Nyt tuo artikkeli on ilmestynyt suomeksi täällä:
Näkökulma: Afrikassa moni viljelee kestävästi jo nytAivan yhtä kauhea se on suomeksikin.
Tämä
ei ole muuten moite Suomen IPS:n ammattitaitoa kohtaan: käännös ja lyhentäminenkin on tehty ihan taitavasti!
Korkeintaan voi esittää moitteen uutisen
valinnasta.
***
Mutta sisältöön. Artikkelin perusfalski strategia perustuu - tämänhän kyllä jo tunnemme - väitteeseen menestystarinoista (joita ei oikeastaan pysty tarkistamaan):
Esimerkkejä agroekologian hyödyntämisestä on kosolti. Yhdysvalloissa päämajaansa pitävän Oakland-instituutin tuore raportti esittelee 33 tapaustutkimusta eri puolilta Afrikkaa.
Erityisesti tuo korostuu suomenkielisessä uutisessa, jossa ei edes linkata tähän raporttiin. Mutta ei asia ole paljon paremmin englanninkielisessä uutisessakaan, jossa linkataan (ja me teemme
sen myös, tässä). Sillä tällä tavalla pakotetaan lukija
käymään läpi nuo 33 tapaustutkimusta - joka on jo itsessään aika toivotonta, kun (katsottu nyt on) minkäänlaista yhteenvetoa ei tuossa raportissa ole, ei minkäänlaista (tilastollista) vertailua. *)
Mitä on saavutettu? Jonkinlainen numerotaidottomuus tulee esille suomenkielisessäkin uutisessa, kun saavutuksena kerrotaan:
Menetelmää käyttää jo 200 000 talonpoikaa, jotka ruokkivat miljoona ihmistä.
Tällaisen ihastelun turhuuteen viittasimme jo toisessa keskustelussamme, jossa toteisimme vastavista luvuista, että
niiden mukaan viljelijä ruokkii vain perheensä. Eikä se tilanne juuri eroa surkeasta. (Mutta - on alkanut tuntua - Oakland-instituutin ym. mielestä se afrikkalaisille hyvin riittää?)
Mutta jo nuo tapaustutkimukset olisivat (kuitenkin) käänteentekeviä, miksei siis maailma ole asiaan ihastunut ja siitä suorastaan kohise? Artikkeli arvaa jo vastaväitteet, ja "varmistaa" tällä:
Menestystarinat ovat jääneet paljolti piiloon, koska keskustelua kehityksestä hallitsevat tietämättömyys, ahneus ja uuskolonialismi. Vuoden 2008 ruokakriisistä lähtien on tolkutettu, että Afrikan maatalous tarvitsee ulkomaisia investointeja "kehittyäkseen". Kaivataan uutta "vihreää vallankumousta", lisää keinolannoitteita ja geenimuunneltuja lajikkeita.
Eli näiden "pahisten" syytä?
Nyt
Malawin tapaus on liian laajalti tiedossa, että siihen olisi voinut olla kantaa ottamatta:
Malawi käyttää lähes kymmenesosan valtion budjetista maataloustukiin, joilla ostetaan pääasiassa keinolannoitteita. Kokemuksen mukaan paras ratkaisu olisi kuitenkin agroekologia, ja siihen Afrikan mailla on oikeasti varaa.
"Komeata" numerotaidottomuutta tuokin. Kyllä, Malawi varmasti käyttää tuon kymmenesosan budjetistaan tuohon, mutta se on investointi, jolla on tulosta. Unohdetaan tahallaan kuinka rutiköyhä maa on, ja kuinka pieni on myös sen valtion budjetti. Mutta tuo "maalailu" saattaa hyvinkin purra vaikka suomalaiseen luomun kuluttajaan, joka saa tukea
moninverroin sen kuin malawilainen (ehkä
50-kertaisesti)!
Tämä argumentti on kyllä selvästi
yhä se luomuväen kestosuosikki:
”Köyhillä (afrikkalaisilla) viljelijöillä ei ole varaa keinolannoitteisiin”___________
*) yhtenä esimerkkinä oli muuten tämä
Etiopian Tigrayn tapaus (pdf), jota me sattumoisin
olemme seuranneet. Mitään selitystä ei Oaklandin pdf-tiedostossa sille, miksei sieltä ole
vuosikausiin kuulunut juuri mitään (tuorein vuosiluku tuossa raportissakin oli 2010, ja sekin koski vain erästä jälkikäteisen arvionnin tekoaikaa), ja miksei tuo huima menestystarina ole vaikuttanut
yhtään mitään Etiopian maatalouspolitiikkaan. Ellei sitten ole uskominen tuohon yleisselitykseen, että siihen on syynä "tietämättömyys, ahneus ja uuskolonialismi" ...
Raportti kyllä väittää, että projektista olisi tullut yleinen malli koko Etiopialle, mutta se on yksinkertaisesti vale. Etiopia suuntautuu nyttemmin reippaasti
tehoviljelyyn.