Luomun vienti ja tuonti

[Heikki Jokipii]

Nyt se tieto tuli (Pro Luomu):

Hyvä menekki ja parempi kannattavuus kasvattavat luomukauran viljelyä

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ennakkotietojen mukaan luomukaura-ala yltää tänä vuonna uuteen ennätykseen. Luomukauran viljelty peltoala on arvion mukaan 32 500 hehtaaria. Luomukauran peltoala on kasvanut viime vuodesta 13 % ja vuodesta 2010 lähes kaksinkertaistunut. Luomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.

Eli olennaisesti mitään muutosta ei asiassa ole tapahtunut.Tämäkin lienee aika ennallaan:

Luomukaurasta noin puolet päätyy elintarvikkeisiin ja noin 40 % käytetään karjan rehuksi.

Eli laatu ei ole parantunut. Tuo osuus ei siis ainakaan päädy vientiin.

Luomusatotilastoja, ennusteitakaan, ei siis ole tullut, eikä luultavasti heti tulekaan. Muta pinta-alasta uskaltaa arvioida, että luomukauran osuus jäänee yhä noin 5 prosenttiiin, siinä 50 miljoonaan kiloon noin miljardin kilon kokonaiskaurasadosta. Niinpä noista tiedoista voidaan jo nähdä, että visiot luomukaurasta viennin veturina ovat taas kärsimässä mahalaskun. Vaikka se pylväs kaaviossa näyttäisi vaikuttavaltakin. Vaikka uutinen yrittää saada tuon kuulostamaan menestykseltä.

Koska luomukaura on niin keskeisessä osassa luomuviennissä, emme tule siitä kuulemaan mitään uusia lukuja tänäkään vuonna. Se on edelleen arvoltaan se noin 10 miljoonaa euroa.

[Heikki Jokipii]

Muutama vuosi sitten (2013) YLE julkaisi tällaisen:

Luomuruis, suomalaisviljelijän seuraava menestystarina?

Ruis ei siis ole vientituote vaan päinvastoin sitä tuodaan. Ilmeisesti luomuruistakin.

Nyt samojen pinta-alan ennakkoarvioiden mukaan kuin edellä luomurukiin viljelyala olisi vuodesta 2016 vähentynyt. Ja reippaasti, peräti 29%. Vaikka silloin 2013 uskottiin näin:

Varsinkin luomurukiin kysyntä kasvaa koko ajan. Tämän uskotaan lisäävän rukiin viljelyä lähivuosina.

Tuosta vuodesta viljelyala hetken kasvoikin, mutta ei kasva enää vaan palasi silloisiin lukemiin. Luomurukiin viljelyala on nyt vain noin 1/10 luomukauran viljelyalasta.

[Heikki Jokipii]

Tietysti tässä on perustilanne, luomusatotilastosta 2016:

Yli puolet viljasadosta oli kauraa, 48 miljoonaa kiloa eli kasvua 6 % vuodesta 2015.
Vehnää, ohraa ja ruista korjattiin lähes yhtä paljon eli noin 8 miljoonaa kiloa kutakin viljaa. Kaikkien sato pieneni vuodesta 2015 - vehnä yli kolmanneksen.
Luomurukiin osuus koko maan ruistuotannosta on 9 %, kun muilla viljoilla osuus on 0,5 - 4,6%.

Eli niin viennissä kuin omassa kulutuksessa vain luomukauralla näyttäisi olevan jotain merkitystä. Jos siis silläkään. Jos oletamme tuotannonkin kasvavan samalla prosentilla kuin pinta-alan, se olisi edelleen vain 54  miljoonaa kiloa. Josta vientilaatuista olisi edelleen vain osa.

Pelkästään erillinen luomutuki 160 euroa hehtaaria kohti olisi luomukaura-alalle n. 5 miljoonaa euroa. Plus tuki välivuosien alalle, muutama miljoona lisää. Sen päälle tulee tietysti vielä perustuki, joka on isompi. Plus tietysti ne muut kustannukset, joita tuohon päälle tulevat tuon kauran saattamisesta vientikuntoon. Eli melkoisen paljon maksamme etuoikeudesta ja vaivaa näemme sen eteen, että saksalaiset saisivat luomumysliinsä suomalaista luomukauraa. Tai ainakin Suomen kautta käynyttä.

