, with mutations that prevent response to this damage resulting in quiescent-center maintenance and sustained vigorous growth in an Al-toxic environment.
On siis löydetty mekanismi/geeni, jolla kasvi osaa olla kasvamatta alumiinissa.

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #40 on: 07.11.08 - klo:18:42 »
Horizontal: "Minusta marssijärjestyksen pitäisi mennä näin:
1) ei saastuteta maaperää alumiinilla tai millään muullakaan kasvien kasvua suuresti haittaavalla metallilla
2) jos maaperä siitä huolimatta saastuu tai on jo ehtinyt saastua, puhdistetaan maaperä - tässä kohtaa geeniteknologia voitaisiin hyvinkin käyttää hyödyksi, sillä on kai olemassa bakteereja, jotka mm. syövät öljyä jne ..
3) voidaanko saastunutta maaperää käyttää johonkin muuhun kuin tehdä siitä peltoa ...?
rakentaa? Ai niin, Suomessahan on purettukin rakennuksia, jotka on 'vahingossa' rakennettu saastuneelle maaperälle"

Alumiini on maapallon yleisimpiä aineita (taitaapa olla Maan kolmanneksi yleisin, hapen ja piin jälkeen, painoyksikköinä), ei siis välttämättä ihmisen toiminnan tulosta peltomaassa. Ja varsinkin happamassa maassa sen liukoisuus on harmillisen hyvä, jolloin sen pitoisuus on kasvien kannalta myrkyllinen. Kalkitus auttaa, mutta lohdullista on tietää, että aluumiinia sietäviä kasveja voidaan jalostuksella saada aikaan.

Matti
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #41 on: 10.11.08 - klo:10:47 »
Alumiini on maapallon yleisimpiä aineita (taitaapa olla Maan kolmanneksi yleisin, hapen ja piin jälkeen, painoyksikköinä), ei siis välttämättä ihmisen toiminnan tulosta peltomaassa. Ja varsinkin happamassa maassa sen liukoisuus on harmillisen hyvä, jolloin sen pitoisuus on kasvien kannalta myrkyllinen. Kalkitus auttaa, mutta lohdullista on tietää, että aluumiinia sietäviä kasveja voidaan jalostuksella saada aikaan.
Kyllä, alumiini ja pii taitavat olla maankuoren yleisimmät alkuaineet, mutta se ei tarkoita, etteikö alumiinillakin voisi maaperää saastuttaa, tai että alumiinia sietävä kasvi olisi mitenkään hyödyllinen, jos sietokyky tarkoittaa sitä, että alumiiniyhdisteet kulkeutuvat kasviin, jolloin pitäisi geenimuunnella myös ihminen sietämään alumiiniyhdisteitä.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27004
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #42 on: 10.11.08 - klo:18:49 »
Tutkija Larsen kyllä tuossa nimenomaisesti kielsii, että alumiini tässä kulkeutuisi kasviin.

Mutta tähän "veteen piirrettyyn" viivaan: ko. geenimuunnos siis olisi voinut (periaatteessa) tapahtua "spontaanisti", jotenkin "luonnollisesti". Nyt se tuotetaan tietoisesti. Mikä tässä eroaa näiden "markkerien" hyväksikäytöstä? Miksei tämä olisii yhtä hyväksyttävää?
« Last Edit: 10.11.08 - klo:18:55 by Heikki Jokipii »

Horizontal

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 186
    • View Profile
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #43 on: 11.11.08 - klo:15:48 »
Tutkija Larsen kyllä tuossa nimenomaisesti kielsii, että alumiini tässä kulkeutuisi kasviin.
Niin, Averyn artikkelissa mainitaan:
Quote
He also notes that other researchers have engineered plants that prevent aluminum invasion by secreting citric acid from their roots.

