Biopolttoaineiden itse aiheutettu "vaikea yhtälö"

[Heikki Jokipii]

Suomi on Pariisissa - selkeästi väärällä puolella:

Metsälobbausta Pariisin ilmastokokouksessa: Suomi ei halua turpaan kuten Durbanissa

Suomi pyrkii eroon kivihiilestä ja öljystä pitkälti metsäenergian avulla. Puu lasketaan ilmastopolitiikassa päästöttömäksi, mutta esimerkiksi Suomen ilmastopaneeli on varoittanut, että laskentasäännöt voivat muuttua YK:n ilmastopolitiikassa tai EU:ssa.

Suomen hallitus on havahtunut asiaan. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että biomassan hyödyntäminen pitää turvata kansainvälisellä tasolla.

"Tämä on keskeinen asia"

Suomen kannalta kyse on megaluokan asiasta, sillä Suomen käyttämästä uusiutuvasta energiasta 80 prosenttia on metsäbiomassaa. Suomen ilmastotavoitteilta romahtaisi pohja, jos biomassan polttamisen laskettaisiin tuottavan päästöjä.

Tämänkö takia sinne lähetettiin ennätysmäisen suuri valtuuskunta, yli 100 henkilöä?

Tämä asia saattaa nyt muuttua, ja jopa suomalaiset tutkijat ymmärtävät, että sen pitäisi:

YK:n alaisen ilmastopaneelin IPCC:n nykyisissä ohjeissa puu lasketaan päästöttömäksi polttoaineeksi. Ajatus perustuu siihen, että puun polttaminen vapauttaa ilmakehään saman verran hiilidioksidia kuin puuhun on kasvun aikana sitoutunut.

Suomen ilmastopaneelin tutkijat ovat kuitenkin huomauttaneet, että pohjoiset havumetsät kasvavat niin hitaasti, että polttamisesta vapautuva hiilidioksidi ennättää lämmittää ilmakehää ennen sitoutumistaan takaisin metsiin. Näin ajatellen puu ei ole hiilineutraali ilmastonmuutoksen torjunnan vaatimalla pikaisella päästövähennysaikataululla.

Silti en pääse tuohon ajatuskulkuun aivan täysin mukaan. Olettavatko suomalaiset tutkijat, että vähän myöhemmin - kun pahin kiire asiassa on ohi - tilanne muuttuisi? Pohjoiset havumetsät ryhtyisivät kasvamaan nopeammin? Eivätkä puut tropiikissakaan tietääkseni sellaista vauhtia kasva, että poltetun puun hiilidioksidi läheskään välittömästi taas sitoutuisi?

Laskentasäännöt saattavat mennä uusiksi valmisteilla olevan Pariisin ilmastosopimuksen myötä – mutta vasta vuosien saatossa.

Tällä välillä sitten ehditään kyllä melkoinen määrä luontoa tuhota, muuallakin kuin Suomessa. Ja kuten edellä on todettu, täysin turhan takia.

Ja kun sitä edelleen jatketaan, logiikka on ihan sama kuin vaikka maissin polttamisessa bioetanoliksi: porukka, joka asiasta hyötyy, kasvaa, lobbausryhmät yhä vahvistuvat.

***

Eikä asia maailmallakaan kovin erilailla ole kuin Suomessa, kuten Lomborg FB:ssa kertoo:

https://m.facebook.com/bjornlomborg/posts/10153906789463968

Kaksi kolmasosaa maailman uusiutuvasta energiasta tuotetaan puulla. Pääosin kehitysmaissa. Huonoin seurauksin ihmisille. Ja huonoin seurauksin luonnolle, voisi tuohon lisätä.

Mutta jos vain yksioikoisesti vannotaan "uusiutuvien" energialähteiden nimiin, tämä on oikeastaan looginen seuraus. Auringosta ja tuulesta ei ole korvaajaksi (arvioi jo IEA), ihan niiden ennustamattomuuden, vaihtelevuuden takia.  Tuosta em. laskelmasta huolimatta, että energiaa periaatteessa saisi moninverroin, jos esim. (sade)metsät peitettäisiin aurinkopaneeleilla (27.10.15 edellä).

