Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

MT oli tulkinnut tuon em. tilanteen näin:

Luomumerkki piiloon ja lisenssi metsämustikoille – luonnontuotteiden markkinointi Aasiassa saattaa yllättää myyjän

Kommentti: jos luomuväki Suomessa on niin ylpeä siitä, että luomu on niin valvottua, mikseivät kiinalaisetkin saisi  olla tarkkoja omasta merkistään? Mutta tästä...

Luonnosta saatavien tuotteiden käyttö ja kysyntä ovat kasvaneet niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Erityisesti kiinnostus metsämustikkaa kohtaan on kasvanut. Parhaimmillaan mustikoita on viety Suomesta Kiinaan yli kolme miljoonaa kiloa.

... on meillä yhä se kysymys, että onko luomumustikoiden osuus siitä mitenkään merkittävä. Ja tienattiinko juuri sillä (virallisella) ominaisuudella? Edellä sitä jo pohdittiin. Ja vuosi 2018 oli se paras vuosi. "Mahtuu" noihin lukuihin, jos käytännöllisesti kaikki kerätyt luomumustikat vietiin Kiinaan.

[Heikki Jokipii]

Luomuviennistä tämäkin MT:n artikkeli:

Aiempaa suurempi luomuviljasato painaa hintoja – luomumallasohran hinta sukelsi ennätyssadon myötä

MT Plus
Maatalous
04:00
Tuure Kiviranta

Yhtälö on vaikea: jotta luomuviljan vienti Suomesta olisi taloudellisesti järkevää, sen tuotannon täytyisi kasvaa nykyisestä vielä merkittävästi.

Luomuviljojen hinnat ovat laskeneet kymmeniä euroja vuodessa. Luomumallasohran ja -rehuherneen ostotarjouksista on sulanut pois sata euroa tonnilta.

Taustalla on luomuviljan tarjonnan kasvu lisääntyneen viljelyalan seurauksena. Luonnonvarakeskus Luken mukaan luomuviljasato oli tänä vuonna seitsemän prosenttia viime syksyä suurempi.

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

Enempää emme siitä pääse näkemään. Mutta tuosta jo näemme, että luomuohralle haaveillaan samaa kuin luomukauralle. Kun kotimaan kysyntä on rajallinen, niin viedään ulkomaille. Oli siitä sitten Suomelle kokonaishyötyä tai ei. — Teknisesti on varmaan niin, että luomuohraa pitäisi olla enemmän, jotta siitä tuota kautta päästäisiin eroon.

Kun tuo luomumallasohran viljelyn kasvu ei sitten perustunutkaan luomuoluen kysyntäpiikkiin täällä kotimaassa 

Vai myönnetäänkö tässä, että "jotta luomuviljan vienti Suomesta olisi taloudellisesti järkevää", ettei se kaikkineen sitä nyt ole?

PS. 3.2.21: Luomuohran viljelyala oli kasvanut vuonna 2020 viljoista eniten edellisestä vuodesta, 46%. Vuoden lopussa sitten huomattiin, että siitä olikin tullut ongelma.

[Heikki Jokipii]

Tämä idea on hyvin saatu istutetuksi toimittajien mieliin. Turun Sanomat:

Valtaosa maakunnan elintarvikeyrityksistä on hyvin pieniä – luomu tarjoaisi tien kasvuun ja vientiin

Ihan toinen asia on, paljonko näkemyksessä on realismia. Jos luomumyynti yleensä on pientä, ja luomuvienti vielä eritoten. Voi olla, ettei siinä pyyssä ole kahden jakoa.

***

Entä tämä sitten? Ruokavientiin satsataan kovaa:

https://mmm.fi/-/ruokatieto-yhdistyksen-vienninedistamiskampanjalle-lahes-kolme-miljoonaa-euroa

https://www.ruokatieto.fi/ajassa/tiedotteet/suomalaista-sian-ja-siipikarjanlihan-tunnettuutta-nostetaan-eu-rahoituksella-kiinassa

Kummastakaan asiaa koskevasta artikkelista ei löytynyt mainintoja luomutuotteista. Vaikka jälkimmäisessa hänet mainitaan ...

