Tavanomainen viljely oppinut luomulta?

[Heikki Jokipii]

KOULU-hankkeesta kerrotaan:

Koulutuksessa on mukana myös tavanomaisia vihannestuottaja, joiden suunnitelmissa ei ole luomu, mutta joita kiinnostavat luomun hyvät menetelmät.

�" Tavanomaisessa tuotannossa esimerkiksi tuholaisten torjuntaan käytettävissä olevien tehoaineiden valikoima on supistumassa, Jaakkola huomauttaa.

Se voi olla nyt supistumassa. Mutta se voi myös laajeta, jos ja kun tiede edistyy. Ja tavanomaiset viljelijät voivat ottaa uudet aineet käytöön.

Se voi muuten myös olla supistumatta, kun tiede edistyy. Nykyinen hysteeeris-automaattinen kieltolinja voi mennä EU:ssa ohitse. Mutta vaikka valikoima nyt vähän supistuisi,valikoimaa silti jää.

Mutta luomuviljelijöiden on tyytyminen kuparisulfaattinsa, ja muutamaan muuhun. Jos ne kielletään, saattavat luomuviljelijät olla pulassa. Eikä heillä ole mitään kurssia, jolle mennä!

[Heikki Jokipii]

Myös Apetit haluaa olla sovinnollinen ja kertoo tämän saman teorian:

Apetitin luomutuotteisto laajenee - seuraa Räpin koetilan luomuviljelyä livenä!

Luomusta oppia myös tavanomaiseen viljelyyn

Luomuviljelymenetelmien kehittäminen tukee myös tavanomaisten viljelymenetelmien kehitystä. Apetitin Vastuuviljely-menetelmässä pyritään käyttämään mahdollisimman vähän kemiallisia torjunta-aineita, joten luomuviljelystä saatavat opit tukevat myös Vastuuviljely-menetelmää.

”Ylipäätään haluamme vähentää liiallista vastakkainasettelua luomuviljelyn ja tavanomaisen viljelyn välillä. Luomuviljelyssä tärkeät opit esimerkiksi viljelykiertoon, maan kasvukuntoon ja ravinteikkuuteen pätevät yhtäläisesti tavanomaisessa viljelyssä. Mitä paremmin maa voi, sitä vahvempi kasvi on, jolloin tarvitaan vähemmän kemiallisia aineita. Molempien tuotantotapojen on oltava ympäristön kannalta ja taloudellisesti kestäviä”, Apetitin viljelytyspäällikkö Gunta Cirule sanoo.

Mutta maa voi paremmin, jos siinä on juuri oikea määrä kaikkia ravinteita. Ja torjunta-aineidenkaan välttäminen ei välttämättä tue maan hyvinvointia, koska se edellyttää sitten rikkakasvien torjumista rajuilla mekaanisilla tavoilla.  Eikä näitä hyötyjä saada:

Dennis Avery: Luomuviljely häviää terveemmän maaperän kilpailussa high tech -viljelylle

Noihin "luomuviljelyssä tärkeisiin oppeihin" pätee myös edelleen:

Luomun kehittyminen hyödyttää ruuantuotantoa kokonaisuudessaan, koska luomussa testattuja ja käytännössä koeteltuja menetelmiä voidaan soveltaa myös tavanomaisessa tuotannossa.

Luulenpa, ettei näin ole laita, vaan asia saadaan vain tuolta näyttämään, kun luomuksi lasketaan kaikki sellaiset (vanhat) hyvät ja koetellut viljelymenetelmät, joissa suoranaisesti ei ole kyse keinolannoitteiden tai torjunta-aineiden käytöstä.
<klips>
Enkä kyllä nyt keksi, mitä uutta (ja tuossa tavanomaisessa viljelyssä sovellettavaa, puhtaasti luomuviljelyn sisäisiä niksejä ei lasketa) on luomuviljelyn n. 100 vuoden historian aikana keksitty.