Jossa ilmeisesti viitataan tänne (tai johonkun muuhun vastaavaan):
Crop Engineered To Grow In Poisonous Soil

jonka otsikko viittaa muunneltuun kasviin, mutta itse tekstin perusteella ainakin minä ymmärrän, että on luonnostaan durra-lajikkeita (engl. sorghum), jotka pystyvät kasvamaan alumiinipitoisessa maaperässä eikä alumiini siirry itse kasviin. Mutta koska durraa on vaikea muunnella, toivotaan durrasta löytyneen geenin olevan avuksi muiden kasvien muuntelussa.

Mitään valmista kasvia ei siis vielä taida olla, vaikka otsikko niin antaa ymmärtää.

Toisaalla mainitaan:
Quote
Cornell researchers have cloned a novel aluminum-tolerant gene in sorghum and expect to have new genetically-engineered aluminum-tolerant sorghum lines by next year.

ja otsikkoon on kirjoitettu toiverikkaasti Genetically Modified Aluminum-Tolerant Sorghum

Hieman epäselvää minusta on tuo maininta geenin kloonaamisesta, jolla perusteella on vain löydetty durrasta oikea geeni ja sitten kloonattu se. Ei silti etteikö sekin olisi hyvä tulos ja voi olla erittäin hyödyllinenkin, mutta teksti ja otsikko eivät ihan vastaa minusta toisiaan.

Noissa aiemmissa viitataan ehkä tähän:
Comparative Mapping of a Major Aluminum Tolerance Gene in Sorghum and Other Species in the Poaceae

Tutkimuksen tiivistelmästä ensimmäinen lause:
Quote
In several crop species within the Triticeae tribe of the grass family Poaceae, single major aluminum (Al) tolerance genes have been identified that effectively mitigate Al toxicity, a major abiotic constraint to crop production on acidic soils.
Eli on löydetty geeni, jolla on jotain tekemistä alumiinin sietokyvyn kanssa.

Hmm ... hienoa, että tutkitaan, mutta tutkimusten perusteella kirjoitetut artikkelit antavat jostain syystä ymmärtää paljon enemmän kuin mihin olisi välttämättä aihetta.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27004
    • View Profile
    • Email
Vs: Geenimuuntelun suojelua?
« Reply #44 on: 08.09.09 - klo:18:50 »
Perinteinen jalostus siis tekee (ja on jo kauan tehnyt) ihan saman kuin mihin gm-tekniikalla pyritään, se vain tekee sen paljon tehokkaammin ja turvallisemmin. Ei tarvita pussillista uusia konsteja kun vanha on yhä paras ja käyttökelpoisin. Voidaan toki hyödyntää uutta tietoa ja tekniikka soveltuvin osin.

Nyt samaa väittää Markku Rämö tänään HS:n tiistain tiedepalstalla:

Quote
Vanha kasvinjalostus haastaa uuden


Allergisoimaton maapähkinä, runsaasti beetakaroteenia sisältävä kassava, suolankestävä vehnä. Tällaisista perinteisen kasvinjalostuksen läpimurroista raportoi kaksi maatalouden monimuotoisuutta vaalivaa yhteisöä, kansainvälinen Grain ja brittiläinen Science in Society -laitos.

Ne väittävät, että perinteiset jalostuskeinot ovat tuoneet tuloksia nopeammin ja edullisemmin kuin geenimuuntelu. [...]

Nyt vaan en millään löydä lisätietoa näistä väitetyistä sovelluksista. Grain-järjestön sivuilta ei sitä löytynyt eikä mysökään täältä Science in Society -laitoksesta.

Missä päin maailmaa näitä on viljelyksessä, käytössä?

Voisiko Markku Rämö tai joku muu, joka asiasta sattuisi tietämään, auttaa? Olisiko tieteellistä lähdettä asiaan? Nuo kaksi Rämön mainitsemaa lähdettä ovat vihreitä järjestöjä - ne näyttävät kuitenkin kelvanneen lähteinä HS:n tiedepalstan toimitukselle ... (?!)
« Last Edit: 08.09.09 - klo:19:01 by Heikki Jokipii »