”MTK:n vientijohtaja Thimjos Ninios innosti meidät lähtemään tälle yhteiselle matkalle ja ohjasi hakemuksen valmistelua aina tarvittaessa”, jatkaa Syväniemi.

... niin ei mainita hänen erästä lausuntoaan.

[Heikki Jokipii]

Tämä kyllä merkitsee sitäkin ...

Luomurehujen ja -elintarvikkeiden erityiset tuontivaatimukset Kazakstanista, Kiinasta, Moldovasta, Turkista, Ukrainasta ja Venäjältä

... että EU on jollakin tavalla hyväksynyt noiden maiden luomusertifioinnin.

Ja sitä, että niistä maista on odotettavissa kohtapuoleen halpojen luomutuotteiden tulva.

Erkki Pöytäniemen v. 2013 idealle voidaan jättää lopulliset jäähyväiset. Vaikka tuo selvitys yhä on Pro Luomun sivuilla tutkimusten osastossa. Venäjälle, itään ei jatkossa luomua viedä, sieltä tuodaan.

[Heikki Jokipii]

Vanha tuttumme on taas halunnut tulla esiin, nyt luomuviennin asiassa:

Joutsenolainen viljelijä vie luomurypsinsä Saksaan – 1,5–kertainen hinta ja ostaja maksaa rahdin

Jos Juuso Joona haluaisi tai suostuisi, voisi hänen tilaltaan tehdä kokonaisanalyysin. Tiedämme nyt, että tilalle tuo on kannattavaa. Mutta paljonko yhteiskunta tuota kaikkea tukee? Eli onko tuo Suomelle kannattavaa?

Eli paljonko on järkeä tukea Saksan luomurypsin saatavuutta, suomalaisilla verorahoilla?

[Heikki Jokipii]

Ei tainnut (?) näistä virtuaalimessuista mitään ihmeellistä suomalaisille luomun viejille tulla:

Biofach-messut 17.-19.2.2021 kokonaan virtuaalisena

02.02.2021 Ajankohtaista | Kirjoittanut: Pirjo
Maailman merkittävin luomutapahtuma Biofach-messut järjestetään tänä vuonna kokonaan virtuaalisena 17.-19.2.2021. Tämä tarjoaa yrityksille erinomaisen tilaisuuden saada kontakteja ja kansainvälistä näkyvyyttä pienellä panostuksella. Lisätietoa löytyy mm. Luomualan kehittäjien yhteistyöryhmän Facebook-sivuilta : https://www.facebook.com/groups/476194372548524/

Mitä suunnitelmia ja hankkeita heillä sitten olikin, se on haluttu peittää meidän muiden silmiltä suljetun FB-ryhmän taakse. Ainakaan minä en saa tuosta linkistä mitään muuta näkyviin kuin tiedon tuon ryhmän olemassaolosta.

Normaalivuonna on kyllä kerrottu, miten hurmioituneita saksalaiset olivat siitäjasiitä suomalaisesta luomutuotteesta!

[Heikki Jokipii]

Tämäkään katsaus ei luomutuotteiden vientiä lainkaan mainitse:

Elintarvikevienti vetää, mutta ohuella pohjalla

Mutta sehän ei enää ole uutinen, uutta. Samoinhan on ollut kaikissa näissä artikkeleissa Suomen ruokaviennin piristymisestä.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomulla on tällaista kerrottavaa:

Suomen luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa

Näennäisesti hyvinkin myönteistä:

Luomutuotteiden viennin arvo vuonna 2020 oli 60 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa viennin arvo on kaksinkertaistunut ja yritysten mukaan viennin kasvunäkymät ovat edelleen hyvät.

Mutta aika surkean vaatimaton todellisuus oikeastaan paljastuu seuraavasta kappaleesta..

Pro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti on kasvanut viime vuosina hyvin ja sen osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020. Luomuviennissä luomun osuus oli jopa suhteellisesti suurempi kuin Suomen elintarvikemyynnistä, josta luomua oli 2,6 prosenttia.

