Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
20.07.18 - klo:15:06 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa  (Luettu 31532 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #135 : 22.06.17 - klo:06:53 »

Tällaisia näyttävät olevan konferenssin "vastaukset". Prof. Gerold Rahmannin esitelmän "Going towards Organic 3.0" selostuksesta:

Lainaus
Rahmann sees that there are two time dimensions in this work. Firstly, the next 35 years until 2050, when there will be approximately 9 billion people and 1 ha agricultural farm land per capita. Secondly, the time from 2050 up to 2100, with estimated 11 billion people and only 0,7 ha agricultural land per capita.

- The challenges are the same for every farming y system. Our limited resources need to be intensified, more productive and efficient, Rahmann states.

Hence, the food production must be more and more sustainable in general. All farming systems can learn from each other in this job. Both organic and conventional systems have to train and trigger their farming systems on the track of better practices.

Eli esitetään probleema, ja annetaan ymmärtää, että luomuviljely voisi haasteista selvitä/ratkaisemisessa auttaa. Mutta ei kerrota miten. Ja totaalisesti vaietaan em. perusongelmasta, typensidonnan vaatimista valtavista resursseista. Jotka tuostakIn laskennallisesta 0,7-1 hehtaarista haukkaisivat melkoisen palasen. Ja tuo arviokin perustuu luonnon kannalta jo melkoisen hirveisiin oletuksiin: maatalouteen käytetty alue (pellot+laidunmaa) kasvaisi nykyisestä n. 5 miljardista hehtaarista 9 miljardiin.

***

Mikkelin yliopistokeskus oli tuon myös suomentanut (ei anna aihetta lisäkommentteihin):

Lainaus
Yksi konferenssin pääpuhujista, professori Dr. Gerold Rahmann valotti konferenssin päätöspäivänä luomun roolia tulevaisuuden ruokajärjestelmissä. Rahmann toimii myös kansainvälisen luomututkimusjärjestön ISOFARin puheenjohtajana. Työssään hän keskittyy kestävien tuotantojärjestelmien kehittämiseen.

 - Rajallisten resurssiemme käyttöä tulee tehostaa jokaisessa tuotantojärjestelmässä, professori Gerald Rahmann totesi.

 Ruuantuotannon tulee ylipäätään olla entistä kestävämpää, ja tuotantojärjestelmät voivat oppia toisiltaan. Sekä luonnonmukaisen että tavanomaisen viljelyn on kehitettävä menetelmiään yhä edelleen.
 - Tulevaisuuden haasteet ovat toisaalta erittäin laajoja, toisaalta hyvin yksityiskohtaisia. Luomusektori voi johtaa tulevaisuuden innovointia ja kehittää polkuja, joilla tuotanto saadaan entistä kestävämmäksi, Rahmann ehdottaa.

Tai ehkä sen verran, että myös tuo toinen toisiltaan oppimisen fraasi näyttää olevan yleinen strategia luistaa hankalista kysymyksistä. Mutta se ajatus oli jo tuossa englanniksikin.

***

Eli se konferenssi oli sitten siinä. Ainakin lehdistötiedotteiden pohjalta anti oli siis hyvin laiha. Yritän ehkä vielä etsiä varsinaiset esitelmät, mutta luulen, ettei se tätä yleiskuvaa juuri muuta. Täältä löytyy
http://orgprints.org/31760/
konferenssin kokonaisraportti (pdf, 145 sivua).
« Viimeksi muokattu: 22.06.17 - klo:16:31 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #136 : 23.06.17 - klo:05:20 »

Siis nimenomaan hän ei tehnyt tätä:

Lainaus
Yksi konferenssin pääpuhujista, professori Dr. Gerold Rahmann valotti konferenssin päätöspäivänä luomun roolia tulevaisuuden ruokajärjestelmissä.

Sanoi vaan, että joku rooli sillä on, mutta ei valottanut eli selventänyt, mikä ihme se tällä huonotuottoisella viljelytavalla voisi olla, rajallisten resurssien maailmassamme. Jossa erityisesti käytettävissä oleva viljelyala henkeä kohti käy yhä niukemmaksi - jonka tosiasian hän itse toi painokkaasti esiin.
« Viimeksi muokattu: 23.06.17 - klo:07:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #137 : 26.06.17 - klo:03:42 »

Konferenssiraportisssa (pdf) on sitten kirjoitettu kaksi sivua (30-31) tuosta Rahmannin esitelmästä. Siellä kerrotaan "How work has to be carried out?" eli miten tämä luomuviljelyn versio 3.0 toteutettaisiin, jolla maailma pystyttäisiin ruokkimaan (pinta-alaa säästäen). Siitä:

Lainaus
Organic can learn from Conventional:
Efficiency and productivity with limited resources, e.g., agricultural land. Organic needs to be more productive to be accepted in societies with limited land and food quantities. Not all farm inputs are bad. Clear criteria are needed to incorporate good conventional strategies into Organic: e.g., synthetic amino acid if all feeds are produced on the farm. Mineral fertilizers, if produced with renewable energy and in a quantity, which does not pollute the environment and products.
(lihav. HJ)

Eli se onnistuu, jos luomuviljelyssä ihan pikkuisen käytetään keinolannoitteita!