[Heikki Jokipii]

Samaan asiaan ja samaan tapaan otti tänä aamuna Hesarissa kantaa Olli Tahvonen (professori, kansantaloustiede, metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto):

Suomen ilmastostrategia on tuulentupa

Siis erityisesti tähän "hiilineutraalisuuteen". Vaihtoehtona hän nykyisin hyvin "konventionaaliseen" tapaan näkee aurinkovoiman (ja ehkä tuulivoiman?) - mutta ei näe, tai ainakaan tuo esille, niiden perusongelmaa, eli sitä vaihtelevuutta ja ennustamattomuutta.

Se ongelma sitten tuli kyllä esille saman Hesarin toisessa toisen kirjoittajan artikkelissa:

Tuetaan tuilla tukien tukia

Se on valitettavasti maksumuurin takana, mutta perusidea on se, että tuulivoima tarvitsee tuekseen tasaista ja/tai helposti käynnistettävää energiantuotantoa, jonka kannattavuus nyt alkaa olla niin kehno, että sen olemassaolon varmistaminen on putoamassa yhteiskunnan syliin.

***

Vihreä Lanka sensijaan juhli sivustollaan tätä ...

Helsinki nuiji pöytään kivihiilestä luopumisen – Hanasaaren voimala kiinni viimeistään 31.12.2024

... ja ennakoi jo tuossa, että Salmisaaren voimalakin muutetaan käytettäväksi - puulla!

***

"Pöytäkirjan ulkopuolelta":

Kun tällaistakin jo mietitään ...

Hanasaaren voimalarakennus maan tasalle tai uusiokäyttöön

... niin kun vaimon kanssa päivänä muutamana ajettiin metrolla Kulosaaren sillalla, ja katsottiin tuota rakennusta, niin tuli mieleen: tuostahan saa sen suunnitellun suurmoskeijan, savupiippukin on jo melkein valmis minareetti (hissi/portaat vaan sen sisään)! Ja oli meillä sekin ilkikurinen lisäidea, kun siellä näkyi kaksi piippua, että shiiat ja sunnit saisivat tarvittaessa omat minareettinsa ...

[Heikki Jokipii]

Näin on sitten käymässä:

Kritiikki puun polton päästöttömyyttä kohtaan vahvistuu

Eivät siis saa suomalaiset neuvottelijat tukea edes kotimaastaan.

[Heikki Jokipii]

Tyly tulos (ja ilmastoneuvottelijoiden kannalta "omien" tuottama):

Ilmastopaneeli: Metsien lisähakkuut eivät tuo nopeaa ilmastohyötyä

Lisäuutisessa kerrottiin, että asia on hyvin vähän ollut neuvotteluissa esillä. Mutta Suomen tavoitteet eivät ole asiassa edistyneetkään. Mutta yhä yritetään, tuntui siltä.

[Heikki Jokipii]

Keskustelu metsistä Hesarissa jatkuu. Tämän mielipidekirjoituksen sanoma on, että jonkintasoisella metsien käytöllä ne pidetään kunnossa, eivätkä tuhoudu satunnaisissa metsäpaloissa:

Metsien käyttö johtaa metsävarojen kasvuun ja suurempiin hiilinieluihin

Mikä minun silmiini tuossa kirjoituksessa pisti, oli lukujen puute. Nykytilanne on siis kestävä, OK, mutta missä määrin olisi mahdollista tätä toimeliaisuutta lisätä? Paljonkin vai ei lainkaan? Sinänsä järkeenkäypä argumentti tuo, että jos ne metsät palavat kumminkin, niin onhan siitä hyvä ihmisen hyöty ottaa. Mutta siis: millä tasolla tuo itsekseen palaminen estyisi?

Toiseksi kiinnittää huomiota se, että se mikä Suomessa toimii, ei sitten kehitysmaissa toimikaan, vaan (?) pikemminkin päinvastoin:

"Suomen tapa käyttää metsävaroja sekä raaka-aineena että energiantuotannossa voidaan hyvällä syyllä pitää hiilineutraalina ja äärimmäisen resurssitehokkaana. Katseet tulisikin kääntää kehittyviin maihin, joissa puun energiakäytön tehostamisella voitaisiin jättää miljardi kuutiota puuta hakkaamatta tai käyttää säästynyt puu uusiutuvana rakennusmateriaalina."

Tai ainakin puun energiankäyttö siellä myönnetään osin ongelmalliseksi asiaksi.

[Heikki Jokipii]

Miten siellä Pariisissa oikein tässä asiassa kävi, ei vielä tästä uutisesta selviä:

Pariisin ilmastokokouksessa läpimurto – tuloksena kaikkia maita sitova ilmastosopimus

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen neuvotteli Pariisissa EU:n puolesta maiden välistä vastuunjakoa ja metsien käyttöä käsittelevissä ryhmissä.

