Pro Luomulla oli v. 2015 kevätkokouksensa yhteydessä pieni seminaari ...
http://proluomu.fi/yhdistys/pro-luomun-kevatkokous-2017/... jossa oli muun muassa esitys:
Annaleena Soult/Finpro: Luomulla on vientipotentiaalia
Esityksessä kerrottiin Euroopan luomumarkkinoista, Finpron toiminnasta luomuviennin edistämiseksi (mm. osallistumisesta suurille messuille) ja laajoista yhteistyöverkostoista tässä pyrkimyksesssä. Oikeastaan ainoa kysymys, joka jäi valottamatta, oli tämä:
mikä on (kotimaisen) luomun vientipotentiaali? Numeroissa ilmaistuna? Mitä mahdollisuuksia on saada sitä hyvin vaatimatonta n. 10 miljoonan vientiä kasvatettua?
Ehkäpä Erkki Pöytäniemen visioiden (ks. edellä) selkeä pieleenmeno on saanut muut varovaisiksi, ainakin numeraalisten ennusteiden suhteen. Ainakin luomun osalta: koko ruokavienniistä annetaan kyllä usein numeroarvioitakin (tavoitteita).
Myös Marja-Riitta Kottila omassa esityksessään otti hiukan vientiinkin kantaa. Ensin tällä dialla (otsikolla "Taustaa"):
Ruokapoliittisen selonteon visio: Maailman parasta
ruokaa
• Vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti
tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa.
Suomi on vahva korkealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja
elintarvikeosaamisen vientimaa.
Lähiruoka- ja luomuohjelmien tavoitteita vuoteen 2030
tarkistetaan vuoden 2018 aikana.
• Suomalaisen elintarvikeketjun menestyksen
avaintekijät: (ns. kilpailukyky tutkimus)
• Vaikka luomun kysyntä on sekä Euroopan että Suomen tasolla
huimassa kasvussa, pidetään luomuruoan merkitystä kotimaisen
elintarvikesektorin kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamisessa
varsin rajallisena. Keskeinen syy on tuotannon ja kulutuksen
vähäinen volyymi.
Lihavointi tuossa HJ. Minun tulkintani: pienistä volyymeistä johtuen ei saada aikaan kilpailukykyisiä luomuvientituotteita. Sinä asiassa isot luomumaat "jyrää meitin". Ja myös
halvat luomumaat. Koska nämä Kottilan esitelmänsä toisessa kohdassa tekemät huomiot pätevät kyllä varmasti vientituotteisiinkin:
• Luomutuotteiden hinnat eivät saisi olla merkittävästi perustuotteita
kalliimpia. Mitä enemmän luomua myydään, sitä edullisemmin niitä
voi myydä.
• Ei ihmiset mistään ole valmiita maksamaan tosi paljon. Voi olla
maksimissaan 50 % kalliimpi.
Ja sitten vientiin otetaan kantaa tässä:
Onko luomu valmis vientibrändi?
• Uskottavaa luomua puhtaasta Suomesta
• Ihan varmasti luomulla on tärkeä osuus sekä kotimarkkinoilla että
viennissä. Imagollisesti se on tärkeää, kun puhutaan puhtaan
suomalaisen [ruoan] viennistä.
• Jos on valmis brändi, niin kannattaa hyödyntää, ei meiltä kysytä kansainväliselle
markkinalle tavallista. Markkinointipanostus on helppoa luomulle.
• Luomu on yksittäisenä argumenttina aika geneerinen.
Mitään uutta ideaa tuossa ei ollut. Suomi se vaan on niin puhdas maa, ja luomu vielä erityisen puhdasta, joten on se jo ihme, jos ei se mene likaisessa Euroopassa kaupaksi kuin siimaa?
Kottilakaan ei tuossa kommentoi sitä, että nyt viety luomu on oikeastaan hyvin "tavallista", s.o. melko jalostamatonta eli "bulkkitavaraa". Eikä sitä, että Suomen ruokaviennissä se varsinaisen "tavallisen" eli ei-luomun vienti on tällä hetkellä verrattomasti luomuvientiä suurempaa!
Ja tuttu ceterum censeoni: luomutuontia ja se osuutta luomumyynnissä ei sitten tuossakaan seminaarissa otettu esille! Vaikka esitelmä olisi varmasti ollut seminaarissa mahdollinen myös otsikolla: "Luomulla on
tuontipotentiaalia".