Tuota voi verrata sitten siihen mitä hän kertoi oppimismahdollisuuksista toisin päin:

Lainaus
Conventional can learn from Organic:
The production must be more and more sustainable.  That means: ecological sound, high ethical standards (e.g., animal welfare, fair trade), profitable  and social acceptable. There is a need to change the industrial production strain of conventional and be back to local acceptable farming systems, where farmers can have a good income and the price is affortable for everyone. The external costs of production needs to be included into the price of products.
(lihav. HJ)

Eli:

- eläinten hyvinvoinnin voisi ottaa huomion ja Reilua kauppaa suosia (?)
- tavanomaistenkin viljelijöiden täytyisi tienata paremmmin
- ja jotenkin tämä olisi yhdistettävissä siihen, että hinnat olisivat kuluttajalle kohtuullisia (mitä ne eivät ilmeisesti hänen mielestään nyt ole)
- kunhan teollinen viljelyssysteemi muuttuu!
- jotenkin viljelyn täytyisi olla myös entistä paikallisimpaa, tai yhtä paikallista kuin se on joskus ennen ollut (joka kyllä tällä hetkellä on enemmän juuri luomuviljelyn ongelma: luomussa on tuonnin osuus suuri kautta koko rikkaan maailman)
- eikä ulkoisia kustannuksia kyllä erityisen hyvin lisätä hintaan luomuviljelyssä, s.o. maataloustuet ovat siinä tavanomaista viljelyä suuremmat (mutta tässä hän on varmaankin ajatellut perinteistä ideaa jonkinlaisesta rangaistusverosta tavanomaisen viljelyn käyttämille keinoille. Joilla saataisiin sen ja luomutuotteiden hintoja vähän vielä lisää tasoitettua)

Valottiko tämäkään teille asiaa? Siis sitä "luomun roolia tulevaisuuden ruokajärjestelmissä"? Tuliko yleisö siellä Mikkelissäkään näistä ajatuskuluista vakuuttuneeksi? *)

***

Kun tuossa hänen tulevaisuusohjelmassaan oli myös maininta kulutustottumusten muuttamisesta, mitäpä se voisi muuta tarkoittaa kuin ravitsemuksen muuttamista entistä kasvispainoitteisemmaksi? Hyvin selvään se sanottiinkin:

Lainaus
Less livestock and changed animal husbandry systems:
Numbers of livestock needs to be reduced by a significant number, from ethical point of view probably even towards zero (in specific cultures and regions). That needs improved food consumption skills (e.g., avoiding malnutrion with vegan diets). Invention of novel protein food resources based on insects and sea food are necessary.
(lihav. HJ)

Se ei kyllä tahtia haitannut konferenssiin liittyvillä tilavierailuilla ...

http://luomu.fi/kirjoitus/tilavierailu-wehmaan-kartanoon/2/?ref=etusivu

... jossa siis käytiin kahdessa tapauksessa kolmesta tilollla, jotka juuri olivat keskittyneet eläintuotantoon. Jolla tuotannolla tienataankin n. 60% Suomen luomutilojen myyntituloista.

Lainaus
Kansainvälisen NJF-konferenssin toisen päivän ohjelmaan kuului kolme ekskursiota, joista yksi suuntautui Wehmaan kartanoon Juvalle, noin 40 km Mikkelistä. Muut kaksi vierailukohdetta olivat Kalliolan vihannestila Haukivuorella ja Siiriäisen karjatila Hirvensalmella.

