Author Topic: Akateeminen luomuala - tunnustuksellista maataloustutkimusta Suomessa  (Read 47337 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Tässä kerrotaan eräästä yrityksestä soveltaa tiedettä ja teknologiaa luomuun:

Blockchain could help keep ‘counterfeit’ products out of organic, non-GMO certification schemes

Eli lohkoketjuteknologiasta olisi ehkä löydettävissä väline, jolla toimia luomuväärennöksiä vastaan.

Mutta toimii tuo idea tai ei, se kuuluu kyllä ehdottomasti siihen luokkaan tutkimusinnovaatioita, joilla on merkitystä puhtaasti luomutalouden sisällä. Ja meille muille sen merkitys on hyvin vähäinen.
« Last Edit: 05.08.19 - klo:05:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Näille luomututkijoille (tai ainakin luomututkimusta lähellä oleville tutkijoille) ...

Pellon kasvukunnon arviointi ei ole helppoa – Ruralia opastaa siihen uudessa julkaisussaan

... voi joku kertoa menetelmän, jolla tuon asian arviointi on yllättävän helppoa: katsotaan jälkeenpäin, paljonko sitä satoa tuli.

Tuo ehdotuksemme ei ole pelkkää kikkailua: jos ko. tutkijat katsovat löytäneensä keinoja, jolla asiaa etukäteen voi arvioida, kyllä näiden keinojen tehokkuus täytyy testata myös jälkeenpäin.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Ensin tulee mieleen, mitä tällainen tutkimusaihe Luomuinstituutille ylipäänsä kuuluu:

Terveydelle haitallisimmat hyönteisten torjunta-aineet halvimpia

Kun torjunta-aineiden pitäisi olla luomussa pääsääntöisesti kiellettyjä. Halutaanko vain yleisesti lietsoa pelkoa niitä kohtaan? Mutta tutkimusselosteen lopussa se alkaa selvitä (lihav. HJ):

Quote
Viljelijät pyrkivät optimoimaan torjunnan kustannuksia ja tehokkuutta, jolloin valmisteen hinta on valintakriteerinä terveysvaikutuksia tärkeämmällä sijalla. Torjuntakustannukset ovat nykyisellään markkinaohjautuvia ja kansainväliset kemian teollisuuden yritykset varmistavat markkinaosuutensa tuotteiden hinnoittelulla. Vanhat, pitkään markkinoilla olleet tehoaineet, kuten organofosfaatit ja synteettiset pyretroidit, joilla on useita haitallisia terveysominaisuuksia, ovat halvempia kuin uudemmat ja terveysvaikutuksiltaan vähemmän haitalliset yhdisteet. Vastaavasti luomuviljelyssä sallitut biologiset tehoaineet ovat kalliimmasta päästä. Ellei tuotannon kustannusrakennetta haluta yhteiskunnassa ohjata esimerkiksi verotuksen keinoin, ei päästä kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallisissa toimintaohjelmissa asetettuihin tavoitteisiin riskien ja haittojen vähentämiseksi. Tästä syystä tutkijat laskivat, että haitallisimman tuoteryhmän hintoja tulisi korottaa jopa 86 %, jotta viljelijöille tulisi kannattavammaksi valita terveyden kannalta vähemmän haitallisia hyönteisten torjunta-aineita.

Eli päädytään tieteelliseen suositukseen, että verotuksellisin keinoin luomuviljelyssä käytettyjen aineiden hintaa tulisi yrittää saada suhteellisesti halvemmaksi.

Sellaista vaihtoehtoa ei tuossa maistella, että asiassa satsattaisiin suojavarusteisiin. Tai drooneihin aineiden levityksessä. Jolloin aineiden nyt havaitulla terveyshaitoilla ei olisi niin suurta merkitystä. Tällainen näkökulma ei kuitenkaan tuossa tullut luomututkijoiden mieleen.

