Video luomun ympäristövaikutuksista Hanna Tuomiston väitöskirjan pohjalta

[Heikki Jokipii]

Toistoa edelliseen, mutta tämä nyt lähti:

MMM
Kirjaamo
kirjaamo@mmm.fi


Suomen Luonnon päivänä 29.8.15 mainostatte tiettyjä luomutiloja, tarjoatte niille vierailuja.

Olisimme pyytäneet ja jopa vaatineet seuraavista tiloista, jotka uutisessanne mainittiin, eli näistä

http://luomuailmanmuuta.fi/suomen-luonnon-paiva/

seuraavat tiedot.

(Vaiikka tilat on listattu sivulla, joka ei ole teidän, teillä on linkki siihen.)

Paljonko kyseiset tilat tuottivat - ei rahassa, vaan viljassa tai maidossa ym. - ennen siirtymistään luomuviljelyyn? Ja paljonko nyt? Tonneina ja litroina?

Jotta niiden luontoystävällisyyttä pystyttäisin arvioimaan, tämä tieto on tietysti olennaisen tärkeä.

Oletamme, että nämä tiedot teillä MMM:ssä - tai alaisessa hallinnossa - ovat.

Heikki Jokipii [jne.]

Ei, en usko, että tässä vielä kiusaamme MMM:n kirjaamoa, tai sen virkamiehiä. Tämä ei ollut minusta kohtuuton pyyntö.

[Heikki Jokipii]

Bjørn Lomborgin kirjoituksessa ...

Organic food is great business, but a bad investment

... on tällainen yhteenveto Hanna Tuomiston ym. tuloksista:

A big study in Europe found that to produce the same gallon of milk organically, you need 59% more land. To produce meat, you need 82% more land, and for crops, it is more than 200%.

Kun säännöllisin välein tulee yrittäjiä, jotka väittävät tai antavat ymmärtää, että luomullakin voisi maailman ruokkia, kuten tämä kirjoittaja Guardianissa ...

Can we feed 10 billion people on organic farming alone?

... niin tällaisista oletuksista lähdetään (lihav. HJ):

Proponents have countered that increasing research could reduce the yield gap, and organic agriculture generates environmental, health and socioeconomic benefits that can’t be found with conventional farming.

We found that although organic farming systems produce yields that average 10-20% less than conventional agriculture, they are more profitable and environmentally friendly.

Tuollaisilla lähtökohtaluvuilla tämän tuottavuuseron umpeenkurominen sitten saattaa näyttää mahdolliseltakin. Mutta ei kyllä Tuomiston luvuilla. *) Eikä Tuomiston ym. tutkimus kyllä jätä paljon tukea väitteille ympäristöeduistakaan.

"Sosioekonomiset" hyödyt kyllä ovat sitten katsojan silmässä: kuka hyötyy, jos luomuruoasta maksetaan enemmän ja/tai yhteiskunta sen tuottamista massiivisesti tukee? Ja missä määrin kumpaakaan voi soveltaa "maailmaan" eli kehitysmaissa?

Samaan päätyy myös Lomborg:

Think about organics beyond the USA. The world’s poorest inhabitants need cheaper food, which means more efficient farming. Better access to regulated fertilizers and pesticides is needed, not less.

Organics are not better for your health, worse for nature and the planet, and terrible for the world’s poor. What it boils down to is the world’s richest people spending their cash to support less efficient farming practices, to feel better about their choices. An organic label should inspire a dose of healthy skepticism.

________________

*) puhumattakaan meidän eli Pro Luomun luvuista. Niiden mukaanhan luomun tuotto ei ole 20% vähemmän, vaan noin sen verran, eli 25% tavanomaisesta tuotannosta. (PS. 17.8.16)

[Heikki Jokipii]

Olisiko Tuomistonkin viesti lopulta mennyt perille vai mistä lie kyse? Mutta tässä MMM:n (!) ja LUKE:n kampanjassa ei joka tapauksessa - ehkä vähän yllättävästikin  -  luomua mainita lainkaan:

Ota iisisti -kampanja muistuttaa ympäristöystävällisistä valinnoista

Tieteen päälle on rakennettu, kerrotaan:

Kampanjan ydinviestit pohjaavat tutkimukseen, ja niitä on työstetty alan, sen sidosryhmien ja tutkijoiden yhteistyönä. Viesteihin on koottu tutkimusten mukaiset, keskeisimmät keinot vähentää omaa ympäristökuormaa. Viesteissä on huomioitu myös suomalaiset ravitsemussuositukset.