”Suomen kannalta on myös tärkeää, että metsien merkitys hiilinieluna tunnustetaan sopimuksessa yleisellä tasolla."

Metsien merkitys hiilinieluna on mielestäni tunnustettu ennenkin. Mutta entä puu bioenergiana, pääteettinkö siitä mitään? Säilyykö sen asema hiilineutraalina?

Saattaa olla, ettei siinä asiassa tullut mitään muutoksia tai uutta, jolloin Tiilikainenkin voi olla sopimukseen tyytyväinen.

[Heikki Jokipii]

On jotensakin helppo vaatia tällaisia kuin Leo Stranius ...

Pariisin ilmastosopu – mitä Suomessa pitäisi seuraavaksi tehdä?

2. Siirtyminen kokonaan uusiutuviin. Suomen tulisi ottaa tavoitteeksi siirtyminen kokonaan 100 % uusiutuvaan energiajärjestelmään. Tämä tavoite tulee ottaa mukaan ensi vuonna valmisteltavaan kansalliseen energia- ja ilmastostrategian päivitykseen.
[...]
4. Suomen ei kannata tuudittautua liikaa biomassan varaan. Nykyinen puun käyttö on ekologisesti kestämättömällä tasolla. Kivihiilestä ja turpeen käytöstä luopuminen tulee toteuttaa pääsääntöisesti energiansäästöllä, tuuli- ja aurinkoenergialla, geotermisellä energialla sekä mahdollisilla muilla ratkaisuilla.

(lihav. alkup.)

... kun ei sitten loppuun asti mieti, mitä se tarkoittaa. Mikä muu kuin puu voisi olla Suomelle se paikkaava 100% uusiutuva ratkaisu? Kun tuuli- ja aurinkoenergia yksinään eivät tunnetuista syistä asiassa riitä. Eikä tuota geotermistä energiaakaan ole vielä osoitettu toimivaksi?

(Juu, olisi minulla yksäi ratkaisu ehdotus, jos luovuttaisiin tuosta 100% uusiutuvuuden vaatimuksesta. Mutta siitä taas olen 100% varma, ettei se mielessäni oleva muu ratkaisu Straniukselle kelpaisi! )

Eikä tuota vaatimusta sen lisäksi varmasti millään tavalla kuunnella kun mainittua strategiaa päivitetään, tämän hallituksen johdolla. Kyllä siellä tulee "biotalous" jyräämään. Kuten HS-keskustelusta olemme huomanneet, hallitus kyllä löytää Suomesta myös tarvittaessa asiantuntijoita omaa, jo valittua linjaansa puolustamaan.

[Heikki Jokipii]

WWF:n Jussi Nikula kertoi HS:ssä tänään järjestönsä näkemyksen:

Hakkuiden lisäys pienentää hiilinieluja

Tämän perusteella voi arvioida, että hallituksen kaavailema hakkuumäärän lisäys 15 miljoonalla kuutiometrillä johtaa metsien hiilinielujen pienenemiseen yli 15 miljoonalla tonnilla.

Varmasti sekin siellä vastaväitteitä saa, mutta tuossa kirjoituksessa oli nyt se ilolla tervehdittävä puoli, että se käytti lukuja!

PS. Myöskin hänen järjestönsä on kuitenkin tiukasti uusiutuvan energian käytön kannalla, ja vastustaa sitä energiamuotoa, joka minulla oli edellisessä puheenvuorossani mielessä.

Vaikea sanoa, mitä WWF sitten tarjoaa tuuli-ja aurinkoenergian säätövoimaksi, kun nopean nettisurfailun pohjalla se ei sellaiseksi hyväksy esim. maakaasua.

[Heikki Jokipii]

Entä sitten kehitysmaissa?

Tämä lyhyt selostus kertoo yrityksestä tuottaa tansanialaisen kylän sähkö biopolttoaineilla:

Local Biofuel Production for Rural Electrification

Odottamattomia epätoivottuja vaikutuksia asialla oli mm. köyhimpien ruokaturvaan. Kaikkia yksityiskohtia ei tuosta selviä, mutta loppupäätelmä on kyllä hyvin selvää puhetta:

Consequently, Hoffmann et al. conclude that "rural electrification using locally produced vegetable oil as a replacement for fossil fuels is unlikely to contribute towards human well-being in Laela." And if the switch fails there, there is reason to believe it will fail elsewhere as well.