Minun tietääkseni synteettisillä pyretroideilla ei muuten ole sen pahempia terveysvaikutuksia kuin luomuviljelyssä käytetyllä, luonnosta kerätyllä pyretriinillä. Olisiko jopa päinvastoin? Täytyy vielä tarkistaa.
« Last Edit: 30.09.19 - klo:06:36 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Suomalaisessakin luomututkimuksessa on oltu ahkeria. Tänne on kertynyt materiaaleja tutkittavaksi ja tarvittaessa kommentoitavaksi:

https://luomuinstituutti.fi/tutkimus/elintarvikkeet-hankkeet/luomubuumi/.

Kotitilan esitys luomun mahdollisuuksista ja markkina-aukoista on kyllä jo läpikäytykin tuolla toisaalla. Tai todettu siellä vähän tylysti, ettei se sisällä uutta.
« Last Edit: 30.09.19 - klo:10:08 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Tällä tavalla tiede ja tutkimus voi auttaa luomua:

Digitalism Challenge -kurssilla innovoituja ratkaisuja viedään käytännön toteutukseen.

Quote
Dice-tiimin ehdotus on, että Luomuliitto kehittäisi digitaalisen alustan, joka toisi yhteen viljelijät, viranomaisia, kuten Ruokaviraston ja Verohallinnon, ja Luomuliiton. Alusta mahdollistaisi viljelystä syntyvän tiedon tehokkaan käsittelyn muuttamalla datan keräämisen kokonaan sähköiseksi. Tämä parantaisi tietotaidon ja resurssien hallintaa ja jakamista eri toimijoiden kesken sekä toisi toimintaan myös lisää läpinäkyvyyttä. Alusta toimisi ns. yhden luukun periaatteella, jolloin viljelijät voisivat keventää ja automatisoida vaadittua byrokratiaa ja keskittyä heille olennaisimpaan asiaan: viljelyyn.

Toisaalta tuollainen ratkaisu mahdollistaa sen, että Luomuliitto, IFOAM jne. voivat pitää luomubyrokratian niin raskaana kuin haluavat. Ja ne jatkossa varmasti sitä haluavat, kun geenieditoitut lajikkeet tulevat mukaan kuvaan. Silloin lähes kaikesta luomutilalla tapahtuvasta pitää olla tarkka tieto, ja kaikkea täytyy myös entistä tarkemmin valvoa. Koska jälkikäteisvalvonta ei näillä näkymin onnistu.

Tämäkin kuulemma oli luomutila:

Quote
Quantum-tiimi kehitti puolestaan Tapola-Camphillin maatilalle digitaalisen alustan, jolla maatilan kaikki arkiset asiat on mahdollista hoitaa yhdessä paikassa. Tehdyt muutokset ja tiedostot tallentuvat suoraan jaettuun tietokantaan, mikä helpottaa maatilojen raportointia, dokumentointia sekä varastonhallintaa. Tietokannan avulla on myös mahdollista saada tietoa muun muassa tuotantomääristä kansallisella tasolla. Ratkaisun avulla maatilojen päätöksenteossa voidaan paremmin hyödyntää dataa, eikä päätöksiä enää tarvitse perustaa yksittäisen henkilön intuitioon.

Mutta tilan luomuisuus oli kyllä tuossa täysin epärelevantti seikka. Tuollainen tiedonhallinta on hyödyllistä mille tahansa tilalle. Vaan ehkei kuitenkaan täysin epärelevantti juttu: mm. edellä kerrotusta syystä datan pyörittämistä voi luomutilalla jatkossa olla tavanomaista tilaa enemmän.
« Last Edit: 06.12.19 - klo:09:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Luomuinstituutin sivustolla julkaistu, sinänsä mielenkiintoinen tutkimus:

Nautakarjatuotteiden vienti vesirikkailta alueilta: Tapaustutkimus Suomesta

Mutta nyt olen kyllä ymmälläni: miten tuo liittyy luomuun? Tai edes sitä sivuaa? Minusta tuossa luomua ei mainita edes rivien välissä.