[Heikki Jokipii]

Sampsa Heinonen tyytyy tähän analyysiin ...

Luomukaura innostaa viljelijöitä hyvän menekin ja paremman kannattavuuden takia.

-Kauran kasvun takana on raaka-aineesta tuottajille maksettava hyvä hinta, jota nostaa luomukauran kysyntä ulkomailla. Myös kauran käyttö rehuna on lisääntynyt, kertoo ylitarkastaja Sampsa Heinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta.

... eikä laske asiassa sen pidemmälle.

Vaikka jo noilla luvuilla voi kysyä, "innostaako" asia todella, jos siinä 5% osuudessa kuitenkin pysytään. Tietysti asiassa voi vedota siirtymäkauden jäykkyyteen. Mutta olihan sitä jo valmiiksi luomuhyväksyttyä alaa? Mutta edelleen tämä jäi tosiasiaksi:

Nurmen osuus luomupeltoalasta on lähes kaksi kolmasosaa.

Sen määrä kasvoi muuten kaura-alaa enemmän eli 19%. Tuota rajumpaa nousua ei Pro Luomu uutisessaan enempää selittele eikä tee siitä numeroa. Nurmella ei, ainakaan itsessään, ei liene vientinäkymiä?

[Heikki Jokipii]

Hesarin pääkirjoitus on näkevinään luomussa eurooppalaisen trendin ...

Suomella on kiire luomutrendiin

... ja vaikka myöntää, että luomuruoassa on hiukan tai vähän enemmänkin hämäyksen ja huijauksen makua ...

LUOMUN terveyshyötyjä suhteessa muihin elintarvikkeisiin ei olekaan yksiselitteisesti todistettu. Trendeihin liittyy kuitenkin aina muitakin arvoja kuin tekninen terveysvaikutus. Ihmiset ostavat itselleen mielikuvia, konsepteja ja ajatuksia. Tämä pätee ruokaan siinä missä muihinkin tuotteisiin.

(Tuossa suhteessa se on linjassa samassa lehdessä, paperilehdessä vieläpä samalla paikalla julkaistun Jukka Ruukin kolumnin kanssa)

... niin siinä olisi nyt keskeinen ruokaviennin lisäämismahdollisuus ja sitä kannattaisi nyt häikäilemättä käyttää:

Suomessakin on jo paljon tuottajia, jotka kehittävät aktiivisesti uutta. Luomupeltoala kasvaa meilläkin lähes 10 prosenttia vuodessa. Silti Suomeen mahtuisi vielä lisää alan brändejä, joilla olisi menekkiä myös vientimarkkinoilla.

Kuitenkin se viimeinen tieto Suomen luomuviennistä on se surkea 10 miljoonaa euroa*). Eikä Hongkongiin kaupaksi saatu luomubroileri tuota kuvaa paljon muuta. Ei tässä luomuviennissä ole yrittämistä puuttunut, kuten edellä on kerrottu. Ei se ole okein tai voi sanoa juuri mitenkään onnistunut, mutta nyt onnistuisi, uskoo HS.

Suomalaisuus säilyy vahvana ruokavalttina Suomessa, mutta muualla kilpailemiseen se tuskin riittää. Kotimaiset luomutuotteiden kehittäjät ansaitsisivatkin kaiken brändäys- ja konseptiavun tuotteidensa markkinoille saamiseen ja kilpailussa pärjäämiseen. Ei siksi, että muu ruoka olisi vähempiarvoista, vaan siksi, että näillä tuotteilla on nyt kuluttajien joukossa etsikkoaika.

Siitä kannattaisi ottaa maana kaikki hyöty irti.

Eli nyt kaikki yhdessä vielä osallistumaan tuohon "brändäykseen", eli ulkomaisten kuluttajien hämäämiseen? HS ei ota huomioon, että luomuruoan kohdalla se merkitsee väistämättä kaiken muun ruoan saattamista huonoon valoon - myös muun suomalaisen ruoan. Se on leimattava, ellei nyt ihan kelvottomaksi, niin ainakin "vähempiarvoiseksi".