Eli, ilmankos noin!

[Heikki Jokipii]

Tässä sitten Steve Savagen yhteenvetoartikkeli otsikossa mainitusta asiasta:

Is Organic Farming Better for the Environment?

Tuossa artikkelissa on minusta erityisen ansiokasta se kritiikki, miten luomu sulkee pois monta ympäristölle hyvin edullista menetelmää, kuten esimerkiksi suorakylvön. Muitakin tällaisia mainitaan.

[Heikki Jokipii]

Mutta lähes automaattisesti S-ryhmä tässä kehuskelussaan ...

ympäristövaikutusten

.... huomioon ottamisesta ottaa myös luomun (ja Reilun kaupan, joka sekin on pääosin luomua) siihen mukaan.

Tuotteet ja palvelut

S-ryhmä haluaa tarjota asiakkailleen mahdollisuuden tehdä valintoja omien arvojensa mukaisesti tarjoamalla laajasti kotimaisia sekä ympäristö- tai vastuullisuussertifioituja tuotteita eri tuoteryhmissä.
[...]
Ruokakauppojen, käyttötavarakaupan ja ravintoloiden valikoimissa on esimerkiksi luomu-, Reilun kaupan- ja ympäristömerkeillä merkittyjä tuotteita.

Kauppaliikkeeltä ei nyt tietysti voi edellyttää tieteellistä analyysiä, mutta silti on jotenkin surkuhupaisaa, miten se päätöksenteossaan nojaa luomumerkin todistusvoimaan.

Tekisi mieli toimittaa tuonne S-ryhmään edellä mainittua materiaalia. Ja vaikkapa tämä tuore yhteenveto. Sitten tuli mieleen, että heillä on oikein palveluksessaan Ilkka Alarotu, joka on myös Pro Luomun vetäjä, joten tämä materiaali luultavasti siellä torjuttaisiin. No, saisipa hän ainakin selitellä ... 

[Heikki Jokipii]

Nyt on ilmestynyt tällainen uusi erilaisten tuotantotapojen ympäristövaikutusten vertailu:

Comparative analysis of environmental impacts of agricultural production systems, agricultural input efficiency, and food choice

[Heikki Jokipii]

Twiitti, jossa viitattiin tuohon viimeksi mainittuun tutkimukseen, ja oli napattu siitä tämä arvio/laskelma:

Michael Miersch uudelleentwiittasi
Bjorn Lomborg
Bjorn Lomborg @BjornLomborg
·
14 t
Organics use 55% more land (median) to produce same amount of food
That's 55% more that can't be used by nature

[Heikki Jokipii]

Laitan vinkin ja linkin tähän jatkoksi.

Jälleen on Ilmestynyt luomun ja tavanomaisen vertailu (johon kyllä jo edellä 17.6. viittasimmekin), pyrkimyksenään kokonaisanalyysi:

Conventional agriculture holds multiple ecological advantages over organic, analysis shows

Päätyen siis tuohon loppupäätelmään. Mutta kannattaa lukea yksityiskohtaiset perustelut. Palaamme niihin myöhemmin.

Paradoksaalisesti muuten aikaisemmin luomuväki on usein yrittänyt käyttää kirjoittajista toisen, David Tilmanin erästä toista artikkelia, joka koski typen kiertokulkua, oman  näkökantansa tukemiseen! (Tuo ei ole ainoa esimerkki tästä.)


PS. Hyvin alhainen arvio prosentuaalinen arvio, eli 25%, luomusatojen tarvitsemasta lisäviljelyalasta, tuntuu hallitsevan amerikkalaista tieteellistä keskustelua, mutta tämä tutkimus antaa sentään tämän yläarvion (lihav. HJ):

One of the more significant problems facing organic farms is a pronounced yield gap – particularly when it comes to row crops – compared to conventional farming. Organic farms required 25 to 110 percent more land to make up for that gap, according to the study.

Mutta kuten olemme huomauttaneet muussa yhteydessä aiemmin, tuokin arvio on vielä alhainen. Jos "välivuodet" tai muut "piilohehtaarit" otetaan huomioon, puhumme helposti 200% lisäalasta.