... sille, joka heti huomaa tuosta, mihin ei verrata. Joka on luomuviljelyyn omistettu peltoala Suomessa. Sen osuus vuonna 2020 oli vaihtoehtoisesti 13,9% (kaikki, myös siirtymävaihe) tai 12,4% (luomuhyväksytty).

Niihin, kumpaan vaan verrattuna, nuo molemmat Pro Luomun esittämät prosenttiluvut ovat todella vaatimattomia. Myös luomuviennin, yhä, tuon kasvuhyppäyksen jälkeenkin.

***

Sitä tilaisuutta ei Pro Luomu tuossakaan käytä, että samassa yhteydessä olisi raottanut tiedon verhoa tuon asian vastinparista, eli luomutuonnista, ja sen luvuista nykyisin. Mutta kyllä se tietysti on eräällä tavalla kokonaan toinen juttu, myönnetään.

[Heikki Jokipii]

Ehkä kuitenkin luomutuonninkin tarkastelu tasapainopyrkimyksen näkökulmasta olisi hyödyllistä:

Maataloustuotteita ja elintarvikkeita viedään Suomesta entistä enemmän ulkomaille

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden viennin arvo oli vuonna 2020 kaikkiaan yli 1,7 miljardia euroa. Viennin arvo on kasvanut vuosien 2015–2020 välisenä aikana huimasti, lähes neljännesmiljardilla (+16 %). Tuonnin arvo oli puolestaan noin 5,3 miljardia euroa. Siinäkin oli vuoteen 2015 verrattuna noin neljännesmiljardin kasvu (+5 %). Suhteellisesti viennin kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin tuonnin kasvu.

Ja siinä tarvittaisiin tieto myös luomutuonnin arvosta tai osuudesta.

Ohimennen voi myös huomata sen toisaalta noukitun tiedon, että ruokaviennin kasvu oli vuonna 2020 suurempi kuin koko luomuvienti (n. kaksi kertaa sen verran). Vuosien 2015-2020 kasvu, lähes neljännesmiljardia, on noin 4 kertaa koko viime vuoden luomuviennin arvo. Ja se tulos oli viime vuodelta, kaksi vuotta sitten luomuvienti oli siitä noin puolet. Ja tuon tarkastelujakson alussa noin 10 miljoonaa.

Tämän kauan sitten saamamme epävirallisen tiedon pohjalta tuollainen tarkastelutapa, rinnakkain asettelu, olisi tarpeeen:

Tuo "luomutuonnin riski" on saattanut jo toteutuakin, mutta tietoa siitä yhä pantataan. Viimeinen epävirallinen tietomme on vuodelta 2017, ja silloin arvio tuonnin osuudesta oli 55%. Se on jo sellainen luku, että voi katsoa, että pahin on jo tapahtunut.

Siitä ei tietysti saa tuonnin arvoa, mutta tuota prosenttiosuutta viimeiseen Pro Luomun ilmoittamaan lukuun (v. 2019) 368 miljoonaan euroon soveltaen, kotimaassa myytyihin luomutuotteisiin käytetystä rahasta n. 200 miljoonaa olisi kulunut tuontituotteisiin. On todennäköistä, vaikkei ihan varmaa, että luomutuontiin on käytetty reippaasti enemmän rahaa, mitä viennistä on saatu. — Oma kysymyksensä on edelleen se täällä usein esiin tuotu, paljonko veronmaksajien rahoilla on annettu luomuviennille hintatukea tms.

***

Huomataan vielä Pro Luomun uutisesta se, mitä viedään. Se on kauraa (ja kauraa, kauraa..) ja:

Muita tärkeitä luomuviennin tuoteryhmiä ovat maitopohjaiset tuotteet, leipomotuotteet, ja luonnontuotteet. Suomesta viedään luomuna myös merkittäviä määriä perunatärkkelystä, makeisia, lastenruokaa ja alkoholituotteita.

Vaikka menee jo ehkä ilkeilyn puolelle, "keihäänkärki" luomubroileri ei ole tuossa listassa mukana.