Kuten tavallista, mallia etsitään Ruotsista:

Tämän ruotsalaiset ovat oivaltaneet ripeästi. Ruotsi on jo pystynyt tuottamaan luomubrändejä, joilla on vientivoimaa maan rajojen ulkopuolellakin. Yksi esimerkki on Suomessa laajasti myyty Go Green -tuoteperhe, joka on osa suurta ruotsalaisviljelijöiden Landmännen-ryhmää. Ruotsissa luomun peltoala on jo 16 prosenttia, kun se Suomessa on noin 9 prosenttia.

Mutta minkälainen menestystarina tuo Go Green todellisuudessa on? Varmasti se saa tuotteitaan Suomessa myydyksi, mutta saako muualla? Kun edellä on jo kuvattu faktuaalista tilannetta, jossa itse Ruotsissa myydyt luomutuotteet tuodaan pääosin muualta? (Tähän astihan olemme analyyseissämme päätyneet siihen, että Pohjoismaista ainoastaan Tanska on luomun viennistä jossain määrin hyötynyt. Mutta sekään luultavasti ei enempää kuin tavanomaisen ruoan viennistään.)

Jos tuon firman tilanteesta ei tietoja löydykään, varmaan löytyy Ruotsin luomuviennin koko määrästä. Onko siinä tosiasia tapahtunut mitään olennaista muutosta?


________________

*) vertailuksi, vaikka tässä on iso "pilkkuvirhe", po. "miljoonaa" (tai desimaalipilkku oikealla kohdallaan), niin tuon korjauksen jälkeen (vaikka lainaankin alkuperäisenä):

Taustalla on se tosiasia, että elin­tar­vik­keiden tuonti Suomeen on viimeisten tilastojen mukaan 4 444 miljardia euroa, mutta vienti vain 1 459 miljardia euroa.

Josta viennistä sen n. 10 miljoonan luomuviennin jälkeen siis loput noin 1 449 miljoonaa on tavanomaisen ruoan vientiä. Tuosta tasosta Hesarinkin visio siis lähtee toteutumaan - jos lähtee.

[Heikki Jokipii]

KRAV eli suurin piirtein Ruotsin Luomuliitto (jota ei siis voi epäillä vähättelevästä puolueellisuudesta asiassa, uskoisin?) antaa tässä raportissaaan  (pdf) vuodelta 2016 tämän tiedon:

Det saknas tillförlitlig statistik om exporten av ekologiska eller KRAV-märkta produkter från Sverige. De kartläggningar som hittills gjorts har varit mer av överskådlig karaktär, med olika avgränsningar och definitioner.

KRAV kuitenkin yrittää arvioida luomuviennin osuutta Ruotsin koko elintavikeviennistä ja päätyy arvioon: 2%.

Se on toki isompi kuin Suomen alle 1%, mutta ei kyllä oikeuta tuohon HS:n kuvaukseen asioiden laidasta. Tai luomun viennin menestymahdollisuuksista. Toistaen sieltä vielä tämän luvun: "Ruotsissa luomun peltoala on jo 16 prosenttia [...]".

[Heikki Jokipii]

Yhteistä muuten tuolle Hesarin kirjoitukselle, tälle kansanedustajan blogikirjoitukselle ja Suomen metsien luomusertifiointihankkeelle on se asenne, että ulkomaista kuluttajaa sopii ihan vapaasti huijata.

[Jarrumies]

KRAV eli suurin piirtein Ruotsin Luomuliitto (jota ei siis voi epäillä vähättelevästä puolueellisuudesta asiassa, uskoisin?) antaa tässä raportissaaan  (pdf) vuodelta 2016 tämän tiedon:

Det saknas tillförlitlig statistik om exporten av ekologiska eller KRAV-märkta produkter från Sverige. De kartläggningar som hittills gjorts har varit mer av överskådlig karaktär, med olika avgränsningar och definitioner.

KRAV kuitenkin yrittää arvioida luomuviennin osuutta Ruotsin koko elintavikeviennistä ja päätyy arvioon: 2%.

