Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
15.12.18 - klo:20:45 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Synteettisen typpilannoitteen historia ja tulevaisuus  (Luettu 5247 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #15 : 15.02.17 - klo:05:30 »

Tämäkin keksintö liittyy typpilannoitteen tulevaisuuteen, vaikkei se sen alkuperäiseen valmistukseen liitykään:

Nanoparticle fertilizer could contribute to new 'green revolution'

Nanoteknologian avulla typpilannoitteen liukenemista voidaan tarvittaessa hidastaa, ja siten

- säästää sekä rahassa, mikä on tärkeää erityisesti kehitysmaille, että
- välttää typen karkaaminen vesistöihin.

Lukijoita ei tarvinne muistuttaa, että myös nanoteknologia on luomussa ehdottomasti kielletty.
« Viimeksi muokattu: 15.02.17 - klo:06:04 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 623


Profiili
« Vastaus #16 : 18.02.17 - klo:09:51 »

Helsingin Sanomissa harvinaisen järkevä kirjoitus pääkirjoitussivulla:

Kuka on ihmiskunnan suurin sankari?
Lauri Malkavaara
Julkaistu: 16.2.2017
http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005089524.html

Lainaus
Ykkösenä mainitaan usein saksalainen kemisti Fritz Haber, joka ensimmäisen maailmansodan aikaan kehitti tutkijakumppaninsa kanssa ammoniakin valmistusmenetelmän. Ammoniakista tehdään typpilannoitteita, ja niiden varassa toimii moderni maatalous, joka pitää hengissä maapallon miljardit asukkaat.

Ennen kuin kunnia ihmiskunnan suurimpana hyväntekijänä annetaan Fritz Haberille, pitää suorittaa yhteenlasku. Miinuspuolella on hänen keksintönsä toinen tunnettu käyttötarkoitus.

Ammoniakkia käytetään räjähteiden valmistuksessa. Eikä siinä kaikki, Haberia on pidetty myös kemiallisten aseiden isänä. Haberin keksintöjen avulla on siis sekä pelastettu että tapettu miljoonia.


Kommenttiosastosta löytyi tämä Kimmo Klemolan kommentti:

Lainaus
Fritz Haberin keksinnön merkitykseen voi syvemmin tutustua kymmenen vuoden takaisesta pamfletistani "1900-luvun tärkein keksintö", jota Malkavaarakin lienee selannut:

http://kimmoklemola.fi/data/documents/Haber-Ertl-20071021.pdf

Klemolan 1900-LUVUN TÄRKEIN KEKSINTÖ
Fritz Haberin ja Carl Boschin testamentti ihmiskunnalle
http://kimmoklemola.fi/data/documents/Haber-Ertl-20071021.pdf
vaikuttaa erittäin kiinnostavalta kirjoitukselta jo pikaisen tutustumisen perusteella.
« Viimeksi muokattu: 18.02.17 - klo:12:33 kirjoittanut Jarrumies » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #17 : 07.04.17 - klo:03:40 »

Mikähän tämä keksintö on? Tätä täytyy ainakin seurata:

Bionic Leaf Makes Fertilizer From Sunlight And Air

Siinä valmistetaan typpeä. Kylläkin erästä (muuntogeenista) bakteeria hyväksikäyttäen, mutta normaalista typensidonnasta ei ole kyse.

Myöskään keksijä ei esitä, että se korvaisi maailman typpilannoitetehtaat, mutta kehitysmaille se voisi olla vaihtoehto:

Lainaus
This isn’t going to replace the chemical factories that churned out about 145 million metric tons of ammonia in 2015, and Nocera’s the first to admit that. He envisions this technology being used in developing nations that can’t or don’t want to invest in chemical plants and distribution systems for ammonia.

(Minun päässäni kyllä syttyy pieni varoitusvalo, jos sanotaan, että jokin asia sopii vain kehitysmaille ... erityisesti tässä lannoituskysymyksessä ...)

Tässä sitten tieteellisen täsmällinen tiivistetty kuvaus asiasta:

Sustainable solar-to-fuels and solar-to-fertilizer production

Niin tieteellisen täsmällinen tiivistetty kuvaus, etten vielä muutamankaan lukemisen jälkeen ole saanut siitä täysin selvää.  Iskee silmää Mutta viimeisen lauseen ymmärtää:

Lainaus
This approach can be powered by distributed renewable electricity, enabling the sustainable production of nitrogen fertilizer.