Selasin myös alkuperäisen englanninkielisen tutkimuksen, joka löytyy linkin kautta. Mutta siitäkään en löytänyt mitään luomuviljelyyn viittaavaa.

Jos nyt etsimällä etsisi perusteita. Aiotaanko nyt lisätä luomueläintuotteiden vientiä? Ja tuossa etukäteen etsittäisiin sille sitä oikeuttavia perusteluja? Että se voisi kuitenkin olla kestävää? Tuo on pelkkä arvaus, nyt tietääkseni luomueläintuotteita ei juurikaan viedä. Jaa, kyllä niitä luomubroilereita. Mutta hyvin vähän. Ja nehän eivät tietystikään ole nautakarjaa.
« Last Edit: 04.01.20 - klo:09:50 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Näin nyt tehdään:

Luomuinstituutin tutkimusstrategiaa päivitetään

Quote
Luomuinstituutti on käynnistänyt tutkimusstrategiansa uudistustyön. Vuodenvaihteessa 2019-20 sidosryhmille lähetettiin kysely, jonka avulla selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä Luomuinstituutin tärkeimmistä tehtävistä, tärkeimmistä tutkimuksen aihepiireistä ja toiveista käytettävien viestintäkanavien suhteen. Kyselyyn vastasi 60 henkilöä, jotka edustavat eri toimialoja kuvan 1 mukaisesti. Kysely lähetettiin 174 henkilölle, joten lopullinen vastausprosentti oli 34 %.


Haastateltujen sidosryhmien keskeinen toive oli se, että instituutti tuottaisi tutkimustietoa kotimaisen luomualan kehittämisen tueksi (49%).

Yllättikö meitä? Eipä juuri.

Koska perustetaan Suomeen muuntogeenisen viljelyn instituutti? Eduskunnan Tutkas voisi aktivoitua siinä. Ja on jo tavallaan ollutkin aktiivinen (seminaareja ym.). Asian organisoinnin ei tietysti tarvitsisi apinoida Luomuinstituuttia.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Epäilemättä hänen merkityksensä juuri tällä alueella on ollut suuri:

Juk­ka Ra­ja­las­ta vuo­den Tie­teen­ke­syt­tä­jä

Quote
Luotettavavana ja asiantuntevana luomualan erityisosaajana tunnetun Jukka Rajalan merkitys Suomen luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden kehittymiselle nykyiseen laajuuteensa on poikkeuksellisen suuri. Rajalan erityinen ansio on, että hän toi luomualan yliopistollisen perusopetuksen Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan ja avoimeen yliopistoon. Hän myös käynnisti yliopistollisen Eco Studies -luomuopetuksen Ruralia-instituutissa 2001.

Meille sallittaneen kuitenkin sellainen hapan kommentti, että hänet olisi oikeastaan voinut nimittää "luomualan" piispaksi. Tai arkkipiispaksi.
« Last Edit: 20.05.20 - klo:06:10 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Tällaista asiaa nyt sitten tutkitaan:

Kumppanuusmaataloudella ruokaa lähiruokamarkkinoille ja ruoantuotantoa tutuksi kuluttajille

Quote
Kumppanuusmaatalouteen liittyviä ajankohtaisia hankkeita Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa

Kumppanuusmaatilat voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi taimituotannossa. Kuva: Henri Murto.

Valtakunnallinen KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanke kokoaa kokemuksia asiasta, käy läpi aiheesta tehtyä tutkimusta, selvittää toiminnan mahdollisuuksia Suomessa ja tiedottaa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan verkostoa: toisaalta tuetaan hiljattain perustetun Kumppanuusmaatalous ry:n yhteistyötä ja toisaalta kootaan eri tahoja keskustelemaan kumppanuusmaataloudesta ja sen kehittämisestä. Työtä tehdään yhdessä Luomuliiton kanssa 1.10.2019–31.12.2021 Hämeen ELY-keskuksen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston tuella. Jos kiinnostuit asiasta, tutustu lisää, ota yhteyttä ja liity verkostoon.[...]