______

*) elleivät, tietysti, osin olleet sitä jo ennestään. Mikä on tietysti osallistujajoukko huomioon ottaen myös paljon mahdollista.
« Viimeksi muokattu: 28.06.17 - klo:07:41 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #138 : 28.06.17 - klo:02:50 »

John P. Reganoldin esitys - tilaisuuden erääksi pää- tai avainesitelmäksi mainostettu - näyttää olleen, jos mahdollista, vielä mitäänsanomattomampi. Konferenssiselosteen mukaan (ss. 21-22) hän vain yksinkertaisesti kertoi tehneensä erään tutkimuksen, ja kertoi, että tulokset siinä olivat yleisesti ottaen tällaisia:

Lainaus
Key results and discussion
The performance of organic farming systems in the context of four major sustainability metrics indicates that they better balance multiple sustainability goals than their conventional counter-parts. Based on present evidence, although organic farming systems produce lower yields compared with conventional agriculture, they are more profitable and environmentally friendly, and deliver equal or more nutritious foods with less to no pesticide residues. In addition, initial evidence indicates that organic agriculture is better at enhancing the delivery of ecosystem services, other than yield, as well as some social sustainability benefits. In general, these results reported in  Reganold & Wachter (2016) are similar to findings by Seufert & Ramankutty (2017).

Eli kertoi tehneensä tämän:

Organic agriculture in the twenty-first century

Lähtökohdasta, taustasta hän kertoi tämän:

Lainaus
Background and objectives
Organic agriculture has a history of being contentious and is considered by some as an inefficient approach to food production (Pickett 2013). Skeptics argue that organic agriculture relies on more land to produce the same amount of food as conventional agriculture and that adopting organic agriculture on too large a scale could potentially threaten the world’s forests, wetlands, and grasslands (Emsley 2001, Trewavas 2001). Yet the number of organic farms, the extent of organically farmed land, the amount of research funding devoted to organic farming, and the market size for organic foods have steadily increased (Willer & Lernoud 2015).

Eli skeptikkojen vastaväitteet todetaan, mutta kuitataan sillä, että
1) luomutilojen määrä on kasvanut
2) luomuala on kasvanut (vaikka aiemmin oli todettu, että se on vain 1% maailman viljelyalasta)
3) luomututkimuksen rahoitus on kasvanut!
4) luomumarkkinat ovat kasvaneet!

Lainaus
Moreover, recent international reports recognize organic agriculture as an innovative farming system that balances multiple sustainability goals and will be of increasing importance in global food and ecosystem security (IAASTD 2009, De Schutter 2010, National Research Council 2010). Here, the objective is to compare the performance of organic and conventional farming in light of four key sustainability metrics: productivity, environmental impact, economic viability, and social wellbeing.

Lisäperustteena mainitaan, että eräissä raporteissa on viime aikoina puhuttu hyvää luomuviljelystä. Ja esimerkkeinä mainitaan siis IAASTD-raportti ja De Schutter!

Ja sitten hän kertoo, että hänen tutkimuksessaan noilla neljällä kriteerillä verrattiin, ja päädyttiin tulokseen, että kyllä luomulla pärjää. Tai tarkemmin, noilla kolmella muulla kriteerillä vertailtuna, koska tuottavuusasiassa hän oikeastaan luovuttaa.

Kuitenkin hänelläkin visio on samanlainen kuin Rahmannilla, ei sillä kyllä yksin, mutta:

Lainaus
With only 1% of global agricultural land in organic production (Willer & Lernoud 2015), and with its multiple sustainability benefits, organic agriculture can contribute a larger share in feeding the world. Although organic agriculture has an untapped potential role in global food and ecosystem security, no one farming system alone will safely feed the planet. Rather, a blend of organic and other innovative farming systems, including agroforestry, integrated farming, conservation agriculture, mixed crop/livestock, and still undiscovered systems, will be needed for future global food and ecosystem security.
(lihav. HJ)

Mukana tässä sekoituksessa on myös "conservation agriculture" eli suorakylvö. Miten se luomun kanssa onnistuu, sitä olemme jo täällä käsitelleet. Ei siis mitenkään, mutta kummasti vaan luomuväki "omii" sen "innovatiivisiin" järjestelmiinsä.

Apuun hän myös tuossa kutsuu vielä keksimättömät (viljely)systeemit! Näppärää, tavallaan.

Mutta huonosti hänkin tästä keväällä luvatusta selvisi:

Lainaus
Sekä professori John P. Reganold Washingtonin valtion yliopistosta että professori Gerald Rahmann nostavat esiin kysymyksen, miksi kannattaa suosia luomua.


Eikä tämä asia mitenkään tulllut selvemmäksi:

Lainaus
Professori John P. Reganold tarkastelee luomuruoantuotannon kestävyyttä monipuolisesti huomioiden tuotantotavan ympäristövaikutuksia, taloudellista kannattavuutta, sosiaalista kestävyyttä sekä vaikutuksia sadon määrään ja laatuun.