PS. Sivuun otsikosta: Apetit on sisukkaasti uskonut luomuun ja uskonut, että se on juuri heidän juttunsa, ja he pystyvät luomumarkkinat mullistamaan. Mutta ei se ilmeisesti niin ole mennyt, ja meneekö firmalla muutoinkaan hyvin. Ainakin siellä MT:n uutisten mukaan kovasti nyt riidellään ja johtoa vaihdetaan, mikä voisi kertoa muusta.

[Heikki Jokipii]

Pro Luomu uudessa Ukraina-tiedotteessaan (sen voi nimetä noin) toistaa nämä vanhat:

[..] Parhaat luomuviljelijät saavat jo nyt huippusatoja.

Luomulla on myös kokoaan suurempi vaikutus, sillä luomun kestävät menetelmät kiinnostavat enenevissä määrin myös tavanomaisia viljelijöitä. Luomun lisäämisellä ja kehittämisellä onkin mahdollista kehittää koko ruokajärjestelmää kestävämmäksi sekä ekologisten haasteiden että huoltovarmuuden kannalta.

Mutta missä nämä parhaat ovat? Satotilastoissa he eivät näy. Eivätkä satokisoissa, varsinaisilla palkintopalleilla.

Kuten ei näy tuo kerrottu kiinnostuskaan. Kuten tavallista, Pro Luomu ei yhtään täsmennä, mistä menetelmistä olisi kyse.

Toisaalla olemme kertoneet, miten helppoa luomuviljelyn on osin hyödyntää tavanomaisia menetelmiä. Sillä ei pröystäillä. Siitä ollaan hissun kissun.

***

Muutoin ko. tiedote on käsitelty täällä.

[Heikki Jokipii]

Jäänyt tähän asti huomaamatta. YLE:enkin heidät oli päästetty... kerskailemaan:

Luomutuotannosta haetaan nyt kriisinkestävyyttä myös normitiloille �" Luomuliitto: "Kyselyjä on tullut ja pyrimme neuvomaan"

Vähän tulee siinä puhuttua ristiinkin:

Sertifioitujen luomutuotteiden tuotanto on kiinni myös maan poliittisesta tahtotilasta.

�" Osa luomun tuotantopanoksista on tavanomaista viljelyä kalliimpia, ja siihen luomukorvaus on ollut apuna, Tiina Peltonen huomauttaa.

Kun juuri oli kerrottu:

Luomutilojen kokemukset ovat siirtymässä kriisitilanteessa maatalouden käyttöön laajemminkin.

Muun muassa lannoitteiden vaikea saatavuus ja korkea hinta ovat saaneet maatilat kiinnostumaan luomutilojen hyväksi havaituista viljelykeinoista.

***

Mutta YLE siis oli tuollakin jutulla mukana luomuväen "Ukraina-kampanjassa".

[Heikki Jokipii]

Tässä jutussa varmaankin olisi jotain otsikkomme aiheesta:

Luomu loppuu, mutta tuotantotavan opit jäävät

Itä-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen rajalla sijaitseva Haaralan tila on yksi niistä monista, jotka luopuvat tänä vuonna luomusta ja siirtyvät tavanomaiseen viljelyyn. Isäntäpari kertoo päätöksen perustuneen neljään tilakohtaiseen tekijään.

Tämä sisältö vaatii tilauksen. Kirjaudu sisään jos olet tilaaja.

Mutta tietysti myös päinvastaisesta!

[Heikki Jokipii]

Tässä esimerkki siitä, että emme pääse kommentoimaan. Googlen kautta:

Twitter \ Sari Iivonen (SariIivonen@) - Luomuinstituutti
twitter.com
https://twitter.com › sariiivonen
18 tuntia sitten �" #Luomu' menetelmiä testataan myös tavanomaisilla tiloilla. Ennakkoluulottomilla tuottajilla ja yhdessä oppimisella on keskeinen rooli osaamisen ..

Emme edes tiedä, mitä Siivonen tuossa väitti.