Tuossa raportissa kerrotaan kuitenkin, että luomuviennin arvo olisi 1 % Ruotsin koko elintarvikeviennistä  ja esitetyt luvutkin tukevat tuota (Ruotsin kokonaiselintarvikevienti 67 miljardia kruunua ja luomuvienti 700 miljoonaa kruunua. Neljän desimaalin tarkkudella tuosta tulee luomun osuudeksi 1.0448 %):

Sivun 3 kuvatekstissä annetaan luomuviennin arvoksi 1 % ja kerrotaan myös, että " 45 % av den KRAV-märkta maten är svensk" (eli luomuruoasta on 55 % tuontiluomua).

Sivun 57 laatikossa:
Svensk livsmedelsexport omsätter
67 miljarder kronor och växer.
•    Svensk ekologisk livsmedelsex-
port är värd 700 miljoner kronor
vilket utgör en procent av livs-
medelsexporten.

Sivu 57 tekstissä:
Den svenska exporten av ekologiska
livsmedel uppgår till 700 miljoner kronor,
enligt en kartläggning av konsultbolaget
Macklean – en mycket liten del av både
Sveriges totala livsmedelsexport (67 miljar-
der kronor) och världsmarknaden för eko-
logiska livsmedel (500 miljarder kronor).

Joissakin kuvioteksteissä esitetään luku 3 % (jonka perusteiksi ei esitetä muita lukuja). Mistä löysit luvun 2% tuosta linkkaamastasi raportista?

Ekowebin raportista luku 2 % löytyy sivulta 28:
https://www.lrf.se/globalassets/dokument/mitt-lrf/nyheter/2017/marknadsrapport-2017-red.pdf

Tuossa annetaan luomuviennin vuoden 2016 arvoksi 958 milj. kruunua. Luvun 2 % kantalukua ei kerrota ja vaikuttaa siltä, että lukuarvo 2% on siinä saatu luomumatematiikalla pyöristämällä.

Nimittäin Ruotsin Jordbruksverketin taulukossa "Tabell 1. Sveriges export av
jordbruksvaror och livsmedel 2016 jämfört med 2015"
https://www.jordbruksverket.se/download/18.10af965e15ad6f0c1be57ac7/1489745189209/P%C3%A5+tal+om+jordbruk+och+fiske+Handelsutveckling+2016.pdf
sivulla 2 kerrotaan koko viennin arvoksi 82787 miljoonaa kruunua.

Tuosta saataisiin Ruotsin luomuviennin osuudeksi 1,2%.
Laskutoimitus: 958/82787*100 = 1.1572 %

[Heikki Jokipii]

Joissakin kuvioteksteissä esitetään luku 3 % (jonka perusteiksi ei esitetä muita lukuja). Mistä löysit luvun 2% tuosta linkkaamastasi raportista?

Ekowebin raportista luku 2 % löytyy sivulta 28:
https://www.lrf.se/globalassets/dokument/mitt-lrf/nyheter/2017/marknadsrapport-2017-red.pdf

Tuossa annetaan luomuviennin vuoden 2016 arvoksi 958 milj. kruunua. Luvun 2 % kantalukua ei kerrota ja vaikuttaa siltä, että lukuarvo 2% on siinä saatu luomumatematiikalla pyöristämällä.

Vilkuilin noita molempia raportteja. Niin siinä taisi käydä, että käsitin ne (virheellisesti) identtisiksi, ja nappasinkin tuon 2% arvion Ekowebin raportista, kun halusin jonkun luvun. Kiitos korjauksesta.

Käytämme siis nyt arviota 1% tai korkeintaan 1,2%. Mutta pääpointti säilyy: Ruotsikaan ei erityisesti tienaa luomuviennillä. Vaikka rahamääräisesti se on Suomea suurempaa, niiin on myös muu ruokavienti, siitä eli tavanomaisesta sekin maa saa valtaosan ruokaviennin tuloistaan. Eli lähes kaikki. Luomuviennnillä ei ole alkuunkaan edes sitä osuutta, minkä sillä olettaisi luomuviljelyalan osuuden pohjalta olevan, Ruotsissakaan.

Luomutuonnista Ruotsissa. Suomessa käynyt esitelmöitsijä kertoi viime syksynä Pro Luomun uutisen mukaan näin:

Ruotsissa luomun suosion raju kasvu on saanut aikaan sen, että kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Ruotsalaisille myytävästä luomusta 60 % on tuontia.