Eli tässä lähestymistavassa voisi käyttää pienimuotoista uusiutuvaa sähköä eli energiaa. Se ei siis edellyttäisi fossiilisia polttoaineita, kuten ei nähtävästi fossiilisia raaka-aineitakaan.

Muistaa nyt täytyy, että keksijäkin väittää vasta tuota mahdolliseksi, demonstroiduksi. Monia mutkia on matkalla kohti tuotantovaihetta.
« Viimeksi muokattu: 07.04.17 - klo:05:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #18 : 07.04.17 - klo:05:12 »

Tässä Wikipedian perustiedot  em. keksijästä:

Daniel G. Nocera

Ei selvästikään mikään "turha jätkä". Mutta kun em. keksintö myös perustuu hänen aiempaan keksintöönsä, "keinotekoiseen (kasvin)lehteen", niin siitä tuo Wikipedia ei kerro yksiselitteistä menestystarinaa. Kun sitä yritettiin kaupallistaa, tormättiin kuitenkin kustannuksiin. Miten siis lienee tuon jatkokeksinnön kanssa? Noceran varovaisuus arviossaan, missä määrin ko. menetelmä voisi korvata Haber-Bosch-menetelmää (eli hyvin vähän), viittaa hiukan siihen, että tällainenkin ongelma saattaa asiassa olla.
« Viimeksi muokattu: 07.04.17 - klo:09:15 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #19 : 28.10.17 - klo:08:14 »

Aika kiva eli mielenkiintoinen aikasarja Tanskasta:

Ny studie över 120 år: Kväveutlakningen i Danmark har fyrdubblats för att sedan halveras


PS. 30.10.17: Tuo ei tietysti liity typpilannoitten valmistamiseen, mutta kyllä sen tarpeeseen. Tuossa on huomattava, että samaan aikaan sadot ovat kasvaneet. Typpi on tullut viljelykasvien käyttöön, typpipäästö vesistöön ei sitä tee. Kun mitään yhtä keksintöä tuossa ei mainita, on oikeastaan aika ihmeellinen (ja tervetullut) asia, että typpipäästöt ovat noin paljon viime aikoina vähentyneet (erilaisin pienin keinoin?)
« Viimeksi muokattu: 30.10.17 - klo:08:55 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #20 : 10.11.17 - klo:07:37 »

Tässä puhutaan kierrätyslannoitteesta. Mutta selvästikin sellaisesta, joka ei sovellu luomuun:

Mineraaliravinteilla höystetty kierrätyslannoite peittoaa lietteen

Lainaus
Kesällä toteutetuissa astiakokeissa tutkittiin lietepelletin, kierrätyslannoitteen ja mineraalilannoitteen vaikutuksia kuiva-ainesatoon ja typen ottoon käytännön olosuhteissa.

Lietepelletti on kuivattu ja pelletoitu lannoite, kun taas kierrätyslannoitetta on täydennetty mineraaleilla. Italian raiheinän kasvatuskokeiden perusteella kierrätyslannoite on selkeästi lietepellettiä edellä sekä satomäärässä että typen otossa, mutta hieman mineraalilannoitetta jäljessä.

Tähän kuitenkin uskotaan:

Lainaus
"Kierrätyslannoitteella päästään jo kohtuullisiin satoihin. Uskomme kirivämme vielä satoeron kuilua umpeen, sillä projekti jatkuu 2018 vuoden loppuun asti", ennakoi Euroopan liiketoimintojen kehitysjohtaja Jari Pentinmäki Yarasta.

Pentinmäen mukaan osa satoerosta selittyy myös sillä, että lietteessä typpi on sitoutunut orgaaniseen ainekseen, ja se vapautuu kasvien käyttöön hitaammin kuin mineraalityppi.

Hiukan ihmettelen, että puhutaan "mineraalilannoitteesta". Koska typestä on selvästi koko ajan kyse, eikä sen valmistuksessa minusta oikeastaan käytetä tai tarvita mineraaleja. Vai onko maakaasu myös "mineraali"?

Luultavasti (?) tuon lietepelletinkin valmistuksessa on käytetty kemiaa, ja se on sentakia jo itsessään luomussa poissuljettu vaihtoehto.

