Uutistoimisto IPS luomun äänitorvena

[Heikki Jokipii]

Oli taas aika lietsoa epäluuloa glyfosaattia eli Roundupia kohtaan.

Kierrätysargumentein, mitään varsinaista uutta (tutkimustakaan) ei esitetä. Uutisen varsinainen uusi tieto on vain se, että Yhdysvaltojen ympäristövirasto EPA on nostamassa sallittuja jäämärajoja, ja vihreät järjestöt eivät tästä tykkää. Kun tiedetään, että EPA on pikemminkin tunnettu tiukkuudestaan, on luultavaa, että tällä muutokselle on järjelliset syynsä, eikä se lisää riskejä.

Monen kertaluokan numerovirheidenkään kanssa ei ole niin nokonuukaa. Tämän lähteen - joka sekään ei suhtaudu asiaan myönteisesti - perunoiden jäämärajaa nostetaan 0,2 ppm:stä 3 ppm:ään. IPS:n uutinen esittää luvut 200 --> 6000 ppm - eli sallittaisiin muka, että perunasta n. puoli prosenttia olisi glyfosaattia!

[Heikki Jokipii]

Tänään sitten ko. glyfosaattijuttu oli Demarissakin, eikä sielläkään toimituksella kenelläkään "kello kilissyt" mielettömien lukujen takia.

Faktat asiassa, oikeat viralliset luvut täältä:

www.regulations.gov/#!documentDetail;D=EPA-HQ-OPP-2012-0132-0009

(odota kärsivällisesti, latautuminen kestää hetken)

Kaikki suositukset ovat alle 100 ppm:ää *), yleensä alle 10, useimmiten alle yhden.

Sen ainoan kerran kun siinä mainitaan yli 1000 ppm:n lukuja, kyse on rottakokeesta, jossa oli syötetty ruokaa, joka sisälsi 20 000 ppm:ää - ja sen havaittiin olevan se alhaisin taso, jossa glyfosaatista ko. kokeessa oli havaittavaa haittaa!

Minusta muuten perunaa ei tuossa päätöksessä edes mainittu, huomaan nyt, itsekin vasta. Kyse oli kasvista nimeltä "sweet potato", joka on suomeksi bataatti.

Kaikissa muissa kasveissa rajat näyttäisivät olevan vielä suht. samat kuin EU:ssa (jotka ovat noin 0,1-0,5 ppm:ää) paitsi juuri bataatin ja porkkanan kohdalla. Eli voi kyllä kysyä, että miksi koko uutinen? Edes hiukan "kapuloita" vapaakauppaneuvottelujen rattaisiin?

_________

*) ja ne 100:n ppm:n suositukset rehulle

[Heikki Jokipii]

Tässä jutussa on nyt jotain kummaa, sekä suomeksi ...

Kevyellä muokkauksella suurempia satoja Tansaniassa

... että englanniksi ...

Preserving the Soil and Reaping Greater Harvests

... alkaen jo näistä luvuista:

He did not even till the land or use fertilisers, but the harvest from his 1.2-hectare farm has increased from barely 20kgs of maize per half hectare two years ago, to 50kgs on the same amount of land during the last harvest in November 2012.

Mitä tuolla "kgs" -ilmaisulla halutaan sanoa? Edes 50 kilon tuotto puolelta hehtaarilta ei ole sellainen, johon joku olisi edes Afrikassa tyytyväinen.

Eikä kyllä suorakylvöä sillä Suomessa ole mainostettu, että sen avulla vapautuisi sekä lannoitteiden että torjunta-aineiden käytöstä, ja ihan kokonaan.
 

Nyt tämä juttu (epämääräisyyksineen) sitten ilmestyi Demokraatissa. Sen pääosin kaupunkilaislukijoille siitä välittyi vaikutelma, että lannoituksesta luopumallahan se Afrikan nälkäongelma ratkaistaan ...