(lihav. HJ)

Eli tämä yritys ei todennäköisesti lisää ihmisten hyvinvointia tuossa kylässä. (Tuossa tietysti jo näkökulma oli tämä, ei niinkään hiilidioksidipäästöt.)

[Heikki Jokipii]

Tässäpä sitten ristiriitaisiin suuntiin vetävä uutinen:

'Wrong type of trees' in Europe increased global warming

Toisaalta siinä tuodaan esiin, että metsien hyväksikäyttö - ja oletettavasti myös bioenergian tuottamiseen - heikentää niiden kykyä sitoa hiiltä.

Mutta sen lisäksi tuodaan esille, että tässä yhteydessä tapahtunut lehtipuiden korvaantuminen havupuilla Euroopassa on monellakin tavalla huonontanut ilmaston tilannetta. Ja vieläpä aika lailla paljon, jos tähän on uskominen:

Speaking to Science in Action on the BBC World Service, she said: "Due to the shift to conifer species, there was a warming over Europe of almost 0.12 degrees and that is caused because the conifers are darker and absorb more solar radiation."

Niinpä siitä on tehtävissä sekin johtopäätös, että kertaluonteinen toimenpide olisi nyt hyväksi: palautetaan tilanne, havupuut kerran vielä (vaikka) energiaksi, ja istutetaan tilalle hitaasti kasvavia, isolehtisiä (vaaleita) lehtipuita. 

***

Tuosta tiedeuutisesta kertoi myös YLE,  vain näin lyhyesti, mutta linkaten em. artikkelin:

Vääränlaiset puut ovat lisänneet ilmastonmuutosta

Lehtipuiden väheneminen ja korvautuminen havupuilla Euroopassa on tutkijoiden mukaan kiihdyttänyt ilmastonmuutosta. Kuuset ja männyt sitovat vähemmän lämpöä kuin vaikkapa tammet ja koivut. Vuosien 1750 ja 1850 välillä metsät vähenivät Euroopassa, mutta sen jälkeen metsien pinta-ala on kasvanut 10 prosentilla.

[Heikki Jokipii]

115 ympäristöjärjestön julistus:

Large-scale bioenergy must be excluded from the EU's renewable energy definition

eli suuren mittakaavan bioenergia on jätettävä pois EU:n uusituvan energian määritelmästä. Näkökulma, että joku sinänsä hyvältä ja hyväksiyttävältä tuntuva asia voi muuttua suurimuotoisena vastakohdalseen, on varteenotettava.

Allekirjoittajajärjestöjä on ympäri maailmaa, ja se on hyvin perusteltua, tässä tapauksessa *). EU on siirtänyt tätä ongelmaa muualle maailmaan kahdella tavalla, pyrkimyksessään bioenergian lisäämiseen:

- tuomalla biopolttoaineita ulkoa
- siirtämällä omia peltojaan bioenergian tuottamiseen - ja tuomalla sittten ruokaa muualta

Julistuksen kokoajaan, Biofuelwatch-organisaatioon UK:ssa lienee syytä tutustua tarkemmin.

(Sinänsä julistuksen esittämä vaihtoehto, että biopolttoaineet olisi korvattava tuuli- ja aurinkovoimalla, on tunnetuista syistä ongelmallinen: silloin tällöin kun ei tuule, silloin tällöin ei aurinko paista.)

***

Tämäkin GLP:n artikkeli näkee bioenergian nykyiset ongelmat, mutta suhtautuu toiveekkaasti siihen, että geenitekniikan avulla ne voitaisiin ratkaista:

What’s the future of GMO ‘Frankenfuels’?

Ehkä, joskus:

But no one is going to the bank with this technology just yet.

___________

*) Osa noista järjestöistä saattaa kyllä olla sitten sellaisia, ettemme kovin luontevasti sopisi yhteistyöhön niiden kanssa, esimerkkinä vaikka "Zimbabwe Smallholders Organic Farmers Forum".    Tosin sen mukanaolo on muutoinkin vähän ihmeteltävää.

[Heikki Jokipii]

Missä mennään nyt? Tällä tasolla:

Fuel or food? Study sees increasing competition for land, water resources

About 4 percent of the world's agricultural land and 3 to 4 percent of its fresh water are now used for growing biofuels, according to a new study published March 3, 2016 in the Nature journal Scientific Reports. About one-third of the malnourished people in the world, the findings suggest, could be fed by using these resources for food production.