- Vaikka luomutuotannossa satotasot jäävät yleensä alhaisemmaksi kuin tavanomaisessa tuotannossa, on luomutuotanto kannattavampaa ja ympäristöystävällisempää, toteaa professori John P. Reganold.

Erittäin ohuiksi jäivät sen perustelut, miksi näin olisi. Meidän on tyydyttävä siihen tietoon, että näin hän toteaa.
« Viimeksi muokattu: 28.06.17 - klo:07:39 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #139 : 12.07.17 - klo:06:01 »

Ensin ajattelin, ettei tuo "Vaasan" hanke olisi yhtä "tunnustuksellista" tutkimusta kuin pääosa "Mikkelin" hankkeista, mutta kyllä tässäkin nämä lähtökohdat otetaan annettuina ja jo hyväksyttyinä (asettamisuutisesta):

Lainaus
Pyrkimys kestävän talouden kehittämiseen vaatii tuekseen laajan yhteiskunnallisen hyväksynnän. Kestävän talouden sosiaalisen hyväksynnän rakentumista tarkastellaan tutkimushankkeessa luomutuotannon ja -kulutuksen kautta. Suomi tarjoaa tutkimukselle kiinnostavan maaperän, sillä luomutuotannon kasvattaminen on nostettu keskeiseksi tavoitteeksi hallitusohjelmassa ja kansallista maabrändiä pohtineessa työryhmässä. Luomukulutuksen kasvu on kuitenkin ollut hidasta verrattaessa muihin maihin.

Eli kärjistäen: siinäkin vain etsitään keinoja, joilla luomu saataisiin "yhteiskunnallisesti hyväksyttyä". Ja kulutus (sitä kautta) kasvuun [...]

Se hanke on nyt tältä osin palkittu:

Markkinoinnin tutkijoiden tekemä ruokavalintoja käsittelevä artikkeli palkittiin konferenssin parhaana

Pitänee jopa lukea, ainakin tiivistelmä. Mistähän se löytyy? Tuossa ei ollut linkkiä.
« Viimeksi muokattu: 12.07.17 - klo:09:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #140 : 26.08.17 - klo:07:45 »

Myös GLP julkaisee tällaisia aika ajoin:

Why we need peaceful co-existence between GMOs and organics

Eli juttuja, joissa nähdään kompromissi ja yhteistyö mahdolliseksi luomuaatteen ja muuntogeenisen viljelyn (ja tutkimuksen) välille.

Minä en näkisi. Koska luomuviljely ja sen säännöt on määritelty tieteen ulkopuolisiin kriteerein, se puitteissa käyty tieteellisenkin keskustelu törmää aina vankkoihin esteisiin. Ja luomuviljely ei ole vain tavoite viljellä luontoystävällisesti, vaan se on myös sitoutumista tiettyihin keinoihin.

Tämä rajaa myös Luomuinstituutin ym. pelikenttää. Sen tutkimusalueeseen ei kerta kaikkiaan kuulu pohtia luomusääntöjen mielekkyyttä. Ei silloinkaan, vaikka evidenssi, tutkimus osoittaisi niissä olevan justeerattavaa.

Joku vieraileva tähti, kuten em. Rahmann (edellä 26.6.17), voi ehkä maistella vaikka ajatusta kemiallisten lannoitteiden varovaisesta käytöstä, mutta tuskin suomalaiset tutkijat. Sama pätee vielä varmemmin geenitekniikkaan.

Eikä tuo GLP:n artikkeli tai sen esimerkit myöskään kovasti vakuuta.  Se oikeastaan kertoo vain, että tällaista pyrkimystä on jossain pienissä piireissä, viljelijöiden ja tutkijoiden keskuudessa.

Anteeksi, jos vertaus jotain loukkaa, mutta kovasti tuo muistuttaa sitä kokemattoman nuoren ajatusta, että oikeastaan kaikki maailman suuret uskonnot pitäisi yhdistää, koska kaikkihan uskovat samaan Jumalaan. Ja niin päästäisiin sodista ja muista ristiriidoista niiden välillä.
« Viimeksi muokattu: 26.08.17 - klo:08:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #141 : 08.10.17 - klo:12:53 »

Tähän porukkaan tuli tietysti koko joukko "tavanomaisia epäiltyjä" ...

Luomuinstituutille tieteellinen neuvottelukunta

... mutta mielestäni myös sellaisia, joilla on "alibi". Virnistää
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #142 : 12.11.17 - klo:05:45 »

Kuten tiedämme, kaikenlaisessa tutkimuksessa voidaan saavuttaa yllättäviä ja hyödyllisiä tuloksia, ja näin saattaa tietysti käydä tämänkin hankkeen kohdalla:

Pikamenetelmiä luomutuotteiden alkuperän ja aitouden valvontaan

Mutta ihan näin arvioituna sitten kyllä tulee mieleen, että onko juuri tuon asian selvittäminen kiireellisimpiä ruokaa koskevia tutkimushankkeita? Vielä nykymaailmassa, sen mukaan, mitä FAO tästä maailmasta kertoo?