Mutta aika karkeita arvioita nuo luvut taitavat olla Ruotsissakin, KRAV:in raportissakin (s. 54) kotimaisen luomun osuutta eri tuoteryhmissä kuvattiin leveillä lukuhaarukoilla, jossain jopa vain sanallisesti ("låg").


PS. Tuo HS:n kolumni on kerännyt netissä joukon kommentteja, joista valtaosa näyttää olevan kriittisiä. Onhan siellä minunkin.

[Heikki Jokipii]

Tuo Go Green ei edes ole luomubrändi!! Vaikka HS näin kertoi:

Ruotsi on jo pystynyt tuottamaan luomubrändejä, joilla on vientivoimaa maan rajojen ulkopuolellakin. Yksi esimerkki on Suomessa laajasti myyty Go Green -tuoteperhe, joka on osa suurta ruotsalaisviljelijöiden Landmännen-ryhmää. Ruotsissa luomun peltoala on jo 16 prosenttia, kun se Suomessa on noin 9 prosenttia.

(lihav. HJ)

Tästä blogista ....

http://nouw.com/byslummi/gogreen-tuotteet-30082489

... joka reilusti kertoo olevansa kaupallisessa yhteistyössä tuon firman kanssa, voimme suomeksi lukea kuvauksen sen sortimentista: (ja muusta liikkeen markkinointipolitiikasta):

Monelle saattaa aluksi olla hankalaa lähteä kokeilemaan vihreämpää ruuanlaittoa, mutta näillä GoGreenin tuotteilla pääset helposti alkuun ja voit inspiroitua kokeilemaan jotain hieman vaikeampaakin annosta.

Jotkut GoGreenin tuotteistahan ovat luomutuotteita, vaikkei kaikki tuotteet olekaan luomua ovat ne silti suunta kohti vihreämpää jalanjälkeä & vihreämpää ruokavaliota.

GoGreen ei ole tarkoitettukaan pelkästään kasvissyöjille tai vegaaneille vaan kaikille meille, ja GoGreen pyrkiikin tekemään kasvisruuan tekemisestä kaikille helpompaa sekä maukkaampaa.

Kun kokeeksi hain Foodie-järjestelmästä hakusanoilla "go green", sain tulokseksi 8 tuotetta erilaisia papuja - joista yksikään ei ollut luomutuote. Eikä muuten yksikään viljelty Ruotsissa.

Eikä tämä firma omilla sivuilaankaan ilmoita keskittyvänsä luomutuotteisiin. Niitä löytyy, muuta myös muuta.

Firman liikevaihdosta ym. en löytänyt tietoja, mutta ne tiedot ovat näin ollen jopa epärelevantteja. Eikun löysin, mutta tästä selviää, että kyseessä on monialayritys, jossa elintarvikemyynti on näistä aloista vain yksi, ja ihan varmasti luomutuotteet siitä vain pieni ja uusi osa:

http://www.gogreen.se/artiklar/om-oss/

På senare tid har vi utökat vårt sortiment med ekologiska ärtor, majs och krossade tomater.

(lihav. HJ)

[Heikki Jokipii]

Tästä Pro Luomun uutisesta voi keskustella muultakin kantilta, mutta tämä (jälkimmäinen lainaus) ei voi pitää paikkansa:

Luomu kulkee kohti valtavirtaa Yhdysvalloissa

Kymmenessä vuodessa luomuelintarvikkeiden myynti on kaksinkertaistunut, ja viime vuonna se nousi 43 miljardiin dollariin. Luomun osuus jenkkien ruokamarkkinoista on nyt yli 5 %, mutta maan luomuala näkee siinä yhä runsaasti kasvupotentiaalia.

Monique Marezin mukaan kotimainen tuotanto on ainakin toistaiseksi riittänyt melko hyvin kattamaan Yhdysvaltojen kasvavan luomukysynnän. Luomutuotannossa oli vuonna 2015 noin 2,3 miljoonaa peltohehtaaria, mikä on alle prosentti maan koko peltopinta-alasta.

