Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena

[Heikki Jokipii]

Jatkoa edelliseen: parodisesti voisi "keksiä" Suomeen viljelytavan, joka tuottaisi moninkertaiset sadot nykyiseen nähden ja  ihan ilman keinolannoitteita. Sitä voisi vielä mainostaa Suomen kansan perinteilläkin, vedoten jopa Kalevalaan jne.

Se olisi kaskiviljely. Ehkä nimi olisi modernisoitava myyvemmäksi? Biotalousviljely?

[Heikki Jokipii]

Edelleen jatkoa samaan. Lähetin maailma.netiin kommentin:

Tuossa professori Ali Zum Masharin keksimässä aineessa ei ole kyse lannoitteesta, vaan aineesta, joka tehostaa jo maaperässä olevien lannoitteiden "imeytymistä" kasveille.

Lisäksi Suomen kieli (ja luultavasti useimmat muutkin kielet, myös englanti) edellyttää, jos käyttää ilmaisua "kolminkertainen", että kerrotaan, mistä se joku määrä on kolminkertainen.

Jos sato on "kolminkertainen" esim. siemenviljaan nähden, se ei ole kovin - kaksinen.

Korjatteko nämä kohdat, vai pyydättekö, että Suomen IPS korjaa?

PS: klo 16:55: Lähetin - kun kysymykseni ei palstalla ilmestynyt - kysymyksen myös suoraan Suomen IPS:lle, korjaavatko he nuo virheet uutisessaan. Muistutuksin hyvästä lehtimiestavasta, johon hekin luullakseni ovat sitoutuneet.

PS. 20.11.2016: Kysymykseni ilmestyi myös siellä palstalla, ja sai yhden vastauksenkin.

[Heikki Jokipii]

Tästä uutisesta ei kyllä saa selvää, käytetäänkö modernia geenitekniikkaa vai ei:

Kenia tekee kuivista alueista metsiä

Näin ...

Jalostus tapahtuu perinteisellä menetelmällä, jossa parhaat yksilöt valitaan tuottamaan siemeniä. Tavoitteena on tarjota viljelijöille aiempaa nopeammin kasvavia puita, joista saadaan myös runsaasti eläinten rehuksi kelpaavia lehtiä.

... mutta sitten kuitenkin näin:

Taimitarha hyödyntää myös nykytekniikkaa puiden dna:n tutkimuksessa. Vuonna 2012 aloitettu hanke pystyy jo tarjoamaan asukkaille geneettisesti parannettuja mukaun ja akaasian siemeniä.

Eikä sen alkuperäisversiostakaan:

Kenya Greens Drylands to Combat Land Degradation

Syynä voi olla se, että itse asia on epäselvä. Mutta myös se, ettei IPS halua oikein myöntää, että geenitekniikka on hyvä asia.

***

Eli aikaa täytyy vielä kulua, ennen kuin IPS julkaisee tällaisia uutisia kuin GLP:

Nigeria poised to become Africa’s GMO superpower, overcoming NGO scare campaigns

Tästä koosteesta ...

http://www.ipsnews.net/topics/genetically-modified-crops/

.... ei oikeastaan löydy artikkelia, jossa geenitekniikkaa pidettäisiin ratkaisuna eikä ongelmana. Jos geeniteknikalle myönteinen artikkeli siellä joskus ilmestyy, ilmoittakaa minulle, ellen sitä itse huomaa.

Väriliitu minulla jo on valmiina. Ai miksikö? No, silloinhan on laitettava rasti seinään!

[Heikki Jokipii]

Tämä artikkeli käsittelee naisten oikeuksia viljelysmaahan:

Nicaraguan Women Push for Access to Land, Not Just on Paper

Mutta pikkuisen on siinäkin pitänyt tuoda esille luomuviljelyä ja luomuaatteeseeen kuuluvia ideoita (lihav. HJ). Kuvatekstistä:

The more than 4,000 members of the Federation of Nicaraguan Women Farmers Cooperatives sell their products, many of which are organic, directly to consumers in fairs and markets.

