Ympäristöasiat

[Heikki Jokipii]

Kyllä, asiaa halutaan "juhlia" eli päivää viettää kaksi kertaa vuodessa. Tässä uutisessa on sitten täysin häivytetty se, mistä ylikuleutuksesta on kyse:

Suomi kärkipäätä ylikuluttajana – Ruotsi rasittaa maapalloa vielä enemmän

[Heikki Jokipii]

Iltalehdessä on jatkuva palsta, jonka otsikkona on "Ilon kautta". Siinä etsitään maailman (yleensä) ikäviin uutisiin ironisesti ja väkisin jokin myönteinen tai hauska näkökulma. Niinpä maailma.net/IPS olisi tähänkin uutiseensä ...

Köyhyyttä ei ole läheskään voitettu

... voinut löytää sellaisen "ilon kautta" -kulman, että toisaalta sitten noiden kuvattujen köyhien ja kurjien ekologinen jalanjälki on yleensä kiitettävän, ihailtavan, esimerkillisen pieni.

[Heikki Jokipii]

Tämä aktivismi, jossa kehitysmaita ajetaan hylkäämään tehokas ja ympäristöystävällinen ydinvoima ...

Rosatom suunnittelee ydinvoimaloita myös Nigeriaan

... on ilmeistä sukua sille aktivismille, jossa pyritään edistämään luomuviljelyä samoissa maissa. Vaikken nyt pysty osoittamaan, että tätä toimintaa suoranaisesti johdettaisiin täältä rikkaista länsimaista, aatteellinen innoitus varmasti tulee täältä. Aatteellinen malli, ei niinkään käytännöllinen esimerkki:

Philip Jakpor ei ollut näkemästään ja kuulemastaan vakuuttunut.

– Samaan aikaan kun muut länsimaat ovat siirtymässä yhä enenevissä määrin uusiutuviin energiamuotoihin, täällä halutaan vielä sitoutua ydinvoimaan, nigerialaisvieras ihmetteli.

Sillä käytännössä länsimaissa nämä uusiutuvat energiamuodot tuottavat vain erittäin marginaalisen osan energiasta *). Niihin sitoutuminen merkitsisi Nigeriassakin, että artikkelissa valitellut sähkökatkokset aivan varmasti siellä jatkuisivat. Tai sitten jatketaan näillä vanhoilla konsteilla:

Afrikan öljyrikkaassa jättivaltiossa Nigeriassa on huutava pula sähköstä. Alle puolet maan kotitalouksista on kytketty sähköverkkoon, ja myös sähkönjakelun piirissä olevat kärsivät jatkuvista sähkökatkoista. Sähköä tuotetaan pääasiassa maakaasulla ja vesivoimalla, sähkökatkojen sattuessa myös yksityisillä bensa- tai dieselaggregaateilla.

Koska vaihtelevaan tuuli- ja aurinkovoimaan ei joka tapauksessa voi luottaa kuin korkeintaan siinä 10% tasolla. Jota tasoa ei muuten mikään länsimaakaan ole vielä saavuttanut. Edes Tanskaa ei oikeastaan voi hyväksyä sen tason saavuttaneeksi, koska se pelaa naapurimaidensa energialla, sähkön tuonnilla, tarvittaessa.

Tämä argumentti ontuu:

Jakpor arvelee, että ydinvoima olisi useimpien nigerialaisten mielestä vihoviimeinen ratkaisu.

– Jos Nigeriassa ei kyetä huolehtimaan öljy- ja kaasuputkista, niin miten sitten ydinvoimaloista? Ydinvoimala olisi houkutteleva kohde terroristiliike Boko Haramille sekä Nigerjoen suistoalueella öljyputkia sabotoiville militanteille.

Sillä varmasti ehkä yhden tai korkeintaan muutaman neliökilometrin voimala-aluetta on helpompi valvoa kuin satojenkin kilometrien öljyputkistoa. Eikä ydinenergiaa pysty varastamaan. Ydinvoimalan seinään ei saa porattua reikää, josta sitä salaa valuttaisi itselleen.

Hän "arveleekin" luultavasti kaveripiirinsä puolesta, tuskin kaikkien nigerialaisten.

Taitaa tuo juttu ja haastattelu olla osin myös Suomen sisäpolitiikkaa. Aiemminhan ydinvoiman yleinen (jopa yleisin?) vastustajien argumentti oli, ettei ydinvoimaloita enää missään muualla rakenneta (kuin Suomessa). Nyt kun niitä mitä ilmeisemmin taas rakennetaan, täytyy edes yrittää säilyttää se illuusio, että niitä kaikkialla vastustetaan.

