Author Topic: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu  (Read 30492 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27374
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #45 on: 29.04.16 - klo:05:55 »
Tässä Luken uutisessa (projektin tulosten kuvauksessa) ei sitten ole mainittu luomua keinovalikoimassa lainkaan:

Kotimaisen naudanlihantuotannon ympäristökuormitusta voidaan vähentää jopa neljänneksellä

Quote
Naudanlihantuotannon tehokkuutta parantavat toimenpiteet voivat vähentää merkittävästi ilmasto-, vesistö- ja happamoittavia vaikutuksia nykyisestä. Tuotanto tehostuu, kun pellot hoidetaan hyvin ja lannoitetaan tasapainoisesti. Myös laadukas eläinaines ja eläinten hoito ovat hyödyksi.

"Tehokkuus", " tehokkaasti", "tehokas". Mutta koko "luomu" -sanaakaan ei kertaakaan käytetä. Merkille pantavaa.

Tämä täytyy siitä vielä oikein lihavoiden lainata:

Quote
– Naudanlihantuotannon aiheuttamia ilmastovaikutuksia voidaan leikata jopa neljänneksellä, jos tuotannossa otetaan käyttöön tehokkaimmat päästöjen vähennyskeinot. Näitä ovat muun muassa hyvin sulava säilörehu, viljely hyväkuntoisilla kivennäismaapohjaisilla pelloilla sekä runsaat sadot, kertoo hankkeen koordinaattori Hannele Pulkkinen Lukesta.
« Last Edit: 29.04.16 - klo:06:47 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27374
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #46 on: 28.02.17 - klo:07:45 »
Tässä Luken selvityksessä siis ei tultu tulokseen, että luomuviljelyllä olisi mitään positiivista merkitystä Itämeren tilan kannalta ...

Luke puolustaa kasvisruokaan kannustavaa Itämeri-laskuria: "Se ei ole mielipide"

... mutta silti sille halutaan jättää tällainen takaportti:

Quote
[Tutkija, Itämeri-laskuri-hankkeen vastuuhenkilö Merja] Saarisen mukaan päästöt ovat erilaisia eri tiloilla, mutta laskurissa puhutaan vain keskiarvoista.

Esimerkiksi luomutuotantoa ei ole pystytty ottamaan mukaan, koska siitä ei ole sellaista tieteellistä tietoa, jota tässä olisi voitu käyttää.

Saarinen huomauttaa, ettei luomun tutkimukselle ole löytynyt rahoitusta.

Eikö ole? Jos muutaman vuoden aikana on pyöritetty Luomuinstituuttiia, jonka toiminta jatkuu vielä? Jos ja kun sen tutkimuskohteet ovat olleet toiset, niin jokatapauksessa tutkimusta on tehty, ks. edellä. Ja kun Itämeri*) on meille yhteinen, myös Ruotsissa on tutkittu:

Ruotsalaistutkimus: luomuviljely lisää ravinnepäästöjä vesistöihin

_________

*) jopa sen nimi: viroksihan sen nimenä on loogisesti Läänemeri, länsipuolellahan se on. Kuten on Suomestakin katsoen.
« Last Edit: 28.02.17 - klo:08:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27374
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #47 on: 07.08.17 - klo:06:38 »
Jos asiassa voidaan päätyä näinkin erilaisiin tuloksiin ...

Laskelmat täysin metsässä, maatalouden ammoniakkipäästöt paljon luultua pienemmät

... niin on kyllä oikeus suhtautua tietyllä kritiittisyydellä/epäluulolla myös edellä mainittuihin laskelmiin. Erityisesti tulee tietysti mieleen, että tuon ym. ruotsalaistukimuksen vertailututkimukselle Suomesa olisi nyt sitä "sosiaalista tilausta",
« Last Edit: 07.08.17 - klo:07:21 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 27374
    • View Profile
    • Email
Vs: Paljon puhuttu Itämeri ja luomu
« Reply #48 on: 09.01.18 - klo:07:06 »
Luomusta tässä jutussa ja tutkimuksessa ei puhuta, mutta kiinnittäisin huomiota, miten ymmällään ollaan:

