Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa

[Heikki Jokipii]

Jos nyt vaikka arvioidaan tuolta em. pohjalta tätä Kansallista luomututkimusohjelmaa 2014-2018, niin siellä kyllä tämä kohta menee näin:

4.2 Luomualkutuotanto

Luomualkutuotannon tieteellinen tutkimus kohdistuu luomuruoan ja -tuotannon pullon-kauloihin. Tutkimusaiheiden pohjana toimii TP-Organics 3 , jonka tavoitteena on 1. tehdä luomuruoka edullisemmaksi, 2. parantaa satotasoja, 3. parantaa sisäistä ja ulkoista laatua sekä aistinvaraisia ominaisuuksia, 4. ehkäistä elintarviketurvallisuusriskejä ja 5. saavuttaa merkittävät vähennykset ympäristö- ja sosiaalikustannuksissa.

Mutta mitä oletetetaan tuosta kaikesta saavutettavan vuoteen 2018 mennessä? Miten onnistumista asiassa sitten mitataan? *)

Tuon lisäksi on pari kohtaa (ilmastonmuutoksen hillintä, ravinteiden kierrätys), joiden voi katsoa olevan "yleishyödyllisiä". Mutta loput tutkimusaiheista tai kokonaisuuksista ovatkin sitten lähinnä tekemisissä sen kanssa, miten luomu saataisiin paremmin hyväksytyksi, sen imagoa parannettua jne. - sanalla sanoen, siis sitä myytyä paremmin.

______________

*) koska esim. uskalletaan ennustaa tapahtuvaksi se, että satotasojen parantuminen näkyisi virallisissa tilastoissa? Tai halpeneminen luomun hinnoissa? (Jotka hinnat tosin täytyisi mitata eli arvioida luotettavasti nyt, jotta vertailukohta olisi! Eli virallisesti - mitä ei ole yli 10 vuoteen tapahtunut.) Vaikka kummassakin (1,2) tavoitteessa voi olla kohtuuton vaatimus, että kaikki olisi jo tapahtunut vuoteen 2018 mennessä, niin tuloksena jo silloin pitäisi kai olla joku (kokeellinen) näyttö siitä, miten se tehdään, selkeä "tiekartta", miten asioissa Suomessa edetään? Mutta nuo kaksi tavoitetta ja niiden saavuttaminen ovat siis periaatteessa helpohkosti mitattavissa.

[Heikki Jokipii]

Mutta tällaisissa aiheissa ne luomututkimuksen kärkihankkeet vaan näyttävät pysyvän:

Luomukin kiinnostaa väärentäjiä – alkuaineet paljastavat rikoksen

Tutkijat varautuvat väärennettyyn luomuun. Meneillään on kansainvälinen tutkimushanke, jossa testataan ja kehitetään analyysimenetelmiä kasviperäisten luomutuotteiden aitouden varmistamiseksi.
[...]
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Mikkelistä on mukana kansainvälisessä Authentic Food -tutkimushankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä luomutuotteiden aitouden testaamiseen. Analyysimenetelmän testaamisessa ja kehittämisessä on mukana 16 eri toimijaa 11 Euroopan maasta. Monitieteisessä tutkimusryhmässä mukana on muun muassa maatalouden ja alkutuotannon tutkijoita, elintarviketieteilijöitä, kemistejä ja valvonta- ja sertifiointiorganisaatioiden edustajia.

Sinänsä kyllä mielenkiintoista. Mutta jotenkin jostain alitajunnastani kuuluu esim. vihreiden yleinen syytös (erityisesti firmojen) GMO-tutkimusta kohtaan, että siinä olisi kyse vain bisneksestä ja ahneesta rahastuksesta. Eräällä tavalla tässä luomuväärennösten paljastamishankkeessa on kyse - juuri siitä samasta. *)

***

Sinänsä, tämä oli minulle uutta, en ole uskonut tämän olevan lannoitteiden osalta edes mahdollista, ainakaan näin ilmaistuna (lihav. HJ):

Luomun aitouden paljastaviin laboratoriotesteihin turvauduttaisiin vasta, kun olisi näyttöä luomuketjun tarkkailun pettämisestä ja edessä olisi oikeuskäsittely. Tuotteista etsittäisiin laboratoriossa jälkiä teollisista lannoitteista ja torjunta-aineista.

– Esimerkiksi kasvissa olevan typen osalta voidaan todeta, onko se peräisin eloperäisistä lannoitteista vai synteettisistä lannoitteista, ja näin hakea ero luomun ja tavanomaisen välillä, toteaa Särkkä-Tirkkonen.