Siinä on edistytty, jos on tähän uutiseen uskominen:

Ruokahuijaukset tarkempaan syyniin – onko luomu oikeasti luomua, mitä makkarasta löytyy?

Lainaus
Isotooppianalyysillä voidaan puolestaan paikantaa esimerkiksi hunajan, marjojen ja vihannesten alkuperä. Alkuaineiden eri muotoja eli isotooppeja esiintyy eri pitoisuuksina eri alueilla, ja ne siirtyvät kasveihin ympäristönsä mukaisissa suhteissa. Menetelmää voidaan myös käyttää luomutuotteiden aitouden varmistamiseen, sillä niiden typpikoostumus paljastaa käytetyn lannoitteen laadun.
(lihav. HJ)

Ei tietysti kysytä, mitä merkitystä tuolla on esim. tuontiruoan turvallisuuden kannalta.

Tätäkään tutkimuksen todellista kohdetta ei avata:

Lainaus
Uusia tehokkaita menetelmiä kuitenkin kehitetään. Evira käyttää jo dna-tutkimusta lajien tunnistukseen ja geenimuunnellun ruuan analysointiin. Myös tullilaboratorio tekee GMO-valvontaa.

Siis sitä, että ko. tuotteita ei tuossa niinkään "analysoida" vaan tunnistetaan - niiden maahantuonnin estämistä varten! Eikä silloinkaan turvallisuutta miettien, vaan EU:n hyväksymien  GMO-tuotteiden listaan verraten.

« Viimeksi muokattu: 12.11.17 - klo:06:07 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #143 : 28.11.17 - klo:05:12 »

Viran- tai luottamustehtävänsaamishaastattelussaan Jaakko Nuutila toteaa:

Savoyn keittiöstä luomututkijoiden järjestön hallitukseen

Lainaus
Nuutila uskoo, että luomutuotteiden kysynnän kasvu jatkuu myös tulevina vuosina. Se lisää myös alan tutkimuksen tarvetta ja painoarvoa.

Vai pitikö hanen sanoa, että kumpikin (kasvu)ilmiö lisää tämän tutkimusväen painostusarvoa?
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #144 : 30.12.17 - klo:15:17 »

Tämä tieto on Pro Luomun toimintasuunnitelmasta (pdf) vuodelle 2018:

Lainaus
Luomu 3.0 -keskustelu
Suomen EU:n puheenjohtajakautena syksyllä 2019 on tarkoitus järjestää kansainvälinen, luomun tulevaisuutta ja potentiaalia koskeva luomuseminaari Suomessa. Vuonna 2018 valmistaudutaan tähän käynnistämällä Luomu 3.0 -keskustelu, joka nostaa esille luomun tehokkuuden kehittämiseksi tehtyä työtä ja sen kehittämistarpeita.

Varmaan tässä hankkeessa on mukana myös akateeminen luomuväki?


PS. 31.12.17:  "Luomu 3.0":sta olemmekin jo esittäneet seuraavat retoriset kysymykset:

Miten luomu kehittyi viimeisissä hyväksytyissä EU:n luomusäännöksissä? Mitä uutta tutkimustietoa voi sen pohjalta ottaa käyttöön? Paljonko satotason oletetaan nousevan? Koska tuon vaivalla synnytetyn säännöstön oletetaan taas muuttuvan? Eli kehittyvän toivottuun suuntaan.

Erittäin epätodennäköisenä on pidettävä sitä, että EU:n "mallioppilas" Suomi säätäisi itselleen omat, "Luomu 3.0":n mukaiset luomusäännöt.
« Viimeksi muokattu: 31.12.17 - klo:00:34 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #145 : 21.02.18 - klo:05:10 »

On haettu uskon tai tiedon vahvistusta ulkomailta (Luomuinstituutti):

Mitä uutta luomualalla? – kuulumisia Biofach 2018 -messuilta

Kuittaan nyt vain lyhyesti (väliotsikoittain):

* Voiko luomulla ruokkia maailman?