Tekstissä tavoitteista, haastateltu:

"For rural women, land is life, it is vital for the family; land ownership and inputs to make it productive are closely linked to women’s economic empowerment, to decision-making about food production, to the preservation of our environment, and to ensuring food security and protecting our native seeds to avoid dependence on genetically modified seeds,” said Rocha.

Nyt en ole asiasta varma, mutta pelättävissä on, että tuo Femuprocan-järjestö on vastaavanlainen kuin Viva Campesina, joka on viljelijöiden oikeuksien puolustamisen "pakettiin" pakannut mukaan modernin viljelytekniikan vastustamisen. Femuprocanin nettisivut ovat espanjaksi, ja minulle siksi vaikeita tutkia.

[Heikki Jokipii]

Tämän artikkelin pitäisi kertoa otsikon asioista ...

Feminism Helps Villagers Coexist with Drought in Northeast Brazil

... mutta hiukan luomuaatetta siihenkin oli siroteltu mukaan (lihav. HJ):

But “our life has changed for the better, we eat what we produce, without poisonous chemicals, and we are different people, more free, we decide what we’re going to do and tell our husbands,” she said.

But the community garden is still productive, irrigated with well water and managed according to the principles of agro-ecology, such as crop diversity and better use of natural resources, including straw.

Tuo jälkimmäinen lainaus voi kyllä olla myös "viaton", mutta hyvin usein "agroekologia" on vain peitenimi luomulle.

[Heikki Jokipii]

Tässä tätä taas on:

Agroecology Booming in Argentina

Tuo artikkeli väitteineen kannattanee käydä tarkemminkin läpi, mutta jo heti ensi riveiltä pistää silmään kritiikitön vertailu Australiaan. Siis Australiaan!  Mutta tästäkin näemme, miten agroekologiaa käytetään näissä IPS:n artikkeleissa käytännössä luomun synonyyminä (ks. edellinen puheenvuoroni):

Organic agriculture is rapidly expanding in Argentina, the leading agroecological producer in Latin America and second in the world after Australia, as part of a backlash against a model that has disappointed producers and is starting to worry consumers.

Ja ihan samanlaisesta asetelmasta näyttää Argentiinassakin olevan kyse. Jos ...

According to the intergovernmental Inter American Commission on Organic Agriculture (ICOA), in the Americas there are 9.9 million hectares of certified organic crops, which is 22 per cent of the total global land devoted to these crops. Of this total, 6.8 million of hectares are in Latin America and the Caribbean, and three million in Argentina alone.

(lihav. HJ)

... ja jos luomuviljelijöitä on tämän verran ....

In Argentina there are 1,074 organic producers, mainly small and medium-size farms and cooperatives.

... niin keskimäärin näiden "pienten ja keskisuurten" tilojen täytyy olla pinta-alaltaan n. 3000 hehtaaria!

Hyvin numerotaidoton on tuo artikkeli siltäkin osin, että se tuossa vihjaa sekä kuluttajien että tuottajien yleisesti pettyneen (vanhempaan) "malliin" - ja silti on vain nuo noin tuhat luomutuottajaa*). Verrataanpa Suomeen, jonka väesto on on n. 1/8 Argentiinan väestöstä, ja jossa silti on 4 247 luomutilaa (2014). Ja kuitenkin täälläkin luomun osuus on täysin marginaalinen.

Tuo artikkeli kyllä sitten (siellä täällä) myöntää, että luomutuotannon merkitys on marginaalinen Argentiinassakin. Mutta silti väittää, kuten jo otsikossakin, että sen merkitys olisi kasvussa, kotimarkkinoillakin. Mutta aika lailla se saa kasvaa, ennen kuin on varaa puhua minkään sortin "buumista". Mutta tällaisen käsityksen siis IPS jostain syystä haluaa kuitenkin lukijoilleen jakaa.