Mutta tämä tieto ..

Lainaus
Kevätvehnän kenttäkokeen perusteella satomäärissä kierrätyslannoite on vielä häviöllä 20 prosenttia mineraalilannoitteeseen verrattuna. Kierrätyslannoitteella saatiin 5600 kilon sato hehtaarilla, kun taas mineraalilannoitteella päästiin 7000 kiloon. Ensi vuonna pilotointivaihe siirtyy tilatasolle.

... suorastaan pakottaa kyllä tarkistamaan, paljonko se luomukevätvehnän sato keskimäärin olikaan.


PS. Vähän myöhrmmin: Tulihan tuo virallisisista tilastoista sitten tarkistettua:

- vuonna 2016 se oli 1690 kg
- ja edellisenä vuonna 20i5 se oli 2010 kg

Juu, luomun huippusadoistakin kevätvehnässä varmaan löytyy jostain tietoa. Laittakaa tähän perään vaan!
« Viimeksi muokattu: 10.11.17 - klo:18:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #21 : 13.11.17 - klo:07:52 »

Tuore arvio tästä asiasta:

How many people does synthetic fertilizer feed?

Eli kuinka monta ihmistä synteettiset lannoitteet (lähinnä typpilannoitteet) maailmassa ruokkivat. Katsokaa kuvasta. Siis noin puolet ihmiskunnasta, siinä 3,5 miljardia henkilöä. Arvion perusteet esitetty artikkelissa.

Eli vain tuon verran vapaaehtoisia, jotka sitoutuisivat olemaan syömättä, tarvittaisiin, ja maailma olisi valmis siirtymään kokonaan luomuun, mistä löytyisi, nostakaa käsi ylös! (Norman Borlaugin retorinen kysymys).
« Viimeksi muokattu: 13.11.17 - klo:11:52 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #22 : 12.02.18 - klo:07:08 »

Tässä jutussa pohditaan myös typpilannoitetta ongelmana, laaja-alaisesti:

Can the World Find Solutions to the Nitrogen Pollution Crisis?

Mutta vaikka synteettisen typpilannoitteen käytön  vähentämisestä puhutaan, siitä luopumista ei esitetä. Keskiössä on käytön tehokkuus, hyötysuhde. Luomu ei siis ole optio. Erikseen Afrikasta kerrotaan:

Lainaus
The scariest result from Zhang’s analysis is the prospect of Africa following the path taken by China. At present, most African farmers apply only small amounts of fertilizer. Supplies are sporadic and many farmers poor. As a result, Africa’s average grain yields are not much more than one ton per hectare, compared to three tons in most of Asia and seven tons in Europe and North America. But what fertilizer African farmers do use is readily taken up by nutrient-starved crops. So Africa’s average NUE is currently the highest in the world, at 72 percent.

But as it tries to grow more to feed itself — the African green revolution called for by everyone from the World Bank to the Gates Foundation — the law of diminishing returns will kick in here too. In future decades, we can expect a rapid rise in the amount of fertilizer run-off across the continent, says Zhang.
(lihav. HJ)

NUE on siis typen käytön tehokkuuden tunnusluku. Vaikka tuossa hiukan tai selvästikin pelotellaan mahdollisella tulevaisuudella, juuri nyt Afrikka hyötyisi selvästi typpilannoitteen lisäkäytöstä. Haittoja on odotettavissa vasta tulevina vuosikymmeninä.

Jutun loppupuolella tuodaan esille erilaisia teknisiäkin ratkaisuja typen käytön tehostamiseksi. Mikään niistä ei kuitenkaan erotu selvänä voittajana, Ratkaisuna.

***

Kaikilla hyviksi katsotuillakin pyrkimyksillä on tarkoittamattomia seurauksia. Tuo artikkeli:

Lainaus
There may be environmental trade-offs along the way. Those gathered in New York last month were spooked by the impacts of the push to grow biofuels as a solution to climate change. By mid-century, biofuels could become the biggest source of nitrogen in the environment.