Perustuu tuttuun skenaarioon: lihansyönti lopetetaan. Mikäpä ei silloin (teoreettisesti) onnistuisi? Olemme jo joskus tai ehkä useinkin tuoneet esille, ettei luomuväki luultavasti "hittojakaan" välitä, voisiko noin käytännössä tehdä, mutta tuollaista teoriaa tarvitaan luomumyynnin perusteluksi rikkaassa maailman osassa. (Jossa kyllä sitten rahat saadaan hyvin suurelta osin eläintuotteiden myynnistä.)

* Pestisidivalhe: puretaan myytti turvallisista torjunta-aineista

Lainaus
EU:n äskettäinen päätös laajasti käytetyn rikkakasvien torjunta-aineen glyfosaatin hyväksymisen jatkamisesta ja siihen liittyvä syöpävaarallisuuden arviointi olivat keskustelussa esillä.

Missään ei anneta periksi. Jos joskus on havaittu vaaroja jossain torjunta-aineissa, kyllä kaikki ovat vaarallisia. M.o.t.? Vai Vandana Shivaa siellä kuunneltiin!

* Luomuviljely ja ilmastonmuutos

Perustuu myös osittain kasvisyönnin lisäämisen skenaarioon. Ja oletukseen, että luomuviljely muka sitoisi tavanomaista paremmin hiiltä. Ei sido.

* Luomusiementä Eurooppaan

Se on ongelma, mutta muistakin syistä, kuin tuossa mainitut: tavanomainen siemen on (halvempaa ja) parempaa! (Vrt. siihen, miten luomuviljelijät tilauksissaan odottelevat, kunnes voivat poikkeusluvan turvin ostaa sitä.)

* Mitä uutta luomututkimuksessa?

Yrittämällä on yritetty löytää näitä:

Lainaus
Tutkimuksia kasvinsuojeluaineiden vaikutuksista viljelijöiden, maataloustyöntekijöiden ja heidän perheidensä terveyteen on julkaistu viime aikoina ahkerasti USA:ssa. Kasvinsuojeluaineille altistumisesta on etsitty selityksiä mm. mielenterveyden ja oppimiskyvyn häiriöihin, sydän- ja verisuonitauteihin, hengityselinsairauksiin, syöpiin ja lisääntymisvaikeuksiin. Lasten altistuminen ympäristön kautta on yhdistetty mm. lihavuuteen, ylivilkkauteen ja hengitystieoireisiin.

Etsivä tiettävästi löytää. Mutta ei tuoda esille yksinkertaisia keinoja: suojavarusteet, vaarallisiksi havaitut aineet pois (lasten ja muidenkin) ulottuvilta. Tai sitä, mistä kasvinsuojeluaineista kulloinkin on kyse. Lausumaton oletus tuossa, että ainoa ratkaisu ongelmiin on luomu.

* Luomuväärennökset puhuttivat

Lainaus
Laboratorioanalyysejä on olemassa mm. isotooppimenetelmiä ravinnelähteiden alkuperän erottamiseksi. Samalla kuitenkin todettiin, että teknologia ei ratkaise, vaan luottamuksen ilmapiiriä korostettiin väärennösten ennaltaehkäisemiseksi.

Esille ei ilmeisesti tullut, mitä sitten tehdään, jos/kun geenieditoidut lajikkkeet tulevat. En oikein saa kiinni, miten "luottamuksen ilmapiiri" asiaa edistäisi. Vanha vitsi:

- Miten sinä saatoit huijata ihmistä, joka luotti sinuun täysin!!!?
- Eihän muunlaisia ihmisiä pysty huijaamaankaan.

Ja eikö aikanaan tässä tapauksessa ollut juuri kyse "luottamuksen ilmapiiristä"?

* Mihin luomututkimusta tulisi suunnata Euroopassa?

Nämä tutkimustarpeet eivät oikeastaan mitenkään kuulu erityisesti luomututkimukselle:

Lainaus
Hans-Jöerg Lutzeyer Euroopan komissiosta toi esille, että tulevaisuudessa olisi suunnattava tutkimusta keinoihin vähentää ruokahävikkiä, terveellisten kasvispohjaisten tuotteiden kehittämiseen, ilmastonmuutoksen hillintään, mikrobiomien merkityksen ymmärtämiseen ja digitalisaatioon.

Tämä taas ehdottomasti kuuluu ...

Lainaus
Paneelikeskustelussa nousi esille luomutuotannon yhdeksi keskeiseksi tutkimushaasteeksi jäljitettävyysmenetelmien kehittäminen, sillä kuluttajien luottamuksen säilyttäminen on alan kannalta erityisen tärkeää.

... mutta voi kysyä, mitä yleisempää hyötyä siitä on, jos luomututkimus ratkaisee ongelman, joka vain ja ainoastaan johtuu luomujärjestelmästä. (Ja varmistaa näin korkeamat luomuhinnat?)