Muodollisesti se ei ehkä ole luomututkimusta. Mutta käytännössä on. Tuohon järjestelyyn on tarve käytännössä vain niche-markkinoiden luomutiloilla. Erityisen suuri tarve siihen on vielä pienempien markkinoiden biodynaamisille tiloilla. Sellaisilla kuten esimerkiksi Henri Murron Rekolan tilalla. Mukana olevista tutkijoista ainakin Susann Rännäri sai äskettäin pienen stipendin erään säätiön Steiner-rahastolta. (Kuten sai tuo valokuvaaja Henri Murtokin.) Ja näyttääpä Galina Kalliokin flirttailevan biodynaamisuuden kanssa.

Ja näkyyhän se tuon KUMAKKA- hankkeen omalla sivullakin:

Quote
Hanke on valtakunnallinen. Sen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Luomuliiton kanssa.


Kun tuo asia koskee — varsinkin biodynaamisten tilojen osalta – erittäin pientä määrää tiloja, voidaan tietysti kysyä, onko niin kovin tarkoituksenmukaista Ruralia-instuutin kohdentaa niukkoja tutkimusresurssejaan juuri tuon asian selvittämiseen.
« Last Edit: 04.06.20 - klo:06:25 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Kyllä luomututkimuksessa työtä tehdään.

Tiedettä luomun pakkauksista:

Luomun lukutaito : Luomupakkauksen visuaaliset keinot mielikuvien luojana

Ja luomumatkailusta:

LÄH­DE LUO­MUN MAT­KAAN - LUO­MUN LI­SÄ­AR­VON HYÖ­DYN­TÄ­MI­NEN ETE­LÄ-SA­VON MAT­KAI­LU­YRI­TYS­TEN LII­KE­TOI­MIN­NAS­SA

Jos jatkamme vertaustamme, nuo olisivat varmasti luokiteltavissa käytännölliseen teologiaan.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Yhteenvedon perusteella tässä opinnäytetyössä on noudatettu samaa metodologiaa kuin siinä toisessakin täällä mainitussa:

Luomusäädökset ja sikojen hyvinvointi : Teemahaastattelu luomusikatuottajille

Quote
Opinnäytetyössä toteutettiin teemahaastattelu, jossa haastateltiin kolmea luomusikatuottajaa. Kaikkien haastateltujen tuottajien mukaan luonnonmukainen tuotanto mahdollistaa sikojen lajityypillisen käyttäytymisen tavanomaista tuotantoa paremmin ja näin ollen edistää sikojen hyvinvointia. Luomusiat tonkivat ja tutkivat, elävät tilavammissa oloissa kuin tavanomaiset lajitoverinsa, ulkoilevat, porsivat vapaasti ja imettävät porsaitaan pidempään. Luonnonmukaisen tuotannon tiloilla sioilla on vähemmän stressioireita ja hännänpurentaa.

Eli uskotaan sellaisenaan se, mitä haastatellut kertovat.

« Last Edit: 18.06.20 - klo:04:29 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Kun käsketään tutkimaan, niin sitten tutkitaan. Ja kaiketi tässä liikkuu tukirahaakin:

Helsingin yliopisto mukaan eurooppalaiseen tutkimusallianssiin

Tilaaja on asettanut tutkimukselle tavoitteet:

Quote
Tutkimuslaitokset  yhdistivät voimansa, jotta EU:n tutkimusrahoitusta suunnattaisiin merkittävästi tutkimusaiheisiin, joiden avulla kemiallista kasvinsuojelua  voidaan tulevaisuudessa korvata ei-kemiallisilla menetelmillä ja vähentää riippuvuutta kemiallisista kasvinsuojeluaineista Euroopassa komission Vihreän kehityksen ohjelman ja Pellolta pöytään -strategian mukaisesti.