Mihin tämä tarkkaan ottaen perustuu, varmaan meille myöhemmin kerrotaan. Voi tietysti olla, että kyse on vain suhteista ja pitoisuuksista, jolloin se ei olekaan niin kovin yllätyksellinen juttu, vrt. uutisemme.

_________

*) jos joku Monsanto kyttää viattomia ja vilpittömiä tavanomaisia viljelijöitä GMO-siemeniensä käyttämisessä, eikö ole yhtä lailla törkeätä, jos joku Ruralia kyttää viattomia ja vilpittömiä luomuviljelijöitä tavanomaisten viljelymenetelmien suhteen? Ettäs kehtaa! Ne on tulleet ohiajaneesta kuorma-autosta!  (lisäys klo 14)

[Matti Pekkarinen]

Uskon, että jälleen asia hautautuu. Haluttiin vain nostaa esille väite, että luomuruoka on toisenlaista.
Ehkä keksivät taaaas biofotoniemissiospektrometrin? ks: http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/344124


Kunioitksella
Matti

[Heikki Jokipii]

Utelias ja tiedonhaluinen kun olen, niin lähetin asiasta sitten tämän tiedustelun:

Erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen
Ruralia-instituutti

Tiedoksi:

Toimittaja Susanna Pekkarinen
Yle Etelä-Savo


YLE:n tästä uutisesta 9.2.2015  ...


http://yle.fi/uutiset/luomukin_kiinnostaa_vaarentajia__alkuaineet_paljastavat_rikoksen/7792095

"Luomukin kiinnostaa väärentäjiä – alkuaineet paljastavat rikoksen"

... näistä lauseista ja lausunnostanne siinä ...

"Luomun aitouden paljastaviin laboratoriotesteihin turvauduttaisiin vasta, kun olisi näyttöä luomuketjun tarkkailun pettämisestä ja edessä olisi oikeuskäsittely. Tuotteista etsittäisiin laboratoriossa jälkiä teollisista lannoitteista ja torjunta-aineista.

– Esimerkiksi kasvissa olevan typen osalta voidaan todeta, onko se peräisin eloperäisistä lannoitteista vai synteettisistä lannoitteista, ja näin hakea ero luomun ja tavanomaisen välillä, toteaa Särkkä-Tirkkonen."

.. tulee sellainen vaikutelma, että nyt on keksitty analyysimenetelmä, jolla tuo synteettisistä lannoitteista tullut (ja kasvissa tietysti jo yhdisteenä oleva) typpimolekyyli pystyttäisiin tunnistamaan.

Meidän tähän asti saamiemme tietojen mukaan tämä olisi kuitenkin mahdotonta.

Jos nyt kuitenkin tällainen läpimurto on projektissanne tehty, olisimme uskaltaneet kysyä: miten tai ainakin suurin piirtein mihin perustuen (jos keksintö on vielä patentoimatta tms.) tämä tunnistaminen toimii?


Heikki Jokipii [jne.]

Jos tuo asia on ihan YLE:n uutisessa haluttu kertoa, asiassa ei liene mitään salattavaa?

[Heikki Jokipii]

Sain lyhyen vastauksen erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkoselta:

Perustuu stabiilien isotooppien analytiikkaan.

Eli kyse on menetelmästä, jota on käytetty esim. tässä (toisen asian) tutkimuksessa:

Stable isotopes of carbon and nitrogen in the study of avian and mammalian trophic ecology

Tähän varmaan nyt tyydymme, ja odotamme sitten varsinaista raporttia.

Sen verran tuosta osaa uumoilla, että tulossa ei ole laitetta, jonka voisi asentaa (epäluuloisten) kuluttajien käyttöön marketin kulmaan. No, se tuossa uutisessakin kyllä jo sanottiin:

Luomun aitouden paljastaviin laboratoriotesteihin turvauduttaisiin vasta, kun olisi näyttöä luomuketjun tarkkailun pettämisestä ja edessä olisi oikeuskäsittely.

***

Tavallinen kuluttaja joutunee edelleen turvautumaan tuohon biofotoniemissiospektrometriin. 

[Matti Pekkarinen]

Tuulesta temmatut

Kasvikunta ottaa hiilensä ilmasta (hiilidioksidina), ja typpensäkin välillisesti tuulesta, sillä maaperänkin typpi on alkujaan ilmasta. Ja todella hyvin sekoitettua, varsinkin näin ilmastonmuutoksen aikaan, kun äärevät sääilmiöt sekoittavat ilmaa kunnolla.
Näin ollen herää epäilys, että kerrotut eroavaisuudet olisivat kuitenkin vain sattumaa ja merkityksettömän pieniä eroja.  Tiivistelmän tosin vasta luin.

