Samoja havaintoja tein itsekin Hesarin uusimmasta jutusta.
Sitten ihmettelin sitä, että monissa tuotteissa ei oltu merkitty kilohintoja, vaan ainoastaan paketin hinta.
Voin kohdalla luomu pakataan vain 200 gramman pakettiin ja pelkkää hintaa katsomalla tuote voi vaikuttaa samanhintaiselta kuin tavallinen voi. Tavallinen voi vaan myydään yleensä puolen kilon paketissa, niin eipä se enää olekaan samanhintainen vaan tuplasti kalliimpi.
Pienempi paketti on luomun kohdalla usein käytetty kikka, jolla hintalappuun saadaan lähes sama hinta kuin tavanomaiseen. Jugurtti on 750 gramman paketti kun tavanomainen on kilon. Juusto laitetaan 200 gramman pakettiin kun vastaava tavanomainen on 300 grammaa ja niin edelleen. Jos kuluttaja ei älyä katsoa kilohintaa, hän saattaa luulla tehneensä hyvänkin ostoksen.
"Ruokakuluja voi pienentää laadukkaita raaka-aineita syömällä. Silloin ruokaa ei heitetä niin paljon pois. Nykyisin 25–50 prosenttia ostoista menee hukkaan", hän sanoo.
Tämä luomulogiikka on minusta hyvin outoa, sillä ei kai tavallisia, järkevästi tuotettuja elintarvikkeitakaan tarvitse mitenkään erityisesti heittää pois, vaan ne voi myös syödä.
Sitä paitsi jokin aika sitten TV:stä ulostulleessa dokumentissa New Yorkin roskisdyykkarit mainitsivat erityisesti luomukauppojen roskiksien pitävän sisällään hyvin paljon syötävää ruokaa, enemmän kuin tavallisten ruokakauppojen roskikset, joten olisiko tuokin Hesariin päätynyt kommentti taas luomuväen omia luuloja, eikä perustu tosiasioihin, vaan johonkin muuhun.
Ruokakuluja voi tehokkaimmin pienentää ostamalla tarvitsemastaan elintarvikkeesta halvimman version ja ostamalla niin paljon kuin tarvitsee. Ruokakuluja myös pienentää se, että miettii etukäteen mitä tarvitsee ja mitä aikoo syödä, eikä mene nälkäisenä kauppaan ilman ostoslistaa, jolloin tulee tehtyä heräteostoksia.
Ainoa joka ei valehtele, on nälkäinen maha, sanoo vanha korealainen sananlasku.