Eikä se kyllä muualta saamiemme tietojen mukaan pidäkään. Myös tämä Marez näyttää muuttaneen mielipidettään, juurihan hän tämän toisen Pro Luomun uutisen mukaan lausui:

Luomuelintarvikepäivän esitelmät käsittelevät luomubisnestä kotimaassa ja maailmalla. Globaalia näkökulmaa kasvaville markkinoille avaa johtaja Monique Marez Organic Trade Associationista (USA). Yhdysvalloissa luomulla on 4-5 %:n osuus elintarvikemarkkinoista, eikä kotimainen tuotanto riitä vastaamaan kysyntään.

[Heikki Jokipii]

Hesarin viljasadosta kertovassa uutisessa tänään ...

"Jopa miljardi kiloa viljaa uhkaa jäädä korjaamatta – Kallistuuko ruoka? Pitääkö viljaa tuoda ulkomailta? Mikä pelastaisi sadon?" (maksumuuri!)

... oli tällainen lause:

Teolliseen tuotantoon on myös tuotu esimerkiksi luomukauraa, jota Suomessa ei tuoteta tarpeeksi.

Kerrottiinko tuossa, ettei näin tapahdu vieläkään? Vaikka siis luomukauralla on tuo leijonanosansa luomuviljan tuotannossa, vientilaatuista tavaraa ei vieläkään saada Suomessa aikaiseksi?

[Heikki Jokipii]

Tämä Suomenmaasa oleva viikon takainen tieto taitaa vahvistaa tuon edellisen (HS:ssa):

Kaurahurma leviää maailmalla – myllyt laajentavat ja viljelyalat kasvavat

BUU­MIS­TA huo­li­mat­ta kau­raa on Lep­pä­län ja Kum­li­nin mu­kaan raa­ka-ai­neek­si hy­vin saa­ta­vil­la. Ai­no­as­taan luo­mu­kau­ra on ajoit­tain ol­lut kor­til­la.
Sa­maa sa­noo Schul­man.
– Kau­ra­ka­pa­si­teet­tia on ra­ken­net­tu, se ei ra­joi­ta kas­vua. Oma ky­sy­myk­sen­sä on, mi­ten iso­ja etu­kä­teis­kaup­po­ja us­kal­le­taan ul­ko­mail­le teh­dä.

Vaikka luomukaurasta VYR:in markkinakatsauksen mukaan saa noin kolminkertaisen hinnan.

Mutta lopullisesti asia selviää vasta kun VYR tekee selvyksensä asiasta tämän vuoden osalta. Tai saamme jotain muuta kautta lukuja Suomen luomuviennistä tänä vuonna. Tietysti marraskuussa ilmestyvä luomusatotilastokin antaa osviittaa, mutta siinä ei näy sadon laatu.

[Heikki Jokipii]

Tässäkin Pro Luomun selvityksessä ja siitä tehdyissä johtopäätöksissä, että luomulla on kuulemma hyviä näkymiä ...

Elintarvikeyritykset luottavat luomun imuun

... perustellaan asiaa lopulta sen vientimahdolllsuuksilla:

Selvitys nostaa esiin myös Suomen erityisiä vahvuuksia luomun tuottajamaana. Puhdas tuotantoympäristö ja hyvä elintarviketurvallisuus tekevät suomalaisesta luomusta uskottavan vientituotteen. Kottila korostaa, että elintarvikesektorilla ei tulisi tarkastella luomua pelkästään kotimaan vähäisen kulutuksen näkökulmasta vaan tarttua kasvun mahdollisuuteen.

– Suomalaista luomua viedään jo nyt lukuisiin maihin ympäri maailmaa. Suomelle entuudestaan tutut vientimaat kuten Ruotsi ja Saksa ovat erinomaisia luomutuotteidenkin viennille. [...]

Joita vientimahdollisuuksia on täältä meidän tarkkailupisteestämme katsoen pidetty erinomaisina, luomuväen ja puolueidenkin silmissä, jo pitkään. Ehkä noin pari vuosikymmentä. Nykyhetken tuloksella: noin 10 miljoonaa ja alle 1% osuus elintarvikeviennistä.

Venäjän viennin toiveista on nähtävästi täysin nyttemmin luovuttu. Vaan nyt tähyillään taas noille markkinoille, jotka silloin jo todettiin lähes toivottoman kilpailluiksi. Millähän Kottila olettaa Suomen niillä kilpailevan vaikka mainitsemansa Tanskan kanssa? Luomusertifioiduilla luonnonmarjoilla?