_____________


*) Tuossa artikkelissakin jo kerrotaan:

In this country of 43 million people, agriculture is one of the mainstays of the economy, accounting for 13 percent of GDP, 55.8 per cent of exports and 35.6 percent of direct and indirect employment.

(lihav. HJ)

Suhteuta siihen sitten nuo noin tuhat luomuilijaa.

[Heikki Jokipii]

Mainitussa artikkelissa sitten avataankin, miksi käytetään sanaa "agroekologia":

Agricultural engineer Eduardo Cerdá, an agroecology adviser, differentiates between this practice and organic. Agroecology doesn’t use agrochemicals either, but it does not seek to certify production which is “concentrated in four or five companies” and which “has a cost for the producer,” he told IPS.

Kotimaan markkinoilla siellä ilmeisesti kelpaa sertifioimatonkin luomu? Siinä määrin kuin kelpaa, paljonhan ei sekään ole.

Tässä sitten yritetään moittia tavanomaisen viljelyn kustannuksia suhteessa tuottoihin:

While in the 1990s, a hectare of wheat cost 100 dollars, by 2015 it had climbed to 400 dollars. However, the yields did not quadruple. Back then, a hectare produced 3,000 kilos, and now “at the most, we may be at 6,000 or 7,000,” he said.

For Cerdá, “it is an extremely expensive technology for a very inefficient result. We have measured agroecological crops which use a mixed scheme of agriculture and livestock against conventional fields where the crops are produced by companies. We can even say that they are more efficient.”

Vertailu jää kovasti kesken. Varsinkin jäävät ilmoittamatta luomuviljelyn kustannukset hehtaarilta ja luomuviljelyn hehtaarisadot. Pelkän väitteen varaan jää, että luomuviljely olisi jopa tehokkaampaa. Ja siinäkin - yhteydestä päätellen - se olisi sitä vain rahallisesti.

Mutta noillakin luvuilla (joita kyllä uskaltaa epäillä "pahantahtoisiksi"), jos käytetään vehnän nykyistä maailmanmarkkinahintaa 140 dollaria tonnilta, tavanomaisen tilanne olisi näin: silloin ennen hehtaarilta 420 dollaria, miinus panokset 100, jää 320. Nyt hehtaarilta (6 tonnin mukaan) 840, miinus panokset 400, jää 440. Tämä siis vain rahallisesti.

Ja tässä sitten tieto siitä, mihin se kasvu perustuu (eli vientikysyntään), ja mikä kuitenkin on tilanne hehtaareina, eli luomun osuus viljelyalasta:

The ICOA attributes the growth of organic agriculture in Argentina to the increase in international demand, mainly in Europe and the United States. But he points out that organic crops still represent only 0.5 of the total planted area.

Eli tuollainen hyttysen jotakin luomu yhä on Argentiinan viljelyksestä (koska tuo "0.5" ei voi tarkoittaa sitä, että puolet olisi luomua, vaan se on oikeasti "0.5%"). Samaan aikaan muuntogeenisten lajikkeiden viljely maassa kasvaa ja kukoistaa. Mutta IPS ei halua kertoa siitä, vaan luomusta.

[Heikki Jokipii]

Tuo Argentiina-artikkeli sitten ilmestyi suomeksi Kansan Uutisissa:

Luomu yleistyy Argentiinassa

Vähän alan tähän väsyä, mutta vielä sinne meni puheenvuoro eli vastine (itse asiassa yhteensä 3, vielä pari tämän jälkeen):

Käsittämätöntä, että Kansan Uutiset (ja IPS) - tälläkin tavalla - yhä puffaa nk. herrasväen eli yläluokan itseään ja varakkuutaan korostaaksen harjoittamaa harrastusta eli luomuruokaa Argentiinassa ja Suomessakin.

Tämän artikkelin englanninkielinen versio on jo käsitelty yhdistyksemme keskustelupalstalla:

http://tuottavamaa.org/forum/index.php?topic=70.msg9516#msg9516

Ja hyvin kelvottomaksi osoitettu.