Sen mukaan siis HIILEN C13/C12 isotooppijakaumassa on eroja C4-kasvien (joita on lähinnä tropiikissa) ja C3-kasvien (joita on kaikkialla) välillä.  (Tuo C3 ja C4 liittyvät yhteyttämisen yhteydessä syntyviin lyhytikäisiin hiiliketjuihin: hiiliatomien lukumäärään.)
Meri-C3-kasvien hiilen isotooppikoostumus todettiin olevan maakasvien C3- ja C4- tyyppien välimaastossa. (kai meressäkin on C4-kasveja. Eikö niitä tutkittu?)
TYPELLÄ isotooppisuhde N15/N14 riippuu tekstin mukaan siitä, millä tasolla ravintoketjussa ollaan. Ja lisäksi sijainnista ja ilmaston kosteudesta ja siitä, onko kyse lihan- vai kasvinsyöjästä ja merellisten petoelänten kohdalla, syökö eläin selkärankaisia vai selkärangattomia eläimiä.

Jäljelle jää ainakin kysymys: millä keinolla ja mekanismilla isotoopit valikoituvat, seuloutuvat toisistaan, ravintoketjussa. Perinteisestihän kemiassa sanotaan, että aineen ominaisuudet määräytyvät elektroniverhon mukaan, ja että yhdisteissäkin elektroniverho on ainut "toimija", sen ulkoelektronit nimenomaan.
Eri asia on tietysti pysymättömät isotoopit, mutta tässä on koko ajan puhuttu suhteellisen pysyvistä isotoopeista.

[Heikki Jokipii]

Mitä tällaisia innovaatioita on, sanokaamme, 100 vuoden aikana tehty? Joskus tuntuu, että luomussa kerskaillaan sillä yhdellä ja ainoalla "keksinnöllä", eli typensidonnalla, joka kuitenkin on jo periaatteessa muinaisten roomalaisten tekemä.

Radiokeskustelussa Jussi Tammisolan kanssa (Yle Puhe 18.2.15) Elisa Niemi väitti, että luomumenetelmät koko ajan kehittyvät, ja tavanomaisella puolellakin ollaan kuulemma niistä kiinnostuneita, ja mainitsi tästä esimerkkinä - typensidonnan!

[Heikki Jokipii]

Vaikka tämä Luomuinstituutti siis perustettiin, Ruralia-instituutti yhtäkaikki jatkaa luomututkimuksiaan:

Luomun talousvaikutukset selvitetään maakunnittain

Mikä tässä on työnjako (vai onko sitä ollenkaan)? Eivätkö tämän tyyppiset kysymyksenasettelut kuulu Luomuinstituutille:

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnistyneen hankkeen päätavoitteena on tarkastella luomutuotannon alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia Suomessa sekä selvittää tuotannon edistämiseen liittyviä tekijöitä. Pyrkimyksenä on tuottaa ja levittää uutta tietoa luomun merkityksestä niin työllisyydelle kuin taloudelle.

Luomuinstituutin omilla sivuilla kyllä mainitaan "yhteiskuntatutkimus" yhtenä osa-alueena. Sitten siellä myös on kohdassa "Tiedotteet"  myös tiedote tästä em. hankkeesta, mutta samoin tiedoin kuin edellä, so. Ruralian hankkeena, ei Luomuinstituutin.

Mutta jos tämä blogisti Ruralia-instituutista on tuon tutkimushankkeen projektisuunnittelijana, kyllä ko. hanke näyttäisi olevan yhtä varmistetun "tunnustuksellinen" kuin silloin, jos se olisi ollut Luomuinstituutin hanke ... 


PS. Toinen asia. Hiukan outoa minusta, että yliopiston laitos tutkii jotain asiaa avoimella nettikyselyllä (sellainen se ainakin näyttää olevan). Miten on varmistettu otoksen edustavuus ym. tiedon laatu? No, ehkäpä asia on suunniteltu jotenkin.

[Heikki Jokipii]

Väistämättä tietysti tulee mieleen myös tämä nakkikioskivertaukseni edellä, jos tähän tapaan edelleen toimitaan, eli tätä luomututkimusta kuitenkin harjoitetaan tuohon tapaan, edelleen, siellä ja täällä.

Saammekohan kuulla kohta, että myös tällä LUKE:lla on oma luomuprojektinsa?

