Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa

[Heikki Jokipii]

Nyt asiasta on tehty ilmeisen tuhti tieto- ja tiedotuspaketti:

https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit/asiantuntijatietoiskut

Tuota on mahdotonta välittömästi kommentoida kokonaisuutena. Mutta käymme tuon aineiston läpi, ja lupaamme tehdä siitä kohta kohdalta mahdollisimman tarkan analyysin, ajan kansssa.

[Heikki Jokipii]

Voi tietysti olla, että joidenkin elämänlaatu noin paranee. Itse en kyllä ole erityisesti kärsinyt siitä, vaikka olenkin varmasti riippuvainen isoista toimijoista. Tai tuontiruoasta. Miksen minä kyllä voisi olla vuorovaikutuksessa ruoan tuottajiin. Mutta mieleen kyllä tulee, eikö vastaava järjestely pitäisi olla vaatteidenkin ym. tuottajiin? Kumppanuusvaateteollisuus? �" Myönnän kyllä: sitä minä pidän elämässä laatuna, että työni rehellisesti hoidettuani voin ostaa tarvitsemani hyödykkeet kaupasta, mieluimmin läheltä. Ja ilman omaa autoa, kun tuli jätettyä ajokorttikin uusimatta. Kumppanuusmaatalouden myyntipaikka on tyypillisesti itse tila tai jokin parkkipaikka.

No, joillekin tuollainen yhteisöllisyys ehkä sopii. Mutta mitään polttavaa ja isoa yhteiskunnallista epäkohtaa ei tuossa kyllä ratkaista.

Eikö jo sekin, että noita projekteja on syntynyt hyvin harvoja, vuodesta 2011, kerro samasta?

Asiaa halutaan kuitenkin tutkia. Sitä tehdään nyt näin:

Entä jos kuluttaja olisi tuottajan kumppanina riskiä jakamassa? Tuottaja, vastaa yliopiston kyselyyn ja kerro, kiinnostaako!

Tuo siis tuottajille. Varmaan meidän kuluttajien vuoro myöhemmin jollakin tavalla tulee.

Entä jos tuollaista kiinnostusta ei tule kyselyssä esiin? Kun siihen jo viittaa tähänastisten projektien hyvin pieni lukumäärä? Mutta varmaankin tuo hanke silti jatkuu, kun se kerran on aloitettu.

Kuvituskuvana oli Kaupunkilaisten Oman Pellon, pääkaupunkiseudulla sijaitsevan biodynaamisen tilan tervetulleeksi toivottava kyltti. Hyvin kuvaten sitä ryhmää tiloja, jotka varmasti ovat asiasta jotenkin kiinnostuneita. Mutta siltä lienee kysytty jo? 

[Heikki Jokipii]

Em. Ruralia-instituutin propagandahyökkäys �" tosin vanhoilla aineistoilla �" tuntuu jatkuvan kiivaana. Ainakin viikoittain ellei jopa päivittäin tulee uusia artikkeleita nettiin.

Nyt on annettava vastaava neuvo piskuiselle joukollemme kuin annettiin pojille talvisodassa: jokaisen laukauksen pitää osua.

Ehkä myös se, että otetaan nyt rauhallisesti, ei mennä paniikkiin. Rauhallisesti vain tähdätään. 

[Heikki Jokipii]

Ohjelmallisesti ja strategian turvin edetään:

Luomuinstituutti sai uuden tutkimusstrategian vuosille 2021-2024

Näinhän tietysti on...

Tulevalla strategiakaudella 2021�"2024 luomualan toimijat kohtaavat suuria muutoksia, joihin niiden on toiminnoissaan sopeuduttava.

Luomutuotantotavan periaatteita määrittävää EU:n uutta luomuasetusta aletaan soveltaa, ja maataloustukijärjestelmää ohjaavaa Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP) uudistetaan tällä strategiakaudella. Näin ollen alan toimintaympäristöön tulee merkittäviä muutoksia lähivuosina, ja siksi on perusteltua suunnata luomualan tutkimus- ja kehittämistoimintaakin tulevaisuuteen entistä vahvemmin.