Tuo kemiallisuuden vähentäminen on siis itsetarkoitus. Ei esim. kasvinsuojelun turvallisuuden lisääminen.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Tuolla toisessa keskustelussa lupasimme että otamme keskustelun alle myös toiset oletetut "myytit" tästä kirjoituksesta:

Luomun myytit kumoon

Tämän menemme ohi melkein maininnalla:

Quote
"Kaikki suomalainen ruoka on luomua."


Paitsi sen verran, että juuri tuota myyttiä ei ole liikkeellä. Sen sijaan on liikkeellä käsitys, joka varovaisesti kirjoituksessa kerrotaankin, että koska suomalaisessa ruoassa on torjunta-ainejäämiä niin vähän, se on melkein luomua, eikä korkeita luomuhintoja kannata maksaa.

Ymmärrettävistä syistä luomuväki vihaa tätä kasitystä.

Quote
”Ulkomainen luomu ei välttämättä ole luomua.”


Tuollainen käsitys saattaa olla liikkeellä, nyt en tarkkaan tiedä. Mutta jossain määrin tietoisesti tuossa ohitetaan se tosiasia, miten vähän luomusta on kotimaista.

Quote
”Luomupellosta leviää rikkaruohoja naapuripelloillekin.”

Jotkin kestorikkakasvit, kuten pelto-ohdake, voivat levitä ohdakekeskittymistä tuulen mukana kauemmas. Se leviää myös maanalaisesti. Todellisen ongelman sijaan kyse on useimmiten enemmän naapurisopuun liittyvä. Samaan tapaan on mahdollista, että tavanomaisen viljelijän suorittama rikkaruiskutus leviää myös luomupeltoon, jolloin haitta on ilkeämpi. Luomupellossa myrkyt ovat kiellettyjä, tavanomaisessa pellossa rikkakasvit eivät ole.

Sitä vastoin tavanomaisen pellon on tutkittu hyötyvän vieressä olevasta luomupellosta, jos viljakasvi on sellainen, joka tarvitsee pölyttäjähyönteisiä.


Ilkeä on myös vaikka sellainen tapaus, että tavanomaisen viljelijän on tarpeen lisätä ruiskutuksia perunaruton torjumiseen, koska vieressä on luomuperunapelto. Se maksaa tavanomaiselle viljelijälle.

On myös tapauksia, joissa luomupellot saavat ilmaiseksi suojaa läheisistä tavanomaisista pelloista, koska eräät tuholaiset eivät niin helposti leviä. Olemme yrittäneet tutkia asiaa keskustelussamme:

Luomuviljely tavanomaisen maatalouden loisena

Quote
”Luomuviljelyssä on enemmän maanmuokkausta, joka kuluttaa polttoainetta. Siksi luomuviljely on vähemmän ympäristöystävällistä kuin tavanomainen viljely.”

Esimerkiksi rikkakasvien torjunta avokesannoilla lisää ajokertoja pelloilla ja polttoaineen kulutusta, mutta se on maataloustuotannossa ilmastovaikutuksiltaan pieni tekijä. Luomutuotteiden elinkaaristen päästöjen arvioinneissa on osoitettu, että päästöt hehtaaria kohden ovat pienemmät kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Tähän vaikuttavat esimerkiksi kemiallisten lannoitteiden valmistuksen aiheuttamat päästöt ja kasvinsuojeluaineiden vaikutukset. – Tähän saakka nämä elinkaariset mittaukset eivät ole sisältäneet sitä, että luomun etuna on myös maan multavuuden eli maan hiilivaraston säilyminen. Tämä on seurausta viljelykierrosta ja orgaanisten lannoitteiden käytöstä lannoitesuolojen sijaan, Juha Helenius selvittää.


On kuitenkin käytännnössä osoittamatta, että luomuviljelyssä hiilivarastoa muodostuisi ja/tai se säilyisi paremmin. Se voi olla päinvastoin. Tästä pitkä keskustelumme.