[Heikki Jokipii]

Tällainen yritys löytää esimerkki otsikkomme asiasta:

Kaarle Oeschin luomutilan erikoiskone kylvää ja haraa �" sille löytyy hyviä käyttökohteita myös tavanomaisella tilalla: ”Koneella on merkittävä rooli myös nurmen perustamisessa”

Onnistunut mekaaninen rikkakasvien torjunta luo perustan laadukkaalle sadolle luomuviljelyssä. Cameleon-monitoimikone sopii myös tavanomaiseen viljelyyn.
TILAAJALLE

[Heikki Jokipii]

Sinimailasen monet hyödyt viljelykierrossa
26.3.2025, webinaari/Teams

Peltomaan rakenteella on suuri merkitys sen vedenpidätyskykyyn ja sitä kautta ravinteiden huuhtoutumisriskiin. Sinimailanen vaikuttaa myönteisesti myös moneen muuhun asiaan. Luomuviljelijä Tuomo Koukonen kertoo pitkän ajan kokemuksistaan sinimailasen viljelystä keskustelussa ProAgria Etelä-Savon luomukasvintuotannon asiantuntija Juha-Antti Kotimäen kanssa ke 26.3.2025 klo 10-11 Teamsissa. Rennon keskusteleva tilaisuus, jossa myös kuulijoilla on mahdollisuus osallistua mukaan keskusteluun. Tervetuloa linjoille! Järjestäjänä Pellolta pöytään näkyväksi -hanke.

Sinimailanen on maailmalla yleisesti viljelty nurmipalkokasvi. Se on biologisen typensidonnan takia typpiomavarainen. Mailanen tuottaa kolme valkuaispitoista rehusatoa myös luomussa. Syvälle ulottuva paalujuuri parantaa maan rakennetta. Myös Etelä-Savossa kiinnostus tähän nurmipalkokasvien kuningattareen on jatkuvasti lisääntymässä.

Tässä hyödyt jo todettiin vähäisiksi:

Kemiallisten lannoitteiden jyrkän hinnannousun seurauksena nurmen viljelyn taloudellinen kannattavuus on laskenut. Typensitojakasvien käytöllä nurmen tuotannossa viljelyn kannattavuutta on mahdollista parantaa merkittävästi. Opinnäytetyössä laadittiin typensitojakasvien viljelyä tavanomaisessa nurmituotannossa kattavasti esittelevä paketti, jota voivat hyödyntää niin maatilaneuvojat kuin viljelijätkin

Siellä on mm. tällaisia lukuja typensidonnasta:

Taulukossa 1 esitetään biologisen typensidonnan suuruusluokkia eri viljelykasveilla. Taulukosta nähdään, että eri kasvien typensidontakyky vaihtelee suurestikin. Esimerkiksi sinimailanen voi sitoa vuodessa hehtaaria kohti jopa 250 kilogrammaa typpeä, kun taas härkäpavun typensidonta voi heikoimmillaan olla alle 100 kilogrammaa hehtaaria kohti. Erilaisissa apilavaltaisissa nurmissa typensidonta voi vaihdella vain 30 kg/ha vuosisidonnasta jopa lähes 200 kg/ha vuosisidontaan. (Rajala 2004, 200-203.)

Ottakaamme myös tuo taloudellinen, rahallinen näkökulma.

Täältä noin vuoden vanhasta uutisesta saamme tiedon, että typpilannoite maksaa 303 euroa tonnilta.

Käyttäessään tuota typensidontaniksiä ja onnistuessaan siinä oikein hyvin (saaden 250 kg/ha) tavanomainen viljelijä voi siis säästää vuodessa n. 75 euroa. Hehtaaria kohti. Tuon arvoinen on siis tämä niksi tavanomaiselle viljelijälle, jos hän sen  oppii ja omaksuu luomuviljelyltä. Ja tietysti, jos oikein huonosti menee, eli tuon alimman luvun mukaan, niin sitten alle 10 euroa.

Tuossa on tietysti saavutetun säästön hintahaarukka luomuviljelijällekin, mutta hän voi sentään odottaa saavansa paremman hinnan tuotteestaan, kiloa kohti.

Vaikka sinimailanen oli juuri se kasvi, jolla tuo 250 kg/ha saavutettiin.