______

*) aivan vastaavasti kuin luomuviljelykin. Vaikka siinäkin voi totuutta venyttää, ja sanoa, että siihen ollaan lännessä "siirtymässä yhä enenevissä määrin". (Jos sen osuus siis vähänkin kasvaa, kuten vaikka Suomessakin.)

[Heikki Jokipii]

Tämä (lainaus) oli tutkijoille jonkinlainen yllätys (HS:ssä tänään):

Ihminen myllää planeettaa vähemmän kuin väestönkasvun perusteella voisi olettaa

Tutkijat olettivat, että maissa, joissa talous kukoistaa, luonnon muokkaus olisi kasvamaan päin. Näin ei kuitenkaan ole ollut aina.

Vauraissa maissa, joissa on toimiva, korruptoitumaton hallinto ja korkea kaupungistumisaste, ympäristöön kohdistuva paine jopa kutistui, vaikka talous kasvoikin.

”Tuloksemme viestii, että kestävä kehitys voidaan saavuttaa keskittämällä ihmiset kaupunkeihin ja suosimalla rehellistä hallintoa, joka kykenee hallitsemaan ympäristöasioita”, Venter summaa.

Sen ei enää olisi pitänyt olla. Tuosta on jo pitkään ollut viitteita. Mekin olemme kiinnittäneet täällä asiaan huomiota:

Köyhyys lisää luonnon tuhoamista

Mutta jos yhä on näin ...

Pälkähästä ei silti päästä: maa-alasta on muokattu kaksi kolmasosaa, lajeiltaan rikkaimmista alueista peräti 97 prosenttia.

... niin eiköhän luvata, että tästedes jätetään se maa-ala muokkamatta.

[Heikki Jokipii]

Sitten vähän pessimismiäkin joukkoon:

Maapallon erämaa-alueet hupenevat rajusti – sadan vuoden päästä jäljellä ei ole mitään

Erämaiden tuhoksi on koitunut lähinnä holtiton maankäyttö erityisesti maa- ja metsätalouteen. Tutkijoiden mukaan valtiot ovat pääasiassa jättäneet erämaa-alueet huomiotta, kun ne ovat laatineet ympäristöpolitiikkaansa.

Tutkijat pitävät erittäin tärkeänä, että kaikki erämaiset alueet - niiden koosta riippumatta - tutkittaisiin, jotta niitä voitaisiin suojella parhaalla mahdollisella tavalla. Jos näin ei tehdä, tulevaisuudessa ehkä tehtävät yritykset palauttaa luonnontila eivät tule onnistumaan.

Tutkijat löysivät joka tapauksessa tutkimuksessaan myönteisiäkin seikkoja. Yksi tärkeimmistä on, että jäljellä olevat erämaa-alueet ovat yhtenäisiä ja laajoja, eli yli 10 000 neliökilometrin kokoisia.

Lisäksi ihmisillä on käytössään keinoja tilanteen parantamiseen, jos siihen vain on poliittista halua.

No, ripaus optimismiakin siinä mukana oli.

[Heikki Jokipii]

Tässä tällainen tarkastelu - jossa puhutaan jalanjälkenä konkreettisesta, käyttöön otetusta maasta, ei WWF:n ym. teoreettisesta konstruktiosta:

Renewable Energy Footprints

Erityisesti kiinnittäkää huomiota siihen, kuinka lohduton on näkymä, jos suunnittelemme fossiilisten polttoaineiden korvaamista bioenergialla.

Tuuli- ja aurinkovoiman luvut ovat jo ajateltavissa olevia, mutta luonnonsuojelun ja/tai hinnan puolesta nekin kauheita. Ja niiden osalta on sitten ongelma energian varastoinnista, joka tuonkin artikkelin mukaan on käytännössä ratkaisematta.

[Heikki Jokipii]

Vaihteeksi vähän saksaksi, näistä useista maapalloista (lihav. HJ):

Bleiben wir bei Lebensmitteln. Ökologisch dringend geboten wäre ein Verbot der Bio-Landwirtschaft. Sie benötigt doppelt soviel Fläche wie die effiziente Landwirtschaft. Fläche ist – das solltest du wissen Sebastian – eine knappe Ressource. Wenn alle Bauern nach den Richtlinien der Bio-Verbände wirtschaften würden, gäbe es keine unbeackerte Natur mehr und wir bräuchten einen zweiten Planeten. Das wollen wir doch beide nicht, Sebastian. Biolandbau muss sofort ganz oben auf die Verbotsliste.