Lannoitteiden valmistuksen (ennenkaikkea typpilannoitteen) päästöt ovat luomuväen pitkäaikainen keppihevonen. Mutta se "ilo" on heiltä luultavasti kohta ohi:

Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus

Mutta sen sijaan tämä on tosiasia, joka jutussa tavallaan myönnetäänkin:

Quote
”Luomussa eläimet voivat huonosti, kun niille ei anneta lääkkeitä, vaan vain homeopaattisia valmisteita.”

Väite elää sitkeästi, vaikka luomussakin eläimiä kyllä lääkitään tarpeen mukaan, eläinlääkärin ohjeistamana. Tuotannon kasvattaminen antamalla terveille eläimille antibiootteja sisältäviä rehuja on luomussa kiellettyä. Käytäntö on omiaan ehkäisemään antibiooteille resistenttien bakteerikantojen muodostumista.

Mari Koistisen mielestä homeopatiavalmisteiden mainitseminen luomun säännöissä tekee hallaa luomun maineelle. Homeopatian tehosta ei ole tieteellisiä todisteita.

Juha Helenius on samaa mieltä. Hän sanoo luomua huuhaaksi väittävien saavan puheilleen vauhtia eurooppalaisesta luomuasetuksesta, jossa on viittauksia ei-tieteelliseen uskomusjärjestelmään – Luomun menetelmät ovat tieteellisesti tutkittuja ja valideja, eivätkä tällaiset dogmaattiset linjaukset sovi siihen.


Siten suomalaista luomua voi puolustaa sillä pohjalla, että se ei käytännössä noudata EU-asetusta.

Lopuksi luodaan mielikuvaa, että luomussa tapahtuisi edistystä:

Quote
Helenius pohtii syitä luomun epäilylle ja luomuvastaisuudelle laajemmin: – Joillekin ihmisille luomu näyttäytyy epätieteellisenä, vaikka ajatukselle ei ole perusteita. Luomussa tapahtuu koko ajan tieteellistä edistystä ja tulee uusia teknologioita. Huuhaa-mielikuvaa saattavat sitten levittää mediassa usein esiintyvät henkilöt, vaikka heillä ei ole oikeasti mitään käsitystä aiheesta.


Kyllä sellaistakin voi tapahtua, mutta kyllä se vähäistä on, verrattuna siihen, mitä "toisella puolella" tapahtuu.

Epätieteellinen huuhaa-mielikuva voi aiheutua tunnustuksellisesta tieteenharjoituksesta, jossa luomussa ei suostuta näkemään mitään pahaa, ja luomusääntöjen vastaisessa viljelyssä ei mitään hyvää. Tuossakin jää vähän epäselväksi, puhuvatko ne, joilla ei "ei ole oikeasti mitään käsitystä aiheesta", mediassa luomua vastaan — vai sen puolesta!

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Lukella tai siis Luomuinstituutilla on käynnissä projekti:

https://www.luke.fi/projektit/luomu-2-0/

Mutta noin niukasti siitä annetaan tietoa. Miksi näin, kaiketi siitä pitää olla olemassa tutkimussuunnitelma tms.?

Ihan erikseen jää uteliasta mieltä kiusaamaan sekin, että rahoittajana on myös tällainen:

Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiö

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 15684
    • View Profile
    • Email
Muodollisesti se ei ehkä ole luomututkimusta. Mutta käytännössä on. Tuohon järjestelyyn on tarve käytännössä vain niche-markkinoiden luomutiloilla. Erityisen suuri tarve siihen on vielä pienempien markkinoiden biodynaamisille tiloilla. Sellaisilla kuten esimerkiksi Henri Murron Rekolan tilalla. Mukana olevista tutkijoista ainakin Susann Rännäri sai äskettäin pienen stipendin erään säätiön Steiner-rahastolta. (Kuten sai tuo valokuvaaja Henri Murtokin.) Ja näyttääpä Galina Kalliokin flirttailevan biodynaamisuuden kanssa.