Edullisia kitkentärobotteja kaiketi tässä kaivataan:

Lainaus
Luomutuotannon kasvaessa tilakoot suurenevat, mikä väistämättä lisää tarvetta tuotantomenetelmien tehostamiseen ja lisää tarvetta maatalousteknologian kehittämiseen.  Luomutuotannon teknologista kehittämistä on vietävä eteenpäin ekologiseen tutkimukseen pohjautuvan monimuotoisten viljelymenetelmien kehittämisen kanssa.
« Viimeksi muokattu: 21.02.18 - klo:12:26 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #146 : 09.03.18 - klo:05:29 »

Luomuinstituutin johtajan Sari Iivosen pohdinnat tässä luomutilojen kannattavuudesta ja luomun kysynnästä ...

Luomu on osaamista vaativa kasvuala

... ovat aika tavanomaisia, jopa kliseisiä. Mutta katsotaanpa siitä, minkälaisia mahdollisuuksia hän näkee olevan luomututkimuksella, ja osaamisen kehittämisellä:

Lainaus
Luomutuotannon on usein ajateltu olevan jotenkin vanhanaikainen tuotantotapa ja täynnä erilaisia rajoitteita, jotka estävät teknologisen kehityksen ja innovaatiot. Tämä käsitys ei pidä paikkaansa. Luomutuotanto pohjaa luonnon prosessien ymmärtämiseen ja siksi ammattimainen luomutuotanto edellyttää viljelijöiltä korkeaa agroekologista osaamista. Moderniin tehokkaaseen luomutuotantoon tarvitaan digitalisaatiota, robotiikkaa, prosessiosaamista, markkinatuntemusta ja kuluttajaymmärrystä. Systeemiajattelusta puhumattakaan. EU:n yhteisen luomulaatujärjestelmän sääntöjen noudattaminen toki luo raamit tuotantotavalle, mutta samalla antavat oikeuden hyödyntää luomubrändiä. Melkein luomua ei ole olemassakaan.

Voihan sen noin tietysti sanoa. Rajoitteita ei olekaan: ne ovat vain yhteisesti (sovussa ja yhteisymmärryksessä?) sovitut säännöt ja raamit. Jos lähes kaikkea muuta tiedettä ja tekniikkaa kuin kemiaa ja biologiaa saa niiden raamien puitteissa käyttää, niin eikö se ole jo todella "modernia"? No, jaa ...

Mutta tuo sopu ja idylli ei kyllä tule säilymään, kun taivaanrannalla jo häämöttävät "Luomu 3.0" (ks. edellä 22.06.17 ja siitä eteenpäin) ja geenieditointi.

Lainaus
Harppaus osaamisintensiiviseen luomutuotantoon voi olla monille tuottajille liian suuri haaste, sillä luomutuotantoon on Suomessa satsattu hyvin vähän koulutus- ja tutkimuspanoksia.  Meillä on perinteisesti pelattu vain tavanomaisilla korteilla ottamatta huomioon sitä, että monimuotoisuus tuo muutoskestävyyttä. Onneksi meillä on luomun pioneereja, jotka ovat uskaltaneet jo vuosia sitten poiketa valtavirrasta. Tiedon jalostamisessa osaamiseksi on tutkimuksellakin paljon tehtävää. Luomututkimuksen pitää pystyä tuottamaan meidän ilmasto-oloissa sovellettavaa tietoa tuotantotekniikoiden kehittämiseksi, kehittää luomuelintarvikkeiden jalostustekniikoita ja haistella kuluttajatrendejä.

Mutta tuotantotekniikoitakin siis kuitenkin pystyy luomussakin kehittämään? Ja Suomessakin, erityisesti Suomea varten? Nouseeko niillä tuottavuus, siitä ei tuossa enempää luvata.

Mutta ilkeä tulkintani: vähintään yhtä tärkeää luomututkimukselle on "haistella kuluttajatrendejä". Siinä tarvitaan "markkinatuntemusta ja kuluttajaymmärrystä".

Eikö muuten Luomuinstituutti voisi perustaa sellaisen koe- tai demonstraatiotilan, johon keskitettäisiin "korkeaa agroekologista osaamista", ja jossa sitten näytettäisiin, mihin sillä Suomessa kyettäisiin?

Tämä kysymys on muuten sitten otettava todella vakavasti ...

Lainaus
Tutkimuksen on siksi etsittävä vastauksia ihmiskunnan suuriin kysymykseen kuten esimerkiksi luomutuotannon rooliin ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja maailman ruokaturvassa. 

