Malawin poliittinen tilanne on edelleen sekava. Mutharika kävi välillä lomalla ulkomailla (sairausloma vai ei?), ja herätti sillä teollaan pahennusta, mutta on nyt palannut takaisin. Oppositio suunnittelee mielenosoituksia.
Mutta yllättäen sitten on tällainen hyvä uutinen.
Nyt Malawi näyttää saaneen juuri näihin viljelyn "panoksiin" tukea sekä Iso-Britannialta, Irlannilta että Norjalta:
Malawi gets K7.7bn from UK, Norway and Ireland for farm inputs Ohjelmalla (projektilla) on nimikin, jota emme ole täällä ennen taitaneet käyttää: Farm Input Subsidy Programme (FISP)
Tuo mainittu summa on internetin valuuttamuuntimen mukaan 35 miljoonaa euroa. Se on jo paljon merkittävämpi summa kuin Irlannin edellinen, vähän "symbolinen" lahjoitus (ks. edellä), mutta edelleen yhteensä vain 1/3 siitä summasta, joka viime vuonna oli uutisen mukaan asiaan käytetty (eli n. 100 milj. euroa - joka on yllättävän
pieni summa,
on mainittu isompiakin?!). Mutta ohjautuisiko siis, kuten UK uhkasi, osa avusta muita kanavia pitkin, ei hallituksen kautta?
Uutisen mukaan viljelijät ovat muokkaamassa peltojaan, ja valmiita kylvämään heti kuin sääpuolen viranomaiset antavat asialle luvan. Maatalousministeri on (”viran puolesta”?) optimistinen, että lannoitteet ehtivät perille ajoissa.
***
Mutta tässä tilanteen kehittymistä odotellessa
pari tieteellistä tutkimusta näiden hintatuettujen keinolannoitteiden vaikutuksesta Malawin maanviljelyyn, läheisessä menneisyydessä.
a)
Työnsivätkö keinolannoitteet tieltään
lannan käytön Malawissa? Tämän tutkimuksen mukaan
eivät, vaan lantaa ja keinolannoitteita käytettiin rinnakkain, toisiaan täydentävinä lannoitteina:
Do fertilizer subsidies crowd out organic manures? The case of Malawi b) Millainen
vaikutus lannoitetukiaisilla on ollut
ruokaturvaan? Kaiken kaikkiaan, yhteensä hyvä ...
Effects of Maize Fertilizer Subsidies on Food Security in Malawi.... mutta on alueellisia eroja: eteläinen Malawi on jäänyt jälkeen. Myös maissin ylivaltaa pitäisi vähentää, muita ruokakasveja lisätä.