[Heikki Jokipii]

Laitetaan tähän vielä tämä selvennys Argentiinan luomuviljelyn tilanteesta viime keväältä:

Argentina devotes 3 million hectares to organic production

According to Telam, after Australia, Argentina is the country with the biggest free of chemicals agricultural productive surface area in the world. Argentina exports 99% of the products it produces in this area to the United States and Europe.

Highly difficult certification processes and ongoing audits support Argentina’s international reputation. The country currently has three million hectares devoted to organic agricultural production, which yield about 170,000 tons of organic and 200 million dollars in revenues per year.

Jos siis ko. alueen tuotto on alle 60 kiloa hehtaarilta, ja tulot alle 70 dollaria hehtaarilta, voi nähdä heti, että jostain muusta kuin varsinaisesta viljelyalasta onko kyse: nuo määräthän ovat vähäisempiä kuin tarvittava siemenvilja.

Huomatkaa myös, että tuossa sanottiin Argentiinan vievän käytännössä kaiken Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.

Tätä  Tèlamia voinee pitää luotettavana lähteenä.

[Heikki Jokipii]

Jos mahdollista,  niin maailma.net on saanut tämän saman uutisen vielä pahemmin epäonnistumaan, muuttamalla otsikkoa, ja ensimmäistä lausetta:

Argentiina maailman toiseksi ahkerin luomutuottaja

04.01.2017 Fabiana Frayssinet
(IPS) -- Luomutuotanto kasvaa kovaa vauhtia Argentiinassa, joka on noussut Australian jälkeen ahkerimmaksi luomutuottajaksi maailmassa.

Sillä sen enempää Australiassa kuin Argentiinassa nuo luomupelloksi luokitellut luonnonlaitumet eivät enää edellytä minkäänlaista ahkerointia. Se "työ" on jo tehty, kirjoituspöydän ääressä, jokunen vuosi sitten. Eivätkä nuo hehtaarit oikeastaan luomua tuota.

Tuon jekutuksen takia jopa luomuviljelijöiden määrä on parempi mittari tuolle "ahkeruudelle":

Countries With The Most Organic Farmers

Intian, Ugandan ja Mexicon satojen tuhansien ahkerien käsien rinnalle voi sitten laittaa Argentiinan 1200 viljelijää. Australiassa heitä on suurin piirtein saman verran. Löysin tiedon, että heitä olisi ollut n. 1700 vuonna 2014.

PS. Lähetin oikaisun maailma.netillekin, mutta kuten tiedämme, sen julkaisun kanssa on sitten niin ja näin. Katsotaan.

[Heikki Jokipii]

Maailma.nettiin ei vastineeni näytä ilmestyneen. Lisäsin Kansan Uutisten palstalle tämän:

Ihmettelen todella, ettei täällä minulle yritetä näihin kritiikkeihini esittää vastaväitteitä.

Onko linja lehdessä / puolueen johdossa / puolueen jäsenistössä / gallupeissa selvitetyssä äänestäjäkunnassa nyt niin selvitetty, ettei "kannata keikuttaa venettä"?

Ennen kuin sieltä vastataankaan - ja todennäköisesti ei vastatakaan - niin sanon, että on todellakin minulle (lopulta) täysin mystistä, mikä vasemmistoa ajaa tälle linjalle, jopa ja nimenomaan kansainvälisesti?


PS. 19.1.2017: Jonkinnäköinen vastaus sinne tuli. Voi sanoa vähän välttelevä, joka vaitti KU:n vain raportoivan, ei ottavan kantaa. Sittemmin keskustelu on suljettu.