***

Kummasti kuitenkin on aina näin ...

Elintarvikeyritykset arvioivat, että suurin hidaste luomumarkkinan kasvulle Suomessa on pula luomuraaka-aineista.
– Kun luomutuotteiden volyymia halutaan kasvattaa, monista raaka-aineista kuten kasviksista, lihasta, kaurasta ja marjoista on pulaa, sanoo Kottila.

... vaikka luomuala on ylittänyt 10 prosenttia. Ja kotimaan myynti ja toteutunut vienti on vain se mikä on. Ja osa luomuraaka-aineista joutuu yhä myyntiin sekoitettuna tavanomaisiin tuotteisiin. Ja ilmeisesti yli puolet myydystä luomusta on tuontitavaraa?

No, ehkäpä asiaan saadaan ensi vuonna vähän selvyyttä:

Suomen kansallisen luomuohjelman tavoitteita tarkastellaan ensi vuonna. Selvitys nostaisi ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi luomuraaka-aineiden saannin varmistamisen. Tarpeen ovat myös analyysit luomutuotannon rakenteesta ja eri toimenpiteiden vaikutuksista markkinoille tulevan luomun määrään.

***

Kuten tavallista, tuo Pro Luomun tiedote on julkaistu lähes sellaisenaan ja kritiikittä useissa lehdissä, mm. Talouselämässä.

[Heikki Jokipii]

Tuo tutkimus perustui siis liikeyritysten haastatteluihin. Hiukan oudolta tuntuu, ettei otokseen ollut tullut yhtään yritystä, jossa olisi oltu asian suhteen epäileväisiä. Edes tuon luomuviennin suhteen, tähänastisista surkeista tuloksista huolimatta.*)

Vaikka tuo tietysti selittyy sillä, että kaikki haastatellut yritykset olivat luomutuotteiden valmistajia, joten täytyihän niiden jo valmiiksi jotenkin uskoa asiaansa.

Mutta siten tuosta tutkimuksesta on mahdotonta tehdä uutisen otsikon johtopäätöstä. Kaikki "elintarvikeyritykset" eivät usko noin.**) Eikä tutkimuksen tarkoituskaan ollut sitä selvittää, vaan:

Tämän selvityksen tavoite oli tuottaa uutta tietoa val-
mistajien näkemyksistä luomun kehittymisestä, heidän
kokemistaan esteistä tai hidasteista luomutuotteiden
valmistuksen aloittamisessa tai lisäämisessä sekä tuot-
taa ehdotuksia näiden esteiden poistamiseksi.

Mutta ko. uutisen toisinnot, kuten tässä Aamuset, sitten (toivotusti?) kertovat sen juuri näin (lihav. HJ):

Elintarvikkeita jalostavat yritykset uskovat luomun kasvuun, kertoo tuore selvitys. Luomulle luovat imua vastuullisuuden vahvistuminen, sertifioitu laatujärjestelmä ja luomun vetovoima vientimarkkinoilla. Kasvun haasteista keskeisin on luomuraaka-aineiden saatavuus.

Yrityksissä on tunnistettu luomun kysynnän käänne niin Suomessa kuin maailmalla. Myös kuluttajien kiinnostus hyvinvointiin ja vastuullisuuteen on pantu merkille. Luomu nähdään mahdollisuutena erilaistaa tuotteita.

______

*) tuo arvio 10 miljoonaa on saatu julkaisusta Luomu Suomessa 2015, sivu 16. Julkaisussa Luomu Suomessa 2016 ei vastaavassa kohdassa annettu mitään lukuarviota. Eikä myöskään tuossa uusimmassa Pro Luomun raportissa. Uskallan olettaa, ettei vienti ollut ainakaan kasvanut! Koko elintarvikeviennin arvo tammi-joulukuussa 2015 oli ulkomaankauppatilastojen mukaan 1 327,9 miljoonaa euroa. Luomuviennin osuus siis alle 0,8%. Siinä siis "luomun vetovoima vientimarkkinoilla".

**) otsikko "Luomuyritykset uskovat luomun imuun" olisi ollut taas aika triviaali tai vaisu, vähän samantapainen kuin vaikkapa otsikko "Vatikaanin asukkaat luottavat paaviin".