Tässä tunnustuksellinen tiede kamppailee:
Katsaus luomukahvin kestävyyteenLuomukahvi tunnetaan ympäristön kannalta kestävänä vaihtoehtona, mutta mitä tutkimus todella sanoo luomukahvin kestävyydestä? Onko luomu kestävämpi vaihtoehto kuin tavanomaisesti tuotettu kahvi? Vähentääkö se metsäkadon riskiä, kasvihuonekaasupäästöjä ja rehevöitymistä? Entä onko luomukahvi sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävämpi? Lisääkö se tuottajien toimeentuloa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa?
Toisaalta kysymyksiin pitäisi vasta objektiivisen tieteellisesti.
Toisaalta, kysymyksiin pitäisi vastata luomulle myönteisesti.
Luomuinstituutti katsoo varmaan onnistuneensa tuossa tasapainoilussa. Me emme näe niin. Vaikkapa tällainen yritys osoittaa objektiivisuutta on "päälle liimattu":
Luomukahvin hinnat ovat selvästi tavanomaista kahvia korkeampia ja vakaampia, mutta tuottajien saama lisähinta ei silti välttämättä riitä kattamaan mahdollista sadon pienentymistä. Tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että luomusertifiointi ei useimmissa tapauksissa paranna tuottajien toimeentuloa ja siten sillä ei ole todettu olevan merkittäviä positiivisia taloudellisia vaikutuksia (9, 10). Toisaalta luomukahvin vakaammat hinnat vähentävät viljelijöiden taloudellista haavoittuvuutta (19).
Ja tosiasiassa vältellään sen analysoimista, mitä pienemmistä – ja epävarmemmista – sadoista seuraa. Luomun hyvyys halutaan kuitenkin pelastaa.
Kiinnitin huomiota siihen, että lähdeluettelosta puuttuvat suomalaisen
Joni Valkilan tutkimukset.