[Heikki Jokipii]

Jos joskus jo itseäni epäilen, että olenko jo paranoidinen tämän IPS:n luomuviljelyn puoltoon nähden, eli näenkö sitä jo sielläkin, missä sitä ei välttämättä ole, niin tämä artikkeli ei kyllä jätä tuollaisille epäilyksille sijaa. Totaalinen luomun ylistys ja kehotus siirtyä luomuviljelyyn aluksi USA:ssa ja sitten koko maailmassakin:

It’s Time We Get Serious About Organic Farming

Eli on aika ottaa luomuviljely vakavasti. Kaikki ratkeaa sen avulla, mitään haittapuolia ei tule kirjoittajan mieleen. Huonompaa tuottavuutta ei edes mainita, paitsi ehkä tässä rivien välissä (siten, että valtion tukema tutkimus asian kyllä ratkaisee):

We will need to provide farmers with technical assistance to help them transition to organic. We will also need to invest in more science and research to ensure that organic and transitioning farmers are armed with high yielding, regionally adapted seeds, designed with organic systems in mind.

Ja tähän uskotaan:

After all, EWG*) not only believes that organic farming can help feed the world, we believe that organic systems and practices may be the only way to do so sustainably.

Eli maailma ruokitaan luomulla ja oikeastaan se onnistuu vain sillä.

Niin kritiikitön tuo kirjoitus on, ettei Suomen IPS luultavasti kehtaa sitä suomeksi kääntää.

Ennakoitu vastaväite: tuossahan IPS vain antaa tilaa eräälle näkemykselle. Näin teknisesti on, mutta koska IPS antaa tilaa tuollaisten näkemysten rankalle kritiikille? Siihen olisi nyt jopa tällainen oiva mahdollisuus: IPS kutsuisi (tai antaisi siihen tilaa) jonkun kirjoittamaan vastineen juuri tuohon kirjoitukseen.

_____________

*) kirjoittaja on Environmental Working Group -järjestön puheenjohtaja ja perustajajäsen. Olemme törmänneet ko. järjestöön aiemminkin, esimerkiksi täällä - ja IPS:n artikkeliin sielläkin viitattiin!

[Heikki Jokipii]

Tähänkin artikkeliin on - peitesanoin - saatu salakuljetettua hiukan luomuaatetta (lihav. HJ):

Latin America Is a Leading Influence in the Global Fight Against Hunger

“At FAO, Graziano had the political courage to recognise the key role played by small-scale family agriculture, women farmers, agroecology and sustainable agriculture in eradicating hunger,” said Campolina.

Recognising these tendencies, instead of prioritising large-scale agriculture and transnational corporations that abuse toxic agrochemicals, is “the paradigm shift that makes it possible to combat the structural causes of hunger,” he said.

“Graziano’s leadership strengthened the fight for access to land and sustainability and boosted family farmers, who produce 80 per cent of the world’s food,” said ActionAid’s executive director.

Sillä agroekologia on nyttemmin luomun peitenimi. Ja luomukielessä kemikaalit ovat aina myrkyllisiä, eikä niitä voi oikeastaan muuta kuin väärinkäyttää. (Eikä ainakaan monikansallinen yhtiö pysty muuta tekemään!)

Tuosta perheviljelmien merkityksestä ja määrittelystä meillä keskustelu on jo käynnissä täällä.

[Heikki Jokipii]

Tässä IPS:n uutisessa ei sitten ole sanaakaan luomusta:

Maanviljelyksestä odotetaan Argentiinan talouden pelastajaa

Ei etsimälläkään, ei suurennuslasillakaan. Eikä geenimuuntelustakaan puhuta mitään pahaa. IPS osaa yllättää.

[Heikki Jokipii]

IPS osaa yllättää, mutta tässä se osaa suorastaan (kaiken edellä kerrotun jälkeen) lyödä ällikällä. Artikkeli, joka suhtautuu erittäin myönteisesti geenieditointiin ja sen mahdollisuuksiin:

The Challenge Ahead: Harnessing Gene Editing to Sustainable Agriculture

Kuten huomaatte, geenieditointi on jo otsikossa yhdistetty kestävään maatalouteen! Afrikassa, kyllä.