.. kun luomu-EU:ta nyt yritetään rakentaa. Tällaisia aiotaan tutkia:

Luomu yhteiskunnassa ja markkinoilla -tutkimusteema tarkastelee luomualan toimintaedellytyksiä ja asemaa yhteiskunnassamme, kehittää liiketoimintamalleja sekä pureutuu kuluttajien luomutietoisuuteen, arvostukseen ja ostokäyttäytymiseen liittyviin kysymyksiin.

Mutta mitään kunnianhimoista tavoitetta luomusatojen parantamiseksi ei tule esiin.

[Heikki Jokipii]

Entä jos tuollaista kiinnostusta ei tule kyselyssä esiin? Kun siihen jo viittaa tähänastisten projektien hyvin pieni lukumäärä? Mutta varmaankin tuo hanke silti jatkuu, kun se kerran on aloitettu.

Kuvituskuvana oli Kaupunkilaisten Oman Pellon, pääkaupunkiseudulla sijaitsevan biodynaamisen tilan tervetulleeksi toivottava kyltti. Hyvin kuvaten sitä ryhmää tiloja, jotka varmasti ovat asiasta jotenkin kiinnostuneita. Mutta siltä lienee kysytty jo? 

Olisiko tässä tuore, päivitetty luettelo? Tuli Google-haulla tuoreena (20 tuntia sitten) esiin:

https://blogs.helsinki.fi/kumppanuusmaatalous/lahde-mukaan/loyda/

Jos on, niin ei ole lista olennaisesti pidentynyt. Ja kolme noista 13 tilasta harrastaa biodynaamista viljelyä, plus muutama muu... tavanomaista luomuviljelyä.

[Heikki Jokipii]

Em. Ruralia-instituutin propagandahyökkäys �" tosin vanhoilla aineistoilla �" tuntuu jatkuvan kiivaana. Ainakin viikoittain ellei jopa päivittäin tulee uusia artikkeleita nettiin.

Nyt on annettava vastaava neuvo piskuiselle joukollemme kuin annettiin pojille talvisodassa: jokaisen laukauksen pitää osua.

Ehkä myös se, että otetaan nyt rauhallisesti, ei mennä paniikkiin. Rauhallisesti vain tähdätään. 

Tuo hyökkäys tuntuu päivästä päivään ja viikosta viikkoon edelleen jatkuvan kiivaana. Pojat, entiset ohjeet!

[Heikki Jokipii]

Uutta (2020) tiedettä, nyt Turun ammattikorkeakoulusta:

Kumppanuusmaatalouden kehittäminen muotoilun keinoin : case Kaupunkilaisten oma pelto

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kaupunkilaisten oman pellon toimintaa asiakaslähtöisemmäksi. Toimeksiantajana toimi Kaupunkilaisten oma pelto, joka on biodynaaminen kumppanuusmaatalousmalli. Työssä tutkittiin, miten osallistaa jäseniä enemmän toimintaan ja luoda asiakaslähtöisempää sisältöä, viestintää ja grafiikkaa. Tavoitteen saavuttamiseksi tarkasteltiin kumppanuusmaataloutta, toimeksiantajaa, jäseniä, grafiikkaa ja viestintää.

Varmasti ihan pätevä opinnäyte. Mutta sallittaneen minun lainata puheenvuoroani toisesta triidistä:

Olisi periaatteessa kuviteltavissa myös sellainen kumppanuusmaatalousjärjestely, jossa peltoa viljeltäisiin modernin maatalouden parhailla ja uusimmilla keinoilla. Monta uutta asiaa kokeillen! Geenitekniikkakin mukaan lukien, jos EU vain sen suinkin sallisi! Mutta kumppanuusmaatalouden idea tuntuu nyt olevan kytketty hyvin tiukasti kiinni joko luomuun tai biodynaamisuuteen. Sääli.

Ja nimenomaan biodynaamisuuteen. Horst von Scheissesprecherin edellä mainitsemasta Suomen 13 biodynaamisesta tilasta 3 (tai 4) on mukana kumppanuusmaatalousliikkeessä.

[Heikki Jokipii]

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos neuvoo meitä mm. näin:

Isoja ja pieniä tekoja luonnon hyväksi!