... ja sellainen (vahva) ennakko-oletus, että luomu olisi tuossa ratkaisu tai edes avuksi, on itse asiassa vaarallinen.



PS. Tämä ei ole tieteellistä päättelyä vaan pikemminkin taika- tai kohtalonuskoa ...

Lainaus
Suomessa luomumyynnin osuus koko elintarvikekaupan myynnin arvosta on 2,1 %, kun vastaava osuus on Ruotsissa jo 7,3 %. Kaupan edustajat ennustavat Suomen seuraavan tässäkin asiassa rakkaan länsinaapurimme esimerkkiä.

... mutta kummasti se tuntui Luomuinstituutin johtajalle, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Iivoselle kelpaavan.
« Viimeksi muokattu: 09.03.18 - klo:10:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #147 : 16.06.18 - klo:08:03 »

Jotain merkittäväksi katsottua hän on kertonut ...

Luomututkija Jaakko Nuutila puhui luomuruokajärjestelmien muutoksesta High Level EU FOOD 2030 -konferenssissa

... mutta oudosti tarjottu linkki Luken sivustolle pyytää käyttäjätunnusta ja salasanaa. Tuon täytynee olla sivuston teknisen ylläpitäjän huolimattomuusvirhe. Tuskinpa Nuutilan esitelmässä mitään luottamuksellista ja salassapidettävää on. Korjaantuu varmaankin maanantaihin mennessä.
« Viimeksi muokattu: 16.06.18 - klo:08:18 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #148 : 09.07.18 - klo:11:41 »

Kuten luomuviennin edistämisestä, onko tästäkään oikeasti odotettavissa mitään merkittävää? Pro Luomun ohjeista uudelle hallitukselle:

Lainaus
Osaaminen tulee olla kaiken tekemisen kärjessä
Luomusäännöt asettavat minimin, mutta osaaminen ratkaisee sen, miten hyvin taloudelliset ja kestävyystavoitteet saavutetaan. Luomututkimus tarvitsee rahoitusta, minkä lisäksi on tärkeää kehittää menetelmiä, joilla tutkimuksen tuloksia saadaan paremmin käytäntöön sekä maatiloilla että arvoketjun muissa osissa.
(Kursivointi HJ)

Vai halutaanko vain, että asialle uskolliset palkitaan? Ja että sekin painostusryhmä, luomututkijat, säilyy?

« Viimeksi muokattu: 10.07.18 - klo:06:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #149 : 18.07.18 - klo:08:42 »

Luomuinstituutti on ollut aktiivinen:

Luomuinstituutti OKRA:ssa 2018

Lainaus
Okra-messut olivat Luomuinstituutille menestyksekkäät. Paljon keskustelua luomutuotannosta ja uusia oivalluksia maanviljelijöiltä ja kuluttajilta. Messuilla oli paljon luomusta kiinnostuneita jakamassa tietoutta toinen toisilleen

Messutilanteeseen tietysti sopi tällainen kevyehkö visailu:

Lainaus
Luomuinstituutin pisteellä järjestettiin kulutus-merkkivisailu, jossa piti yhdistää oikea merkki oikeaan selitykseen. (Kilpailun materiaalit löydät sivuiltamme, täältä.) Ihmiset olivat kiinnostuneita merkkien merkityksistä, ja yleisesti merkit tunnistettiin hyvin. Huomionarvosta oli, että EU:n pakollinen luomumerkki, lehtimerkki, tunnistettiin verrattain heikosti, kuten myös biodynaamisesta viljelystä kertova Demeter -merkki.
*)

Palkintona sitten ... ikioma katekismus:

Lainaus
Kilpailun jälkeen sai osallistua Onneks on luomua -kirjan arvontaan, jonka voittajille (2kpl) on ilmoitettu tällä viikolla henkilökohtaisesti. Onnea voittajille! Arvontaan osallistui yhteensä 138 ihmistä.

Esille tulleet kysymykset olivat kyllä konkreettisia ...

Lainaus
Keräsimme pisteellä kysymyksiä luomusta ja luomutuotantoon siirtymisestä. Tulemme vastaamaan heränneisiin kysymyksiin sivuillamme: [...]

... mutta jotenkin ei tule vaikutelmaa, että mitään järisyttävää uutta olisi vastauksissa odotettavissa.


_________

*) ja kohtuutonta olisi ehkä ollut vaatia, että tieteellisyyteen pyrkivä Luomuinstituutti olisi tuossa yhteydessä kysynyt itseltään, miksi Demeter-merkki ylipäänsä oli tuossa mukana
« Viimeksi muokattu: 19.07.18 - klo:09:14 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!