Suomen WWF on ratkaissut tuon dilemman sisäisellä työnjaolla: Rohweder muistuttaa näistä maapalloista, Nikula suosittaa toisaalla luomua.

PS. Kokeilin äsken Googlen kääntäjällä. Englanniksi tuo kääntyi eksaktisti. Suomeksi edelleen surkeasti, mutta kyllä siitäkin hyvällä tahdolla ymmärsi, mistä oli kyse.

[Heikki Jokipii]

Tätä jatketaan mediassa. Eikä edes nähdä, mitä puutaheinää kirjoitetaan:

Analyysi: Kestääkö maailma enää meitä suomalaisia?

Ja me vedimme arvot tappiin jo tämän kuun alussa.

Maa ei kerta kaikkiaan elättäisi enää meitä, jos joutuisimme tulemaan toimeen omillamme. Kansainvälisen kaupan, yli rajojen virtaavan energian ja ravinnon ansiosta näin ei tietenkään ole, ja arvio onkin puhtaasti teoreettinen. Mutta se on samalla pysäyttävä. Sellaiseksi se on tarkoitettukin.

Jalanjälki maapalloissa

Suomalaisten ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Network -laitoksen vuosittaisiin laskelmiin maiden ekologisista jalanjäljistä. Ekologinen jalanjälki saadaan, kun lasketaan, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisten kuluttaman ravinnon, materiaalien ja energian tuottamiseen ja niistä syntyneiden jätteiden käsittelemiseen.

Kätevyyden takia maa-alaa mittaillaan maapalloissa. Nykymenolla tarvitsemme 1,6 maapalloa elättämään tämän yhden maapallollisen kestävästi. Siis siten, että maa tuottaisi saman kuin koko Maan väestö kuluttaa. Samalla kaavalla on laskettu, että jos koko maapallon väestö kuluttaisi samaa tahtia kuin me suomalaiset, tarvittaisiin lystin ylläpitämiseen 3,4 maapalloa.

"Kansainvälisen kaupan, yli rajojen virtaavan energian ja ravinnon" on siis noin 0,6 maapallon verran suuntauduttava tänne - jostain muualta kuin Maasta!

Ja joka vuosi. Jos kerrottaisiinkin, että arvio on teoreettinen, pitäisi kyllä tuossa edes teoreettisesti sitten kertoa, mistä nämä ylimääräiset panokset saadaan.

Selvästikin tuossa on kyse jotain muusta kuin analyysista.

***

Myös HS:n Heli Saavalainen haluaa kirjoittaa tästä. Ja sotkee, jos mahdollista, vieläkin enemmän, liittämällä asiaan mieliteemansa, keppihevosensa, eli ruoan tuhlauksen:

Ylikulutuspäivä ja resurssipula muistuttavat, että luonnon kyky uusiutua on koetuksella

Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää, neljännes maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi.
[...]
Aalto-yliopisto tiedotti, että tutkijat ovat ensi kertaa osoittaneet laajan yhteyden resurssipulan, väestöpaineen ja ruoan tuonnin välillä. Lähes kaksi miljardia ihmistä elää tuontiruoan varassa, koska luonnonvarat ovat käyneet väestöön ja kulutukseen nähden niukoiksi.

Ahdingon taustalla on kulutus, joka niin ikään jakautuu epätasaisesti. Ihmiset kuluttavat liikaa luonnonvaroja ja päästävät ilmaan liikaa hiilidioksidia. Maapallon kantokyky on ylittynyt, minkä seurauksena luonto köyhtyy, kelvollinen maatalousmaa hupenee ja ruoantuotanto hankaloituu edelleen.
[...]
HUKATTUJA RESURSSEJA on runsaasti, esimerkiksi ruokahävikki. Samaan aikaan kun miljardi ihmistä näkee nälkää, neljännes maailmassa tuotetusta ruoasta päätyy jätteeksi. Suomessa roskiin päätyy vuosittain 400 miljoonaa kiloa ­ruokaa.

Jos tuo ruoka ei päätyisi jätteeksi, mitäpä muuta se sitten olisi kuin tuontiruokaa, siellä toisaalla?