Ostan Luomu �"merkittyä ruokaa
Tiesitkö? Ruoan ympäristövaikutuksista keskimäärin vain 5% tulee ruoan kuljetuksista�"suurin osa vaikutuksista tulee ruoan tuotannossa. Kaukaakin tuotu ruoka voi siis olla ympäristölle hyväksi, jos se on tuotettu alkuperämaassa paremmin

Tuossa ei varsinaisesti sanota, että tuo perustuisi ko. laitoksen omiin tutkimuksiin. Mutta ilmoitetaan kuitenkin tavallaan "ex cathedra". Siis se, että kaukaakin tuotu luomu on ympäristöystävällisempää kuin ilman tuollaista merkkiä oleva ruokatarjonta kaupassa.

Niin, oikeastaan olisi toivottavaa, että akateeminen laitos varustaisi tuollaisen kiistanalaisen väitteen tai suosituksen edes lähdeviitteellä! Jos tuo on jokin taiteellinen projekti laitoksen yhteydessä, niin yhtä kaikki se olisi suotavaa.

[Heikki Jokipii]

Luomututkimus Suomessa jatkaa hyvin yllätyksettömillä tuloksilla:

Luomu torjuu lajikatoa ja tuo ratkaisuja vihreään siirtymään

Tämäkin... tulos (?)... on taas mukana:

�" Luomututkimuksen tulokset hyödyttävät myös tavanomaista viljelyä. Viimeaikaisten tutkimustemme perusteella näyttäisi siltä, että luomuviljelyn myönteiset vaikutukset maatalousluonnon hyönteisten monimuotoisuuteen selittyvät kukkivien mesikasvien runsaammalla esiintymisellä. Tämä on hyvä uutinen sikäli, että näiden hyönteisille tärkeiden kasvien lisääminen olisi yhtä lailla mahdollista myös tavanomaisilla tiloilla, Luomupäivillä luonnon monimuotoisuudesta puhunut agroekologian apulaisprofessori Johan Ekroos Helsingin yliopistosta sanoo.

Siitä ei kerrota, tutkittiinko sitä, onko niiden mesikasvien pakko olla viljeltävien kasvien joukossa. Sen tuosta voi kuitenkin sanoa, että kerrankin tuotiin luomututkimuksen yleisistä hyödyistä esiin jokin muu kuin biologinen typensidonta.

Tähän mentiin ko. tilaisuudessa sellaisenaan mukaan, tässä ei katsottu olevan mitään lisätutkimuksen tarvetta:

Luomuruoan ja -viljelyn kattojärjestö IFOAM Organics Europea edustava ja Luomupäivien kansainvälisen puheenvuoron käyttänyt Eduardo Cuoco korostaa, kuinka tärkeää jokaiselle maalle on kehittää oma kansallinen luomustrategia. Suomen kansallinen luomuohjelma vuoteen 2030 julkaistiin tänä vuonna.

Syyskuussa EU:n hyväksymässä Pellolta pöytään -strategiassa ruokaketjun kestävyyttä kehitetään lannoitteiden, torjunta-aineiden ja antibioottien käyttöä vähentämällä ja luomutuotantoa kasvattamalla. Eduardo Cuoco kehottaa Suomea osallistumaan aktiivisesti EU:n kestävän kasvun ohjelman Green dealin muotoiluun ja varaamaan riittävästi budjettivaroja 25 % luomutavoitteen toteuttamiselle.

[Heikki Jokipii]

Luomuliitto tietysti keräsi edellä mainitussa tilaisuudessa leivotusta pullasta rusinat:

Tutkimustieto vahvistaa luomutuotannon ympäristöhyödyt

Tuttuja "rusinoita':

Agroekologian apulaisprofessori Johan Ekroos Helsingin yliopistosta kertoi esityksessään, että luomutuotannon hyödyt luonnon monimuotoisuudelle ovat kiistattomat. Ne perustuvat ensisijaisesti luomupeltojen rikkaampaan kasvilajistoon, joka ruokkii monimuotoista selkärangattomien joukkoa, erityisesti pölyttäjiä.

Toisessa triidissä viittasimme  juuri tutkimukseen, jossa esitettiin vasta-argumentteja ja vastakkaisia tuloksia tuolle idealle.