Eli n. 4% viljelysmaasta ja 3-4% makeasta vedestä käytetään biopolttoaineisiin.

Teoreettisesti kolmannes maailman nälkää näkyvistä voitaisiin ruokkia, jos ei käytettäisi. Tietysti tuossa laskelmassa on samat ongelmat, jotka olemme tuoneet esille keskustelussamme ruoan haaskaamisesta

Tuon tutkimuksen mukaan maailman kasvava väestö ja biopolttoaineiden kasvava osuus ovat kuitenkin törmäyskurssilla, eivät onnistu samassa maailmassa:

D'Odorico said that if biofuel production for transportation were to be increased to 10 percent of the total fuel used by the transportation sector -- as is projected to occur based on recent policy and business patterns that encourage renewable energy production -- the planet could meet the food needs of only about 6.7 billion people.

(Eli nykyistäkin väestöä - n. 7,4 miljardia - täytyisi pienentää, jos liikennepolttoaineissa toteutettaisiin tuo 10℅ biopolttoaineiden osuus.)

Tämä näkökulma on relevantti myös toisessa keskustelussa, eli siinä koskien Lancetin uutista. Jos tällä tavalla haluamme siis ehkäistä ilmastonmuutosta, joudumme ojasta allikkoon, huononnamme ravitsemustilannetta.

[Heikki Jokipii]

Lainaus - jossa linkki - täältä:

Hei me hillitään ilmastonmuutosta – Lappeenranta

Puubiomassan käyttö bioenergiaksi on tutkimuksissa osoittautunut ilmaston kannalta yhtä huonoksi kuin fossiiliset polttoaineet. Bioenergiaa käsitellään silti nollapäästöisenä virallisessa päästölaskennassa. Tämän vuoksi saadaan kuvitteellisia päästövähennyksiä, kun esimerkiksi siirrytään hiilen poltosta puubiomassan polttoon. Tätä vääryyttä käytetään politiikassa surutta hyväksi. Niinpä meillä Suomessa onkin tällä hetkellä massiiviset pyrkimykset metsien käyttöön – voihan metsien kaatamista nyt kutsua ympäristöteoksi ja sehän sopii vallan kahvassa tällä hetkellä olevalle Keskustalle. Jopa ympäristöpuolueeksi joskus profiloitunut Vihreät on liputtanut metsien energiakäytön puolesta. Heidän sloganissaankin vuonna 2013 vaadittiin kotimaista puuta kunniaan. Kotimainen puu kunniaan polttamalla metsät?

Suomen työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi vuonna 2014 Energia- ja ilmastotiekartta 2050 -nimisen mietinnön. Mietinnön oli kirjoittanut “Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea”, jonka puheenjohtaja oli Kokoomuksen Jan Vapaavuori. Mukana olivat vihreiltä Ville Niinistö ja Oras Tynkkynen, SDP:ltä Lauri Ihalainen ja Sirpa Paatero, Perussuomalaisilta Pirkko Mattila ja Kaj Turunen, Keskustalta Mauri Pekkarinen ja Mirja Vehkaperä, Vasemmistoliitolta Silvia Modig ja Jari Myllykoski, RKP:ltä Carl Haglund ja Christina Gestrin sekä Kristillisdemokraateilta Sauli Ahvenjärvi ja Sari Palm. Mietinnössä todettiin: “Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80–95 %:lla Suomen on joka tapauksessa lisättävä uusiutuvan energian – erityisesti kotimaisen bioenergian – käyttöä ja hyödynnettävä kaikilla sektoreilla energiatehokkuuden ja cleantechtoimialan potentiaali.” Mietinnössä kerrottiin myös aivan oikein, että puun energiakäytön hiilineutraalius on tieteellisessä keskustelussa kyseenalainen. Mietinnössä päädyttiin siihen, että “Suomen kannalta on ydinkysymys, että EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa varmistuu, että kestävästi tuotettu biomassa lasketaan edelleen hiilineutraaliksi.” Ei siis mitään väliä, mitkä puubiomassan päästöt ovat oikeasti, kunhan ne saadaan jatkossakin laittaa laskennassa nollaksi.