Tämäkin on ehkä ilkeilyä, mutta...

Lähes kaikki yritykset uskoivat viennin kasvavan myös tulevaisuudessa. Kulutustrendit tukevat luomun kasvua, ja monissa maissa, kuten Saksassa koronapandemia on vahvistanut luomun kysyntää.

... entä sitten, jos korona saadaan nitistettyä? Mikä nyt on EU:n ja koko maailman vakaa tarkoitus! Eräällä tavalla hupaisaa on sekin, että ulkomaalaisille yritetään myydä se, mikä ei suomalaisille kelpaa:

”Osa vientituotteista, kuten leipä ja makeiset, eivät oikein ole Suomen markkinoilla löytäneet paikkaansa”, arvioi selvityksen toteuttanut Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta.

***

Tätäkin on vielä kommentoitava:

”Melko maltillisen kasvuarvion mukaan luomuvienti saattaisi hipoa jo 100 miljoonan euron rajaa vuonna 2025”, arvioi Marja-Riitta Kottila.

Silloinkaan se ei vielä (olisi n. 5,6%) edes hipoisi luomun pinta-alaosuutta! Jos luomualan osuus lisääntyy siten, kuinka Pro Luomu toisaalla toivoo (ja ennustaa), se saattaa jopa etääntyä siitä.

[Heikki Jokipii]

Kauran asema on Suomessa yleisestikin vahva...

Kauran elintarvikekäyttö kasvoi viime vuonna 30 prosenttia – silti se on vain pieni osa kauran käytöstä ja tuotannosta

... ja sitä myös viedään paljon:

– Noin kolmasosa Suomessa tuotetusta kaurasta menee vientiin eli 300 miljoonaa kiloa (300 000 tonnia). Se on aika paljon ja se on pysynyt vakaana. Kauraa viedään nimenomaan kaurana. Jos sitä pystyttäisiin viemään kauratuotteina, se toisi elintarvikeketjun kannalta parempaa arvoa Suomeen, Karikallio sanoo.

Miten tuohon suhteutuu sitten luomukaura, luomuviennin ylivoimaisesti tärkein tavara?

Pro Luomun uutisessa ei kilomääristä kerrottu. VYR:in viimeisin arvio luomukauran koko elintarvikäytöstä teollisuudessa on 44 miljoonaa kiloa. Erikseen on kerrottu, että 1,5 miljoonaa kiloa menee vientiin (ilmeisesti jalostamattomana).

Luomukauran viennin tarkkoja kilomääriä emme siis tuostakaan saa. Mutta kyllä se kilomäärä tuonkin mukaan luultavasti pienempänä pysyy kuin luomuviljelyalan osuus edellyttäisi. Tämä Pro Luomun arvio onnistuu olemaan totta...

Kaurapohjaiset tuotteet ovat edelleen luomuviennin suurin tuoteryhmä. Tuotteiden menestystä edesauttaa hyvä laatu sekä kasvipohjaisten tuotteiden suosion kasvu. Osa yrityksistä piti myös gluteenittomuutta hyvänä lisäarvona luomutuotteissa. Luomun osuus Suomen jauhojen ja myllytuotteiden viennistä oli jo noin kolmannes.

... vain siksi, että hyvin suuri osa muusta kaurasta viedään jalostamattomana, kuten edellä tuli ilmi. Mutta muu tavanomainen elintarvikevienti enemmän kuin kompensoi tuon kauran huonon jalostusasteen, kun lopputulema on näin:

Pro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti on kasvanut viime vuosina hyvin ja sen osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020.

Ja luomun osuudeksi Suomen elintarvikeviennistä jää myös rahallisesti vain tuo.

[Heikki Jokipii]

Eipä riittänyt tänäkään vuonna Pro Luomun sisu siihen, että se olisi kertonut kosteessaan (pdf) mikä on luomumyynnissä tuontitavaran osuus. Se tieto on oikeastaan vain Pro Luomulla. Ja sitä se panttaa.