Eli bioenergian syntilistaan on tulossa myös typpiongelman paheneminen.
« Viimeksi muokattu: 12.02.18 - klo:09:37 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #23 : 14.02.18 - klo:07:00 »

Tässä pohditaan tämän vanhan konstin jonkinasteista hyödyntämistä metsän kasvatuksessa. Mutta sitten vastataankin, miksei siitä ole:

Leppä parantaa metsän typpitilannetta

Lainaus
Muinaiset suomalaiset hyödynsivät harmaalepän typensidontaa kaskiviljelyssä. Kaskeamisen ja viljankasvatuksen jälkeen harmaaleppä pioneeripuuna valtasi alueen, joka voitiin 10–20 vuoden kuluttua kasketa takaisin viljanviljelyyn uudestaan viljavana.

Olemmeko nyt lyhytnäköisempiä kuin nämä kaskeajat, kun emme hyödynnä leppää parantamaan metsämaan typpitaloutta?

Ehkä emme. Vaan tiedostamme, kuten metsätieteiden alalla mittavan uran tehneen professori Peitsa Mikolan (1915–2016) oppilas Ilmari Schalin 1960-luvulla, että "Maan sitomista harmaalepän kasvattamiseen kokonaiseksi kiertoajaksi ei voida pitää taloudellisesti järkevänä".

***

Lepän kyvystä sitoa typpeä on ohimennen  ollut puhetta toisessa keskustelussamme. Siinäkin kerroimme lopputuloksesta, jonka mukaan asiasta ei ole syytä innostua. Johon päätyi A.I. Virtanen, nobelistimme.
« Viimeksi muokattu: 14.02.18 - klo:07:25 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #24 : 08.12.18 - klo:16:34 »


Tällä uutisella on merkitystä uusiutuvan energian kannalta, kuten uutinen kertookin ...

New catalyst produces cheap hydrogen

... mutta yhtä lailla typpilannoitteen valmistamisen kannalta. Se on potentiaalisesti yhtä vallankumouksellinen kummallekin asialle.

Nyt: Tarjoilija! Tuokaa hattuni! Ja paljon jäitä!
« Viimeksi muokattu: 08.12.18 - klo:16:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 10743



Profiili Sähköposti
« Vastaus #25 : 09.12.18 - klo:09:06 »

Jäitä on hatussa, mutta jos tuosta todella tulee vedyn valmistuksen vallankumous, Suomen Talvivaaran kaivoksellakin on siinä osansa:

Lainaus
"Traditionally, catalysts for splitting water involve expensive precious metals such as iridium oxide, ruthenium oxide and platinum," he said.

"An additional problem has been stability, especially for the oxygen evolution part of the process.

"What we have found is that we can use two earth-abundant cheaper alternatives - cobalt and nickel oxide with only a fraction of gold nanoparticles - to create a stable bi-functional catalyst to split water and produce hydrogen without emissions.

Kobolttia ja nikkeliä siitä kaivoksesta löytyy. Mahtaisiko löytyä myös tuo tarvittava hippunen kultaakin?

Ironista on, kun ajatellaan kuka sitä kaivosta on vastustanut, jos se näin osallistuu uusiutuvan energian varastoinnin ratkaisuun. Joka ratkaisu on edellytys uusiutuvan energian laajemmalle käyttöönotolle. Eikä sellaista ratkaisua tarvittavassa mittakaavassa vielä ole ollut. *)

Mutta siinä sivussa, kuin huomaamatta, synteettisestä typpilannoitteesta tulee uusiutuva aine. Kuin sitä tehdään uusiutuvista raaka-aineista ja uusiutuvalla energialla. Täysin fossiilivapaasti ja ilman hilidiksidipäästöjäkin. Ilmakehän typpi ei tietysti varsinaisesti ole uusiutuva aine, mutta kun sitä on niin turkasen paljon, voidaan sitä pitää sellaisena. Ja sieltä ilmakehästä sitä ottavat typensitojabakteeritkin.

________

*) ei, en tässä silmänräpäyksessä lakannut kannattamasta ydinvoimaa. Ainakin breedereitä jatkossa kaivataan, ellei muuta niin hävittämään jo syntynyt ydinjäte. Ja miksemme käyttäisi siinä tohinassa syntyvää puhdasta energiaa? Jota riittäisi sadoiksi ellei jopa tuhansiksi vuosiksi, jo pelkästään Suomessa, sähköenergian kulutuksen nykytasolla.
« Viimeksi muokattu: 13.12.18 - klo:09:59 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 [2]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!