Ja ilman lisääntynyt hiilidioksidi - mitkä sen muut vaikutukset sitten ovatkin - saa kasvit kasvamaan paremmin. Eli se tuottaa siten enemmän ruokaakin. Kuten osaltaan maailman viime vuoden ennätysviljasadot osoittavat.

Jotkut Saavalaisen esille tuomat asiat voivat olla ongelmallisiakin. Mutta mitään tekemistä niillä ei ole tämän nk. ylikulutuspäivän kanssa.

Syöminen on uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta. Vielä eivät siinä luonnonvarat ole käyneet niukoiksi, eikä Saavalainenkaan suosittele kehitysmaihin niukempaa syömistä. Ruoan tuotantoa voidaan kasvattaa, ja juuri niillä alueilla, josta ruoasta nyt on pulaa, ja reippaasti yli tuon neljänneksen verran. Väestöpaine? Pitäisikö meidän vuosittain viettää maailman "ylirakastelupäivää"?

[Heikki Jokipii]

Tuo Saavalaisen mainitsema Aalto-yliopiston tutkimus löytyy täältä:

Nearly two billion people depend on imported food

Mutta ei tuosta oikeastaan sen keskeinen sanoma löydy. On varmasti löydetty ja osoitettu faktat entistä tarkemmin.

Researchers show empirically: when population pressure increases, food is imported. The big issue, say authors of a new report, is that people may not even be aware that they have chosen dependency on imports over further investment in local production or curbing demand.

Mutta jotenkin tuntuu, että on löydetty, vaikka tarkemmin, itsestäänselvyys: jos ei itse tuotettu ruoka kasvavallr väestölle riitä, sitä on tuotava ulkomailta. (Eikä kansa sitten aina edes tiedä, mistä ruoka tulee?) Eikä asia sitten alkuperäisestä tiivistelmästä (abstract) tuon paremmin selviä.

Nämä suositukset ovat mukana:

'Keeping food demand in check is the key issue. Controlling population growth plays an essential role in this work, but it would also be important to enhance production chains by reducing food waste and meat consumption. Since one quarter of all the food produced in the world is wasted, reducing this would be really significant on a global level.'

Mutta ei kyllä sitten mitään luonnosteluakaan siitä, miten tuo hukkaan mennyt ruoka saavuttaisi tarvitsevat. "[...] on a global level" taitaa tuossa tarkoittaa vain, että "periaatteessa, teoriassa"?


PS. Yksityiskohta: miksei Ruotsi ole tuossa kartassa värillisenä, tuonnista riippuvaisena maana, kun me toisaalta tiedämme, että se tuo n. 50% ruoastaan? Vai onko sen kartan tekemisessä ollut mukana muitakin asettamuksia, esim. se, että Ruotsi periaatteessa pystyisi ruokkimaan itse itsensä, vaikka tuokin noin paljon?

[Heikki Jokipii]

Tässä tällainen laskelma, tekijänä Kari Rönkä.

Metsään meni että rungot raikuivat eli Ylenantoisaa uutisointia, osa 2 - Missä oikeasti eletään yli varojen?

Jos todella haluamme katsoa, missä "syödään enemmän kuin tienataan", laskemme tietenkin GFN:n avoimesta datasta eri maiden ja alueiden suhteellisen kulutuksen, jota alla olevassa taulukossa kutsutaan kulutuskertoimeksi - siis jalanjäljen suhteen maan/alueen omaan biokapasiteettiin.

Hän perusteli laskentatapaansa myös kommenteissa:

Suomea syyllistävät tahot hyväksyvät kyselemättä laskelman maapallon ylikulutuspäivästä ja Suomen suhteellisesta vastaavasta. Kuitenkaan he eivät tunnu olevan valmiita hyväksymään täsmälleen samasta datasta täsmälleen samalla tavalla laskettuja alueellisia lukuja, jotka näyttävät, ketkä niitä todellisia ylikuluttajia ovat.

[Heikki Jokipii]

Jos tällainen keksintö ...

Löytyikö nyt apu homeongelmiin? – "Homeitiöt poistuvat 97-prosenttisesti"

... saa kuitenkin osakseen suhteellisen nihkeän tai ainakin epäluuloinen vastaanoton, niin onko siinä jotain samanlaista teknologiavastaisuutta kuin vaikkapa tehoviljelyyn kohdistuvassa epäluulossa.

Tämä on olevinaan viisautta:

Asumisterveysliiton rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö ei ole kuullut Freshmountainsin laitteista, mutta pitää ilmanpuhdistimia hyvänä ja varsin yleisenä väliaikaisratkaisuna.