Ja näkyyhän se tuon KUMAKKA- hankkeen omalla sivullakin:

Quote
Hanke on valtakunnallinen. Sen toteuttaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti yhteistyössä Luomuliiton kanssa.


Kun tuo asia koskee — varsinkin biodynaamisten tilojen osalta – erittäin pientä määrää tiloja, voidaan tietysti kysyä, onko niin kovin tarkoituksenmukaista Ruralia-instuutin kohdentaa niukkoja tutkimusresurssejaan juuri tuon asian selvittämiseen.

Historiaa, jossa kerrotaan ilmiön kytköksistä luomuun ja steinerilaisuuteen:

https://blogs.helsinki.fi/kumppanuusmaatalous/mita-on-kumppanuusmaatalous/historiaa/

Viimeisenä tämä:

Quote
Suomen ensimmäinen kumppanuusmaatalousyhteisö oli Herttoniemen ruokaosuuskunnan pyörittämä Kaupunkilaisten oma pelto, joka perustettiin vuonna 2011. Sen jälkeen toiminta levisi myös Tampereelle ja Turkuun. Suomessa kumppanuusmaatalouksien määrä on pysynyt kymmenen tuntumassa. Suosituinta on ollut järjestäytyä osuuskuntamuotoon. Kumppanuusmaataloustoiminta sai Suomessa myös oman järjestönsä vuonna 2019, kun Kumppanuusmaatalous ry (CSA Suomi) perustettiin.

Tässä on lista ko. tiloista (kaksi niistä puuttuu):

Community Supported Agriculture eli kumppanuusmaatalous projektit Suomessa.

Niistä kaksi ensimmäistä on biodynaamisia. Kahden nimestä näkee niiden olevan luomutiloja. Se oli jo puolet tiloista. Loputkin ehkä? Surffaustulos: muut olivat, Råbäck gård ei.

Mitä tuolla lopulta voitaisiin saavuttaa? Historia-artikkelista:

Quote
Tuloksena syntyivät ensimmäiset teikei-projektit, joiden tavoitteina oli luoda vaihtoehtoinen, isoista toimijoista riippumaton ruoan jakelujärjestelmä, lisätä tuottajien ja kuluttajien ymmärrystä toistensa tarpeista, vähentää riippuvuutta tuontiruoasta, edistää paikallista luonnonmukaista tuotantoa ja kohentaa sekä kuluttajien että tuottajien elämänlaatua, keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Toiminnan ytimessä oli tuottajien ja kuluttajien välinen kumppanuus; teikei tarkoittaakin suomeksi kumppanuutta.

Voi tietysti olla, että joidenkin elämänlaatu noin paranee. Itse en kyllä ole erityisesti kärsinyt siitä, vaikka olenkin varmasti riippuvainen isoista toimijoista. Tai tuontiruoasta. Miksen minä kyllä voisi olla vuorovaikutuksessa ruoan tuottajiin. Mutta mieleen kyllä tulee, eikö vastaava järjestely pitäisi olla vaatteidenkin ym. tuottajiin? Kumppanuusvaateteollisuus? — Myönnän kyllä: sitä minä pidän elämässä laatuna, että työni rehellisesti hoidettuani voin ostaa tarvitsemani hyödykkeet kaupasta, mieluimmin läheltä. Ja ilman omaa autoa, kun tuli jätettyä ajokorttikin uusimatta. Kumppanuusmaatalouden myyntipaikka on tyypillisesti itse tila tai jokin parkkipaikka.

No, joillekin tuollainen yhteisöllisyys ehkä sopii. Mutta mitään polttavaa ja isoa yhteiskunnallista epäkohtaa ei tuossa kyllä ratkaista.

Eikö jo sekin, että noita projekteja on syntynyt hyvin harvoja, vuodesta 2011, kerro samasta?
« Last Edit: 27.12.20 - klo:13:48 by Heikki Jokipii »