Lähetä näihin sitten vastineita, kun asia on mahdollisesti kulkenut kolmen asiantuntemukseltaan rajoittuneen "seulan" läpi:

a) alkupäinen IPS:n toimittaja (ja toimitus?)
b) Suomen IPS:n kääntäjä ja (yleensä) jutun lyhentäjä
c) lehden toimitus (joka kyllä yleensä julkaisee kohdan b jälkeisen jutun sellaisenaan, mutta ei aina; voi vielä uudella otsikoinnilla pahentaa asiaa)

Pitäisikö tästäkin taas lähettää vain yksinkertainen oikaisupyyntö: päinvastoin kuin lehdessänne kerrottiin, CA-viljely ei suinkaan vapauta viljelijää lannoituksen tarpeesta, vaikka se vähentääkin tarvittavia lannoitemääriä.

(Tuohon voisi lisätä, että CA-viljely sinänsä ei varsinkaan vähennä lannoituksen tarvetta niillä mailla, jotka ovat jo valmiiksi liiallisen kaskiviljelyn köyhdyttämiä. Mutta tässä alkaa jo olla kyse vastineesta.)

[Matti Pekkarinen]

Luomumatematiikka jyllää. ( http://tuottavamaa.org/artikkelit/jokipii/luomumatematiikkaa.php )

Tosin matikkataidot ovat aika yleisestikin hukassa. Eilen uutisoitiin monissa lehdissä, että kesän viljasadoksi tulee 1,9 miljardia kiloa, jossa lisäystä edelliseen kesään on 320 000 kiloa (luvut ulkomuististani). Ja tämä sekä tekstiuutisissa että monessa lehdessä. Yksikään toimittaja ei ajatellut, ettei noin pientä nousua voida ennakoida. Sen pitänee olla 320 miljoonaa kiloa, siis 0,32 mrd kiloa. Siis noin 17% nousu. Eikä 0,017%.

1,9 mrd on lausuttu sadan miljoonan kilon tarkkuudella, joten ei siinä voine olla 0,32 miljoonan kilon nousu näkyvissä. Tai ainakin olisi hullua uutisoida 0,017%:n nousuarviosta.

[Heikki Jokipii]

Vaihteeksi IPS:ltä tulleessa uutisessa esitetään ihan aito kysymys:

Karibialainen dilemma: luomua vai ei?

[Heikki Jokipii]

Monen kertaluokan numerovirheidenkään kanssa ei ole niin nokonuukaa. Tämän lähteen - joka sekään ei suhtaudu asiaan myönteisesti - perunoiden jäämärajaa nostetaan 0,2 ppm:stä 3 ppm:ään. IPS:n uutinen esittää luvut 200 --> 6000 ppm - eli sallittaisiin muka, että perunasta n. puoli prosenttia olisi glyfosaattia!

Suomen IPS reagoi (ihan kiittäen! Ja mekin kiitämme!) oikaisupyyntööni, ja on ilmeisesti lähettänyt tiedon eteenpäin, koska Kansan Uutisten nettisivulla asia on korjattu.

Demarin paperilehdessä oikaisua ei ole vielä näkynyt.

[Heikki Jokipii]

Tästä Suomen IPS:n uutisesta ...

Brasilia käy "superruualla" piilonälkää vastaan

... oli jätetty pois se englanninkielisessä versiossa ollut tieto, että kyse ei ole geenitekniikan tuloksista.

(Kuten täällä jo on kerrottu, kukaan järkevä ihminen ei vaadi, että tuollaisessa kehitystyössä käytettäisiin GM-teknikkaa, mutta ...)

[Heikki Jokipii]

Muuten asiallisessa jutussa Brasilian GM-viljelyn menestyksestä ...

A Decade of Legal GM Soy in Brazil

... täytyy kuitenkin lopussa antaa Greenpeacen väittää, että GM:n turvallisuus jakaisi tiedemiehiä, ettei asiassa olisi konsensusta:

Moreover, the group stresses, there is no consensus in the scientific community regarding the safety of GMOs for human health and the environment.

Ei ole näin, kyllä asiasta on selvä tiedeyhteisön yksimielisyys. Asiassa yrittää pistää hanttiin tietty sormin laskettava porukka (Seralini, Mae Wan-Ho jne.), mutta heitä tuskin tarvitsee laskea - ei sen vuoksi, että heitä on vähän, vaan sen vuoksi, että heidän tutkimuksensa kerta toisensa jälkeen selkeästi kumotaan, osoitetaan kelvottomiksi.