Edelleen yritetään luoda mielikuvaa siitä, että suorakylvö jotenkin muka luomussa onnistuisi:

Valkama huomautti, että maan voimakas muokkaus esimerkiksi kyntämällä aiheuttaa hiilen hävikkiä pellosta ja että käyttämällä kerääjäkasveja ja keventämällä muokkausta saadaan maan hiilitasetta parannettua entisestään.

[Heikki Jokipii]

Tieteen näkemys? Luomuinstituutin blogista:

Luomua kritisoidaan tavanomaista tuotantoa pienemmistä sadoista ‒ tärkeää on tarkastella sitä, mitä jää viljelijän lompakkoon

Vai nk. apologiaa? Jos jokin mittari ei puhu luomun puolesta, vaihdettakoon mittaria.

Maatilojen kannattavuuden näkökulmasta pelkkä satotasojen kasvattaminen ei kuitenkaan ole tie menestykseen. Tärkeää on tarkastella sitä, mitä jää viljelijän lompakkoon, kirjoittavat Sari Iivonen ja Kari Koppelmäki.

Luomutuotanto vastaa jo nykyisellään useisiin huoltovarmuushaasteisiin, mutta suurin hyöty saadaan panostamalla luomutuotannon vahvuuksien kehittämiseen koko ruokajärjestelmän läpi alkutuotannosta kulutukseen.

Huoltovarmuus sitä, että rahaa tulee?

[Heikki Jokipii]

Luomu on näissä näköjään aina mukana:

Maataloustieteen Päivien luomuantia 2022

Vaatii ehkä tarkempaa tutustumista.

[Heikki Jokipii]

Em. Ruralia-instituutin propagandahyökkäys �" tosin vanhoilla aineistoilla �" tuntuu jatkuvan kiivaana. Ainakin viikoittain ellei jopa päivittäin tulee uusia artikkeleita nettiin.

Nyt on annettava vastaava neuvo piskuiselle joukollemme kuin annettiin pojille talvisodassa: jokaisen laukauksen pitää osua.

Ehkä myös se, että otetaan nyt rauhallisesti, ei mennä paniikkiin. Rauhallisesti vain tähdätään. 

Tuo hyökkäys tuntuu päivästä päivään ja viikosta viikkoon edelleen jatkuvan kiivaana. Pojat, entiset ohjeet!

Tänne on tehty "joukkojen keskitys":

https://www2.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/koulutus/luomutietoverkon-materiaalit

[Heikki Jokipii]

Luomulinjaa tukeva väitöskirja:

Väitös: Agroekologiset symbioosit ovat kestävän, kiertotalouden mukaisen ruokajärjestelmän perusta

Luomuinstituutin tiedote. Siitä:

Väitöskirjan tulosten perusteella kiertotalouden mukainen ruokajärjestelmä koostuu paitsi 1) biomassan, ravinteiden ja energian integraatiosta, niin myös 2) monivuotisten viljelykasvien käytöstä biomassan tuottamiseen ja biologiseen typensidontaan, sekä 3) ruokajärjestelmän toimijoiden ja toimintojen alueellisesta ja tuotantoketjut ylittävästä integroinnista.

(lihav. HJ)

Linkki väitöskirjaan:

Kari Koppelmäki, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti kari.koppelmaki@helsinki.fi, p. 029 412 1385

Kari Koppelmäki väittelee tiistaina 30.8.2022 klo 14.30 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Nested Circularity �" Localized Food in a Globalized World”. Väitöstilaisuus järjestetään Wageningenissa, Hollannissa. Väitös on englanniksi.

Nested Circularity �" Localized Food in a Globalized World


PS. Wageningenin yliopistossa puuhataan näköjään kaikenlaista. 

[Heikki Jokipii]

Luomututkijoiden piirissä on nyt löytynyt tällainen uusi innostus, "kevytluomu":

Ekologinen tehostaminen voi toimia väylänä kestävään maatalouteen

Kaikki "ekologisen tehostamisen" menetelmät ovat kyllä luomua. Mutta keinolannoitteita ei hylätä, niiden merkitystä ei kiistetä.