[Heikki Jokipii]

Eikä se sitten Mikkelissä tuohon Luomuinstituuttiinkaan jää, vaan sitten (ehkä hitusen alemmalla akateemisella tasolla) Mikkelin ammatikorkeakoulu järjestää tällaisia:

Luomu Road Show
Viesti luomusta oikein -hankkeessa järjestetään Luomu Road Show 15 paikkakunnalle

PS. Nyt, kun vielä on ehdotettu ja uumoiltu (HS tänään) että myös SYKE ja LUKE yhdistetään, niin yhä kummallisemmalta tuntuu tuo edellisessä puheenvuorossani mainittu asia. Eli Luomuinstituutti on sitten yhä erillinen, sitä ei yhdistetä, edes hallinnollisesti, mihinkään?

[Heikki Jokipii]

Tämä ei ole kyllä akateemista *), mutta opetusta kuitenkin:

Ravintolakoulu Perhosta valmistuu ympäristötietoisia ravintola-alan ammattilaisia

Suomen vanhimmassa ravintolakoulussa on sitouduttu vahvasti kestävän kehityksen opettamiseen. Perhosta valmistuu  ympäristötietoisia alan ammattilaisia, joille luomutuotannon tuntemus ja luomun käyttö ruoanvalmistuksessa ovat keskeisiä asioita. Perho liittyi Portaat luomuun -ohjelmaan syksyllä 2014, mikä osaltaan vahvistaa kestävän kehityksen toimintoja.

(lihav. HJ)

Kokkiopiskelijoista suurin osa suorittaa Kestävän gastronomian -tutkinnon osan, jonka tavoitteena on erityisesti oppia tuntemaan luomu-, lähi- ja paikallisruoantuottajia ja kestävän kehityksen mukaisia elintarvikkeita ja raaka-aineita. Ruoanvalmistuksessa perehdytään ruokien alkuperään ja opiskelija oppii tuntemaa lähiruokakulttuurin erityispiirteitä ja historiaa ja samalla ymmärtää ruoan aidon maun, puhtauden ja reilujen tuotantotapojen merkityksen biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Opiskelijat pääsevät tutustumaan lähialueen tuottajiin ja osallistumaan Herttoniemen osuuskunnan peltotöihin.

(lihav. HJ)

Ja vielä:

Omista luomutuotteista ollaan ylpeitä

Ravintolakoulu Perho omistaa 10 sato-osuutta Herttoniemen ruokaosuuskunnassa. Biodynaamisesti viljelty pelto tuottaa muun muassa perunaa ja sipulia, maissia, pinaattia ja härkäpapua ja salaatteja, joita toimitetaan koko satokauden ajan ravintolan keittiön ja koulun opetuskeittiöiden käyttöön viikoittain.

Sikäli, että ainakin osasta koulutettavia tulee myös itsenäisiä ravintolayrittäjiä, varmaan ko. kurssin yhtenä jaksona olisi syytä olla myös osio "luomuhinnoittelu".

______________

*) mietin hetken, minne tämän huomioni täällä sijoittaisin, mutta ei sitä oikein voinut tännekään laittaa .. 

[Heikki Jokipii]

Tätä se sitten Luomuinstituutilla on, vaikkapa tämä hanke on käytännössä täysin myynninedistämistä:

Luomu jalkautuu Etelä-Savossa

Puolisen miljoonaa, josta siis EU maksaa 60%, tämä aluekehityksen *) edistämisen varjolla. Muukaan rahoitus ei juurikaan tule luomun myyjiltä, vaikka siellä yritykset yhtenä maksajana mainitaankin.

(huomasin tämän YLE:n paikallisuutisesta, projektipäällikön nimen kautta)

____________

*) josta voi vielä esittää ksymyksen, että jos tämä projekti jotenkin onnistuu, ja sen kautta jotkin luomutuottajat saavat lisää rahaa, mutta sitten taas etelä-savolaiset kuluttajat maksavat ruoastaan enemmän, ja hiukan enemmän verojakin, paljonko alue yhteensä kehittyi?

[Heikki Jokipii]

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lehti 1/2015 putosi postilaatikosta. Hyvin suuri osa sen artikkeleista käsitteli luomua. Pari poimintaa, kommentoiden:

Juttu "Jäljitetettävyysjärjestelmiä tehostamalla ruokaväärennökset kuriin" vakuutti minut, että typen isotooppeihin perustuvalla meetelmällä voidaan kuin voidaankin luomutuotteet erottaa tavanomaisista. Mutta ilmeisesti ko. menetelmään perustuvaa laitetta ei kyllä kovin lähitulevaisuudessa ole odotettavissa kaupan kassalle tms. Ja muut ihmettelyni asiassa tietysti (ks. edellä) jäävät edelleen voimaan.