[Heikki Jokipii]

Mikä siinä on, että näen tässä ...

U.S. and EU Frustrate Peasants’ Rights Declaration

... Via Campesinan ym. järjestöjen masinoiman yrityksen saada YK:n siunaus viljelijöiden "oikeudelle" jatkaa viljelyään traditionaalisin ja tuottamattomin menetelmin!

(Siksi sijoitin tämän tähän "sarjaan".)

Perustelut? Näiden tekstien tottunut lukija kyllä osaa lukea riveiltä ja rivien välistäkin, eli itse tekstikin, mutta toisaalta tämä jo lähes riittää, nämä antoivat asialle tukensa:

In the meeting, U.N. Special Rapporteur on the Right to Food Olivier de Schutter and his predecessor Jean Ziegler (2000-2008) did not hesitate to support the draft declaration.

Mistään ihmisoikeuksista ei joka tapauksessa ole kyse.

[Heikki Jokipii]

 
Luomulinja IPS:llä jatkuu:

Kenian ruoka kasvaa pientiloilla

(Pientilat eivät ole tässä olennaisia - lue artikkeli)

Alkuperäisessä artikkelissa oli sentään vielä yksi hyvä lause, John Kamangun sanomana:

“Criminalising chemicals is not a solution."

Eli: "kemikaalien kriminalisointi ei ole ratkaisu".

Mutta suomalaisesta versiosta tämä oli "lyhennetty" pois.  Ja niin siinä "kriminalisoitiin" kemikaalit, vaikkapa vain koska ne ovat "ylikansallisten yhtiöiden" valmistamia.

African Biodiversity Network on muuten aika vähän afrikkalainen, taustalla ja rahoittajana on Gaia Foundation, ja  mitä sen omalta nettisivulta löytyy tietoa … vaikka sen historiasta:

The idea of creating the Gaia Foundation emerged in the mid-1980s when Liz Hosken, Edward Posey, José Lutzenberger, Wangari Maathai, Vandana Shiva and other ecological pioneers, met to discuss the growing global crises after four decades of development [,,,]

(lihavoin täällä tunnetuimmat nimet)

Tosiasiassa ilmastonmuutos ei ole välitön uhka Kenian tai Afrikan maanviljelylle - mutta tällaisten järjestöjen soluttautuminen ja pesiytyminen maanosaan voi olla!

__________
 

Ja tässä artikkelissa ….
 
Haitian Farmers Lauded for Food Sovereignty Work

…. taas kerrotaan, miten USA:lainen järjestö ylistää ja palkitsee haitilaisia "ruokasuvereniteetin" eteen tehdystä työstä.

Eli käytännössä palkitaan haitilaisia siitä, että he pitäytyvät (ihan "suvereenisti", itse asiasta päättäen!?) perinteisiin huonotuottoisiin viljelymenetelmiinsä, ja kieltäytyvät kaikista moderneista keinoista maatalouden tuottavuuden parantamiseksi.

Eikä siis - kuten täällä on kyllä jo sanottu - kannata antaa tuon "agroecology" -sanan hämätä. Luomua se on.

Täältä voi lukea, minkälainen järjestö tämä USFSA on.

Sieltä voi lukea, miten "Food Sovereignty Prize" pyrkii olemaan vaihtoehto "World Food Prizelle".

Ja niinhän se oikeastaan onkin: kyllä tämä "ruokasuvereniteetti" on vaihtoehto - ruoalle!

Haiti-parka. Ensin maanjäristys, sitten avustusjärjestöjen kautta maahan tullut malariaepidemia. Ja sitten vielä tämäkin.

Siinä yhteydessä oli muuten tämäkin. Annan vielä uudestaan alkuperäisen linkin:

The right to choose – for farmers in Haiti

Eli olennainen tavoite - silloisen katastrofin keskellä - "aktivisteille" oli, ettei maahan vaan mene Monsanton siementä. Vaikkei se edes ollut muuntogeenistä! Tuo palkinto on ihan linjassa tämän kanssa.