Ja Lappeenrannankin ilmastotoimet olivat käytännössä kaikki puupolttoaineen lisäämistä energiantuotannossa. Mutta sillä vaan rohkeasti lähdetään tähän kisaan mukaan: "Lappeenrannan kaupunki on juuri julkaissut tiedotteen, jonka mukaan kaupunki on ehdolla maailman parhaaksi ilmastonmuutoksen hillinnässä."

[Heikki Jokipii]

Mutta MMM ja Tiilikainen ovat ilmeisesti keksineet keinon, kuinka kakku voidaan syödä ja säästää:

Ministeri Tiilikainen: Metsillä merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Metsien merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ei rajoitu pelkästään puiden ja maaperän sitomaan hiileen, vaan kyseessä on kokonaisuus, jossa puulla korvattaisiin fossiilista energiaa ja uusiutumattomia tuotteita. Puuraaka-aine ja sen jatkojalostaminen luovat biotalouden perustan, ja mahdollistavan uusien tuotteiden sekä työpaikkojen syntymisen.

Tiilikainen kertoi Suomen hallitusohjelman vahvasta tuesta biotalouden kehittämiseksi. Hallitus ohjaa 300 miljoonaa euroa uusien liiketoimintamallien ja tuotteiden kehittämiseen seuraavan kolmen vuoden aikana. Biotaloudella on huomattava merkitys myös ilmaston lämpenemisen hidastamisessa.

– Suomessa biotalous nähdään keskeisenä keinona, kun etsimme ratkaisuja nopean väestönkasvun aiheuttamiin maailmanlaajuisiin ongelmiin ja muun muassa ruuan, rehun, energian ja raaka-aineiden kasvavaan kysyntään samalla, kun pyrimme pitämään maapallon lämpenemisen selvästi alle kahdessa celsiusasteessa, ministeri Tiilikainen sanoi.

(lihav. HJ)

(Näin sitten pyritään vastaamaan tuohon "kasvavaan kysyntään":

Tällaisilla hankkeillako biotalous nostaa Suomen nousuun?)

Tämä asia on ilmeisesti yhä kesken:

Aihe on ajankohtainen, sillä Euroopan komissiossa arvioidaan parhaillaan, kuinka metsät liitetään osaksi EU:n tulevaa ilmastokehikkoa.

– Ilmastosopimuksen toimeenpaneminen EU-tasolla on suuri urakka. Nyt tarvitaan komission ehdotusta, miten maankäyttö- ja metsätaloussektori huomioidaan EU:n ilmastokehyksessä 2030, ministeri Tiilikainen totesi.

Edelleen näyttää siltä, että edellä mainitussa mietinnössä mainittu tavoite on voimassa:

“Suomen kannalta on ydinkysymys, että EU:ssa ja kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa varmistuu, että kestävästi tuotettu biomassa lasketaan edelleen hiilineutraaliksi."

[Heikki Jokipii]

Ekomodernistit esittävät asiasta tällaisen taktisen tai strategisen näkökohdan:

SEM: Suomen etu on perustaa bioenergiakanta tieteeseen

"Kolmas teema on erityisen akuutti nyt, kun EU:ssa valmistellaan bioenergian kestävyyskriteerejä. SEM on huolestuneena seurannut, miten heikkoja asia-argumentteja Suomen europarlamentaarikot ovat esittäneet [1]. Mepit ovat vedonneet lähinnä Suomen kansalliseen etuun, ottamatta lainkaan kantaa siihen, mikä on tieteellinen näkemys bioenergian eri jakeiden päästövaikutuksista [2-5].

Suomalaiset edustajat pelaavat “upporikasta tai rutiköyhää” vaatimalla että kaikkea puubiomassaa on kohdeltava päästöneutraalina. Suomen ajama linja tuskin toteutuu, sillä se ei vastaa tieteen näkemystä, eikä sitä pysty uskottavasti puolustamaan tutkimukseen pohjautuen. Samalla Suomi riskeeraa jäävänsä jäävänsä neuvotteluissa marginaaliin tai tulevansa kokonaan sivuutetuksi, sillä monilla muilla mailla ei ole yhtä merkittäviä metsävarantoja. Nyt on riskinä, että kriteeristö säädetään Suomen kannalta epäedullisen yksinkertaiseksi. Suomen tulisikin ajaa parhaan tieteellisen käytännön mukaista kriteeristöä, jolloin kestävästi käytettävissä oleva osuus biomassasta myös tunnustetaan sellaiseksi."