Viennistä kerrottiin sama, mikä on jo tullut esille jo edellä. Sen suhteellinen merkityskin on jo edellä tullut arvioiduksi.

[Heikki Jokipii]

On muuten vähän merkillistäkin, että Maaseudun Tulevaisuus vuosi vuoden jälkeen julkaisee tämän Pro Luomun tiedotteen lähes sellaisenaan.

Eikä "ahdistele" Pro Luomua omasta näkökulmastaan kysymyksellä, mikä on tuontiruoan osuus luomukaupassa.

[Heikki Jokipii]

Tuonnin osuudesta ruoassa ilmestyi juuri (15.06.21) tällainen lehdistötiedote:

Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste vakiintui

Elintarvikemarkkinoiden tuontiaste nousi vuosina 2003–2011 vajaan prosenttiyksikön vuosivauhtia, mutta sitten kasvu pysähtyi. Vuonna 2016 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli 72 prosenttia. Tuontia ovat elintarviketuotannossa ja -jakelussa käytettävät tuotteet sekä elintarvikkeet kaupan hyllyllä.

Opimmeko tuosta sen, ettei tavanomaisissakaan elintarvikkeissa meillä ole ihan ajantasaista tietoa tuonnin osuudesta?

Mutta uskaltanemme silti käyttää tuota vuoden 2016 prosenttiosuutta vertailuissamme, oletuksella, että se pätee nykyäänkin. Olettaen toiseksi, että joskus vielä saamme tietoa tuonnin osuudesta luomukaupassa.

[Heikki Jokipii]

Uusi kansallinen luomuohjelma on omaksunut tietonsa, tavoitteensa ja keinonsa suoraan Pro Luomulta (s. 19):

Huhtikuussa 2021 julkaistun Pro Luomun tekemän vientiselvityksen mukaan luomuviennin arvo oli vuonna 2020 noin 50 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2018 oli noin 25–30 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa viennin arvo oli lähes tuplaantunut. Viennistä suurin osa oli vientiä puolivalmisteina. Raaka-aineiden ja brändituotteiden osuus oli kummankin reilu 15 prosenttia. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä viennin arvo on 100 miljoonaa euroa. 

Viennin päätuoteryhmiä ovat myllytuotteet, leipä, maitojalosteet, luonnontuotteet ja makeiset. Myllytuotteiden osuus on ollut lähes kolmannes Suomen jauhojen ja myllytuotteiden viennistä. Erityistä vientipotentiaalia on keruuluomutuotteissa. Tärkein vientimaa on ollut Saksa. Muita merkittäviä ovat olleet Ruotsi ja muut Pohjoismaat sekä Keski- ja Etelä-Euroopan  maat.

Luomuviejät uskovat luomuviennin kasvuun, kunhan suomalaisten tuotteiden kilpailukyky markkinoilla säilyy. Toimenpiteet viennin lisäämiseksi 100 miljonaan euroon:

−Luomuraaka-aineiden jalostusarvon lisääminen viennissä ja elintarvike
-yritysten vientiyhteistyön lisääminen (koko ruokaketju),
−Panostusta viennin edistämistoimien kehittämiseen (Ruokavirasto, MMM, elintarvikeyritykset, Business Finland/ Food from Finland -ohjelma, Pro Luomu ry, Arktiset Aromit ry)
−Entistä tiiviimpi yhteistyö alan toimijoiden kesken, Pro Luomu ry:n ja muiden toimijoiden osallistuminen aktiivisesti myös vientitoimintojen kehittämiseen.
−Systemaattinen ja eri toimijoiden (erityisesti Food from Finland -ohjelma ja Pro Luomu ry) yhdessä toteutettu osallistuminen luomualan tärkeimpiin kansainvälisiin tapahtumiin, kuten BioFach-messuihin Saksassa vuosittain helmikuussa, muiden tärkeimpien tapahtumien tunnistaminen
−vain luomutuotteille ja yrityksille erikseen toteutetut vienninedistämis-tapahtumat ja toimenpiteet, yhteinen tapahtumasuunnittelu ja resursointi (Food from Finland ja Pro luomu)
−Yritysryhmien muodostaminen viennin mahdollistamiseksi: klusteritoiminta ja uusien ekosysteemien kehittäminen ja rahoitus (elintarvikeyritykset)
−Viennin ja myynnin osaamisen kasvattaminen (Business Finland/Food from Finland ja Pro luomu)
−Selvitetään mahdollisuudet kustannustehokkaasti sertifioida kansainvälisten luomustandardien mukaisesti, esim. BioSwiss (Ruokavirasto)