Juttu "Etelä-Savon ja Hunanin maakunnan luomuyhteistyötä kartoitetaan" kertoi juuri sen, minkä otsikko lupasi, ja neuvottelumatkasta Kiinaan. Juttu alkaa:

"Kiinan keskitasangolla Itä-Kiinassa sijaitseva Hunanin maakunta vastaa lähes kolmanneksesta maan omasta elintarviketuotannosta"

Tuli kyllä mieleen, että jos tämä luomuyhteistyöprojekti on menestyksekäs, niin eipä vastaa kauaa!

(Rahoitusta ko. hankkeelle on saatu EU:lta ja yliopistolta. Tätä projektia olisi voinut ihmetellä myös tässä keskusteluosiossamme: Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä?)

[Heikki Jokipii]

Mihin kategoriaan tämä on laskettava?

LUT kehittää uniikkeja pakkauksia luomu- ja lähiruokatuottajille

Osin EAKR-rahoituksella toteutettavan hankkeen kokonaisbudjetti on noin 980 000 euroa. Mukana ovat Lappeenrannan kaupunki, Imatran seudun kehitysyhtiö sekä yrityksiä.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston lisäksi.

[Heikki Jokipii]

Juttu "Etelä-Savon ja Hunanin maakunnan luomuyhteistyötä kartoitetaan" kertoi juuri sen, minkä otsikko lupasi, ja neuvottelumatkasta Kiinaan. Juttu alkaa:

"Kiinan keskitasangolla Itä-Kiinassa sijaitseva Hunanin maakunta vastaa lähes kolmanneksesta maan omasta elintarviketuotannosta"

Tuli kyllä mieleen, että jos tämä luomuyhteistyöprojekti on menestyksekäs, niin eipä vastaa kauaa!

(Rahoitusta ko. hankkeelle on saatu EU:lta ja yliopistolta. Tätä projektia olisi voinut ihmetellä myös tässä keskusteluosiossamme: Yrittääkö Suomi edistää kehitysmaissa luomuviljelyä?)

Tästä hankeesta on eilen kerrottu Luomuinstituutin yleisöluentosarjassa, tässä esitysdiat.

Siinä kerrotaan, että Kiinan luomutuotanto on tähdätty ennenkaikkea vientiin, ainakin tähän asti. Ja luomualaa on 0.4% maatalousmaasta.

Lisäksi kerrotaan yhdellä kalvolla tämä:

Kiinassa viljelyskelpoista maata on vain 13 % maa-alasta, joka on henkeä kohden n. 40 % maailman keskiarvosta

Mitään johtopäätöksiä tuosta ei tehdä. Muutoin keskitytään vain luomun ongelmiin. Ja toivotaan vieläpä luomutukien kasvattamista maassa!

***

Lisäys klo 12:30: On hyvin kyseenalaista, onko tuosta projektista mitään hyötyä Kiinalle. On myös hyvin kyseenalaista, onko siitä hyötyä Etelä-Savollekaan. Tutkijalle voi olla, saa kokemusta, maininnan ansioluetteloon, ja matkustella.

Kyseisissä kalvoissa on sitten hyvin kohtuuton kuvaus Kiinan Vihreästä vallankumouksesta:

Kiinan Vihreä vallankumous 1980-luvulla: ruoan riittävyyden turvaamiseksi pyrittiin lisäämään maatalouden tuottokykyä
- hallinnon tuella tuotettiin halpoja maatalouskemikaaleja paikallistehtaissa
- vuosikymmenessä kemikaalien vaikutus näkyi maaperän heikentymisenä ja vesien saastumisena
- kemikaalijäämät elintarvikkeissa huolestuttivat kuluttajia ja päättäjiä

Ensinnäkin tietysti, tuo kehitys alkoi jo 1960-luvulla. Mutta nuoko olivat vain Vihreän vallankumouksen seuraukset siellä? Jotenkin kummasti tältä esitelmöitsijältä unohtuu ruokatuotannon moninkertaistuminen. (Myös hehtaarituoton osalta). Tavoite tuossa sanotaan, mutta ei todeta, että se myös onnistui.

Ja tietysti myös se, että Maon massiiviseen nälänhätään johtanut "Suuri harppaus" mitä ilmeisemmin perustui luomumenetelmiin. (Vaikka asian täsmällinen rekonstruointi on vielä meiltäkin kesken.)

Luultavasti nuo negatiiviset huomiot tehoviljelystä perustuvat lähinnä lausuntoihin, jotka on saatu jo valmiiksi varmasti luomumyönteisiltä kiinalaisilta isänniltä, eivätkä varsinaisiin tutkimuksiiin.