Suomen meriympäristön tila on heikentynyt: rannikko rehevöityy, linnut ja kalat kärsivät – ”Emme voi kehuskella viime vuosien hyvillä tuloksilla”

Quote
Avainasemassa rehevöitymisen torjunnassa on maatalous, jonka ravinnekuormitusta ei ole onnistuttu kunnolla kääntämään laskuun. Ilmastonmuutos vaikeuttaa meren tilan kohentumista.
[...]
Ympäristöministeriön tuore Suomen meriympäristön tila 2018 -arvio kertoo karua kieltään meren tilan kehityksestä mutta tuo myös hyviä uutisia.
[...]
SUURIN ongelma on rehevöityminen. Se johtuu liiallisesta ravinnekuormituksesta. Vaikka kuormitusta on saatu vähennettyä merkittävästi 1980-luvun puolivälin jälkeen, rehevöityminen Suomen rannikolla ei ole tasaantunut. Rannikkovesien tila on päinvastoin paikoin jopa heikentynyt.

”Tämä on hämmentävää. Kuormituksen vähentyminen ei näy suoraan rehevöitymiskehityksen parantumisena”, sanoo ympäristöneuvos Maria Laamanen ympäristöministeriöstä.

Osittain näyttää siltä, että kun tuloksia ei näy, täytyy siis jatkaa pääosin samaan tapaan kuin ennenkin:

Quote
AVAINASEMASSA Suomesta tulevan kuormituksen vähentämisessä on maatalous, jonka päästöjen hillitseminen on osoittautunut hankalaksi.

”Uusia poppakonsteja maatalouden kuormituksen vähentämiseksi ei ole, sillä meren toipuminen on hitaanlaista. Entisiä toimia jatketaan, ja uusia kokeillaan”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk).

Tiilikainen korostaa, että maataloudessa on vähennetty lannoittamista ja perustettu suojavyöhykkeitä. ”Ravinnepäästöt ovat myös vähentyneet.”

(Uusien keinojen vierastaminen näkyy kielessä hiukan: ne ovat "poppakonsteja".Tottakai tavoite oli humoristinen ilmaisu, mutta "ei niin pientä pilaa ...")

Mitenkä tuo ravinnekuormitus lienee pääosin mitattu? Liittyisikö asia kuitenkin jotenkin luomuun? Tai ainakin luomuajatteluun? Tähän tutkimukseen viitaten:

Ruotsalaistutkimus: luomuviljely lisää ravinnepäästöjä vesistöihin

Siinähän tuli esille myös suojakaistojen tehottomuus. Kärjistäen: onko oletettu tai laskettu, että (keino)lannoitteiden käytön vähentäminen on suoraan "kuormituksen vähentymistä"?

Tässä yhdessä karkeassa tapauksessa pystyttiin aika suurella varmuudella mittaamaan sekä ravinteiden määrä, että niiden todellinen joutuminen vesistöihin arvioimaan aika oikein (HS:n uutisesta):

Quote
Tilanne on heikentynyt muun muassa Saaristomerellä, Selkämerellä ja Perämerellä. ”Itäinen Suomenlahti on ainoa myönteinen poikkeus.”

Suurimmat päästövähennykset onkin tehty Venäjällä. Itäisimmän Suomenlahden tilaan vaikuttavat ennen kaikkea Pietarin jätevesien tehostunut puhdistus ja lannoitetehtaan fosforipäästön kuriin saaminen Laukaanjoella vuonna 2012.

Mutta kuinka lienee noiden muiden merialueiden osalta? Olisiko tyydytty helpoimpaan saatavilla olevaan lukuun, eli lannoitteiden käyttömääriiin?
« Last Edit: 09.01.18 - klo:08:20 by Heikki Jokipii »