[Heikki Jokipii]

Tämä esitys perustuu pitkälle edellä 17.6.17 mainittuun Clarkin & Tilmanin tutkimukseen ...

Is organic really better for the environment than conventional agriculture?

... mutta on visuaalisesti havainnollinen, ja muitakin lähteitä mainitaan, ja mikä parasta, usein linkkinä.

[Heikki Jokipii]

Tässä lainauksessa ei ole yllättävä sen viimeisen lauseen sisältö - sehän on olennaisesti sama kuin edellä - vaan lähde:

Luomun ympäristövaikutusten osalta tutkimustulokset ovat ristiriitaisia. Osittain tämä johtuu siitä,
että nykyiset tutkimusmenetelmät, kuten LCA, eivät riittäväsi huomioi luomun erityispiirteitä.
Ympäristön osalta luomun vahvuuksia ovat maan kasvukunnosta huolehtiminen, luonnon
monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä kemikalisoitumisen vähentäminen. Luomumenetelmien
monet hyvät ympäristövaikutukset kuitenkin menetetään, kun ne suhteutetaan luomun satoihin.

Lainaus on Pro Luomun toimintakertomuksesta v. 2016. Löysin sen vasta nyt.

[Heikki Jokipii]

Nyt myös Cambridgen yliopiston tutkijoiden ympärille ryhmittynyt porukka on pureutunut samaan problematiikkaan ...

‘High-yield’ farming costs the environment less than previously thought – and could help spare habitats

... ja päätynyt hyvin samanlaisiin tuloksiin (kuin edellä mainitutkin selvitykset ja tutkimukset).

New findings suggest that more intensive agriculture might be the “least bad” option for feeding the world while saving its species – provided use of such “land-efficient” systems prevents further conversion of wilderness to farmland.

Vinkin tuohon linkkiin sain muuten A. Ylhäisen twiitistä, tai uudelleen twiittauksesta.

[Heikki Jokipii]

Kun tuo Cambridgen jne. tutkimus on maksumuurin takana, tämä toinenkin vähän  laajempi kuvaus sen sisällöstä on tervetullut:

Sustainability advantage: Why ‘high-yield’ agriculture outpaces organic farming in study

Tämän tuokin yhteenveto oli siitä löytänyt keskeisimpänä sanomana:

Instead of what was expected—the higher the yield, the more impact from these five effects—the researchers found that a number of high-yield practices were quite positive, reducing greenhouse gases, water use, soil loss and nitrogen and phosphorus levels. But—and this was a very important “but”—these benefits only worked if the higher yields resulted in land being set aside for nature.

Tuonhan me tajusimme - tai aavistimme - yhdistystämme perustettaessa. Olemme mielestäni tuoneet tämän 15 vuoden aikana täällä muunkinlaisia näkemyksiä (ainakin) esille. Mutta kummasti näyttää siltä, että tuo alkuperäinen intuitiomme saa jatkuvasti enemmän tieteeltä vahvistusta. Tai ehkä niin päin, että tuolle vastakkainen näkemys ei sellaista kuitenkaan löydä, vaikka sen etsiminenkin on institutionalisoitu.

[Heikki Jokipii]

Tähän jatkoksi. Alkaa ehkä olla vähän yksitoikkoistakin, mutta tässä taas yksi tutkimus päätyy aivan samansuuntaisiin tuloksin kuin edellisetkin:

The environmental costs and benefits of high-yield farming

Matt Ridley luonnehti sitä twiitissään näin:

Key point for Oxford farming conferences: Balmford et al 2018 found that – for a given yield of food -- intensive farming not only uses less land but produces fewer pollutants, less soil loss and consumes less water than organic or extensive systems.

Koko teksti on luettavissa linkistä, mutta myös ladattavissa pdf-tiedostona. Vinkki tähän Annaleena Ylhäisen twiitistä.

[Heikki Jokipii]

Luomun maine ympäristöystävällisenä vaihtoehtona on eri tavoin viime aikoina kolhiutunut. Nyt Luomuliitto yrittää parannella tätä mainetta Suomessa vetoamalla tällaiseen saksalaiseen tutkimukseen:

Tutkimus: luomupelloilla suuremmat ympäristöhyödyt

Koska, niinkuin artikkeli kertoo, kyseessä on hyvin laaja tutkimus, meidän on sitä vaikea välittömästi kommentoida.