[Heikki Jokipii]

Luomulinja IPS:llä jatkuu:

Kenian ruoka kasvaa pientiloilla[/ur]

Kun nyt luin tänä aamuna uudelleen Demokraatista paperilla tuon artikkelin, niin täytyy ehkä vetää hiukan takaisin: siinä sentään mainittiin, että tehoviljelyn linjalla oleviakin Keniassa on. Ja näin suomeksikin. On se jo jotakin, moneen aiempaan IPS:n artikkeliin verrattuna.

[Heikki Jokipii]

Vanhat tuttumme de Schutter ja Herren ovat taas saaneet juttunsa IPS:n jakeluun:

OP-ED: Sustainable Development Goals After 2015

Kestävästä kehityksestä ollaan puhuvinaan, mutta luomuviljelyä (pienillä tiloilla!) ajetaan.

Sen verran taitavasti kirjoitettua "kestäväkätystä", että on olemassa riski, että tuo käännetään suomeksikin. Jos niin käy, niin käydään yksityiskohtaisesti se läpi silloin.

[Heikki Jokipii]

Tässä jutussaan IPS haluaa meille taas kertoa, miten naiset Bangladeshissa suorastaan rikastuvat - kaikki muuttuu kullaksi kuin kuningas Midaksella - käyttämällä "luonnollisia lannoitteita":'

Women Find a Green Midas Touch

[Heikki Jokipii]

Nyt tuo sama artikkeli on tullut suomeksi, ja sitten myös maailma.net - joka kertoo olevansa "kestävän kehityksen" asialla - sen (ainakin) julkaisi:

Bangladeshin naisia patistetaan pellolle

Käännöksessä minusta korostetaan alkuperäistä enemmän luomumenetelmiä, alkuperäisen painopiste oli enemmän tässä naisten voimaantumisessa, ja tarttumisessa heiltä aiemmin lähes kiellettyyn maanviljelijän toimeen.

Naapuri Parul Sarkar ryhtyi tuottamaan lannoitetta vesihyasintista. "Suuria investointeja ei tarvittu, koska kasvi rehottaa täällä. Lannoite antaa vihanneksista paremman sadon kuin kemikaalit."

Luomu halvempaa

CIG-ryhmien määrä alueella on 20-kertaistunut vuodesta 2009. Luomutuotteet ovat jälleenmyyjien suosiossa, sillä ne ovat halvempia kuin keinolannoitetut.

"Perunat ja tomaatit ovat myös paremman näköisiä, eron huomaa selvästi", Bogran alueen tukkukauppias Raja Miah vakuuttaa.

Pitäisikö yrittää saada Suomeen näitä tomeria naisia. Korvaamaan nykyiset suomalaiset poropeukalot, jotka luomuviljelijöinä saavat huonompia satoja, ja vielä vinkuvat ylimääräisiä tukia? Ja vaativat tuotteistaan kalliimpia hintoja!

Vai onko kaikki kiinni vesihyasintista, joka ei taida Suomessa oikein hyvin kasvaa?

[Heikki Jokipii]

Osallistuin (ja se vielä jatkuukin) Kansan Uutisten keskusteluun tästä Bangladesh-artikkelista.

Näille aika ajoin ilmestyville IPS:n luomuylistyksille ei varmaan mitään voi, mutta ei niitä saa ihan rauhaankaan jättää.

***

Sama artikkeli ilmestyi nyt sitten myös Demokraatissa. Niinpä sieltäkin saattoi tänään lukea, miten luomu on tuottavampaa ja halvempaa.

Ironisesti sitten lehden samassa numerossa oli Pekka Wahlstedtin arvostelu Tom Standagenin kirjasta "Ihmiskunnan  syötävä historia" (2013), josta voimme lukea;

1900-luvun suurin vallankumous oli vihreä, ja sen kehittämien keinolannoitteiden ansiosta esimerkiksi Kiina on tehnyt nousunsa johtavaksi talousmaaksi.

Keinolannoitteilla on toki myös monia ongelmallisia sivuvaikutuksia. Kirja käy niitä läpi ja päätyy kompromissiin: niitä ei tule käyttää liikaa, mutta ei hylätäkään – kehitysmailla ei olisi mitään toivoa päästä taloudellisesti jaloilleen ilman sadon moninkertaistavia tehoravinteita.

Myös huonomaineisella geenimanipulaatiolla on Standagenin mukaan hyvätkin puolensa.

(lihav. HJ)