Mutta kyllä tässäkin olisi tarpeen edes tämä (s. 16):

Nykyistä kattavamman kuvan saamiseksi luomukulutuksesta, sitä pitäisi pystyä seuraamaan myös muissa kanavissa kuin vähittäiskaupassa ja saada tietoa kotimaisten luomutuotteiden kulutuksesta sekä arvona että volyymina.

Muutettavat muuttaen. Eli sen selvittäminen, paljonko hyötyä luomuviljelystä Suomelle on. Tuemmeko massiivisesti luomuviljelyä Suomessa vain, jotta tuossa ylempänä mainittujen maiden kuluttajat saisivat halvalla tiettyjä aika matalan jalostusasteen luomutuotteita/raaka-aineita?

Vaatimus tällaisesta taloudellisesta selvityksestä on jo edellä useasti esitetty. Selvityksen pitäisi olla puolueeton ja objektiivinen. Niinpä sen tekijänä ei pitäisi olla mikään taho, jonka nimessä tai tarkoituksessa esiintyy luomun edistäminen. Suomessa löytyy kyllä sopivia organisaatioita tehtävään. Vaikkapa valtiontalouden tarkastusvirasto, joka jo kerran vuosia sitten teki selvityksen luomun kokonaishyödyistä (mutta ei sittemmin ole sitä valitettavasti toistanut).

Lisäksi tuosta puuttuu täysin tarkastelu siitä, mikä merkitys ruokaviennin kokonaisuudessa edes tuolla 100 miljoonalla olisi. Ja Pro Luomun tapaan MMM:n selvitysryhmä on täysin unohtanut tai häivyttänyt näkyvistä asian vastapuolen, luomun tuonnin. Joka meidän epävirallisiin tietoohimme perustuvan arviomme mukaan olisi arvoltaan vähintään kaksinkertainen.

[Heikki Jokipii]

Tämä on siis merkittävä lause luomuohjelmassa:

Nykyistä kattavamman kuvan saamiseksi luomukulutuksesta, sitä pitäisi pystyä seuraamaan myös muissa kanavissa kuin vähittäiskaupassa ja saada tietoa kotimaisten luomutuotteiden kulutuksesta sekä arvona että volyymina.

Yksinkertaisimmillaan voisi aloittaa kaurasta:

1. Paljonko sitä tuotetaan
a) ihmisten kulutukseen (rehukäyttö pois lukien)
b) paljonko siitä Suomen kulutukseen, paljonko vientiin

Tuo kaikki siis kiloissa.

Sitten puhutaan rahasta.

2. Paljonko siitä kaurasta saadaan rahaa
a) Suomen markkinoilta
b) ulkomailta

Tuossa b-kohdassa voi tietysti olla oma monimutkaisuuteensa, kun ihan pelkkänä kaurana viljaa ei myydä. Tätä täytyy vielä funtsia.

3. Paljonko siihen kauraan satsataan
a) viljelypanoksina (maa, työ...)
b) valtion tukena. Luomutuet, mutta myös perustuki sille alalle, jolla luomukauraa viljellään. Myös sille alalle, jota tarvitaan ja käytetään typen keräämiseen tuolle viljelyalalle.
c) onko jotain erityistukea luomukauran vienninedistämiseen?

Jotenkin tuohon tapaan se käy. Sitä mukaa kuin tietoja saadaan, yritämme tuota mekin täällä. Mutta varsinainen hyvä uutinen tuossa on, että valtiovalta aikoo sen nyt ottaa tehtäväkseen.