Sellaisen huomion kuitenkin tässä teemme, että kyse ei ilmeisesti ole vertaisarvioidusta tutkimuksesta. Sen toikin esille Luomuliitto, ei esimerkiksi Luomuinstituutti. Tuon tutkimuksen "tunnustuksellisuus" tulee tässä julki:

Saksalainen Thünen Institut vertaili useamman tutkimuslaitoksen yhteishankkeessa luomuviljelyä käsittelevää tieteellistä kirjallisuutta tavoitteena koota yhteen luomun tuottamia ympäristöhyötyjä.

***

Tätä voi jo kommentoida:

Luomutilat pärjäsivät paremmin myös vertailtaessa maan kasvukuntoon liittyviä tutkimuksia.

Eli siinä se taas tuli: kasvukunto, joka ei koskaan tule esille itse satojen kasvussa. Jotka jäävät - Saksassakin - selvästi tavanomaisia satoja pienemmiksi.

Sen voi myös jo huomata, että selvästikin verrataan hehtaareja, tuotetut kilot ohitetaan, oikeastaan edes mainitsematta. Kun taas tämän triidin ensimmäisenä kohteena ollut Hanna Tuomiston väitöskirja osoitti, että sen seikan huomioon ottaminen muuttaa kokonaiskuvaa olennaisesti.

[Heikki Jokipii]

Tuo Thünen-instituutti teki tai teetätti tuon tutkimuksen. Mutta kyllä se tiesi jo etukäteen tuloksen. Se sivustolta (lihav. HJ):

https://www.thuenen.de/de/bw/produktionssysteme/oekolandbau/

Der ökologische Landbau steht für eine besonders ressourcenschonende und umweltfreundliche Form der Landnutzung. Die Bundesregierung begrüßt daher die Umstellung von Betrieben und verfolgt im Rahmen ihrer Nachhaltigkeitsstrategie das Ziel, die Rahmenbedingungen für den Ökolandbau so zu gestalten, dass in den nächsten Jahren ein Flächenanteil von 20 % erreicht werden kann. Bisher liegt der Anteil mit etwa 7 % allerdings deutlich darunter. Was müsste sich also ändern, damit der Ökolandbau in Deutschland weiter wachsen und das politisch gesetzte Ziel erreicht werden kann? Welchen Stellenwert ist in diesem Zusammenhang der Entwicklung des ökologischen Landbaus in anderen Ländern beizumessen?

Jne.

Tuohon Luomuliiton uutiseen ei sitten ole viitattu esim. luomu.fi-sivustolla. Teenpähän vain tämän huomion. Luomuinstituutti kehuu luomua sivustollaan viittaamalla aiempaan italialaiseen tutkimukseen. Mutta ei viittaa tuohon uutiseen tai tutkimukseen.

Puolto asiassa ei tietysti automaattisesti tee tutkimusta kelvottomaksi. Mutta nyt on aavistettavissa, että tieteellinen luomuväki itse näkee, että tuossa Thünen-instituutin tutkimuksessa on sen verran "toivomisen varaa", ettei se sovellu tieteellisen keskustelun pohjaksi. Kyse on mahdollisesti nk. "harmaiden" aineistojen käyttämisestä?

Nyt en kyllä tiedä. Enkä tiedä vähään aikaan. Raportti on minulla kyllä imuroituna, mutta siinä on 361 sivua, joten aikaa siihen tutustuminen vie.

Ensimmäisiltä sivuilta näin, että tutkimusryhmässä oli kyllä edustajia yliopistoistakin. Mutta aina niiden luomututkimukseen omistautuneista laitoksista, joita Saksassakin näyttää riittävän. Mitä se sitten merkitseekään.

Niinpä toivoisi vähän tiivistetympää tieteellistä arviota tuosta tutkimuksesta. Sellaisena ei voi pitää IFOAM:in arviota siitä:

THÜNEN INSTITUTE PUBLISHES STUDY ON THE VALUE OF ORGANIC FARMING

Siinä tietysti hyväksytään kaikki johtopäätökset. Ja luultavasti tuota kautta uutinen siitä on tullut Luomuliiton sivustolle.