"Jos on home- tai kosteusongelma, näillä voidaan hetkellisesti parantaa ilmaa. Se antaa pikkuisen pelivaraa ja parantaa tilannetta myös remontin aikana, mutta se ei ole korjaustapa", hän korostaa.

Jotkut kuitenkin jättävät remontin ilmanpuhdistimien suoman helpotuksen vuoksi kokonaan väliin.

Nyt kuitenkin radiosta tulee koko ajan juttua Kätilöopiston sisäilmaongelmista.

Uupumusta, lihassärkyä, muistikatkoksia... Kätilöopiston sisäilmasta oireilevat myös Metropolian opiskelijat

Jutussa puhutaan tulevasta remontista. Hinta-arviota sille ei anneta, mutta se on jokatapauksessa miljoonissa. Tuon "vippakonstin" hinta on kymppitonneja. Mutta jos tuohon firmaan on uskominen, ne miljoonat maksettaisiin 3 prosentista.

En ole tässä asiantuntija, mutta jotenkin tuntuisi, että erilaisia vaihtoehtoja tässä kannattaisi harkita.

Jotenkin kun tuosta väistämättä tulee mieleen, miten luomun kannattajat vaativat 100%:sesti torjunta-ainejäämätöntä ruokaa. (Vaikkeivät siinä tosiasiassa luomua syömällä edes onnistu!)

Samoin tulee mieleen Lomborgin teesi, että et pysty ikinä pesemään edes astioitasi täysin puhtaaksi.

[Heikki Jokipii]

Näin on nykyisin "poliittisesti korrektia" sanoa:

Ylikulutus on ylikansoitusta suurempi ongelma

Väestön vähentämistä tarjotaan usein ratkaisuksi luonnonvarojen hupenemiseen ja päästöjen kasvuun. Asiantuntijoiden mielestä todelliset ongelmat ovat muualla kuin väestönkasvussa.

Jotkut tutkijat ovat laskeneet, että maapallolla olisi varaa elättää 9–10 miljardia ihmistä. Ennusteet ovat kuitenkin epävarmoja, sillä lopullista väestömäärää ei tiedä kukaan eikä esimerkiksi teknologisia edistysaskelia voi etukäteen arvailla.

Lisäksi jo nyt maapallon väestö kuluttaa enemmän kuin olisi hyväksi: vuoden luonnonvarat saadaan ympäristöjärjestö WWF:n mukaan kulutettua jo elokuussa.

Siksi väestönkasvun hillitsemistä on helppo tarjota patenttiratkaisuksi ilmasto- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Säävälän mukaan asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Tällä hetkellä kulutus ja päästöjen tuottaminen kun on suurinta rikkaissa maissa, vaikka niissä syntyvyys on kaikkein pienintä.

”On falskia syyttää vain ihmismäärää. Ristiriita on siinä, että kun lapsiluku pienenee, yhteiskunta myös muuttuu kulutusorientoituneeksi ja luonnonvaroja käytetään jopa ylen määrin. Toisaalta siellä, missä lapsia syntyy paljon, kulutustaso henkeä kohti on todella alhaalla”, hän sanoo.

Itse asiassa: sen sijaan, että sitä tarjottaisiin patenttiratkaisuna, se sanominen on oikeastaan kiellettyä, tabu. Ja jos se mainitaanm niin vaikka kuinka monimutkaisilla tavoilla asia täytyy selittää pois, merkitykseltään olemattomaksi.

Ja tällaisia johtopäätöksiä ei saa kirjoittaa ainakaan ulos, näkyviin: siellä, missä lapsia syntyy paljon, kulutustaso henkeä kohti myös pidettävä todella alhaalla.

Jos kuitenkin tämäkin olisi jotekin hyvä ...

”Tutkimuksissa on todettu, että mitä enemmän tytöllä on takanaan kouluvuosia, sitä todennäköisemmin hän aloittaa seksielämän myöhemmin ja saa vähemmän lapsia. Nämä lapset taas ovat terveempiä ja koulutetumpia”, kertoo järjestön kehitysyhteistyön asiantuntija Laura Lipsanen.

... mikä takaa, ettei tytöistä ja heidän lapsistaan tuon koulutuksen myötä tule myös "kulutusorientoituneita"? Minusta ainakin tulisi. Eiköhän aika univeraali opiskelun motivaatio ole, että sitten isona tienaa paremmin? Ja aika universaali ilmiö lienee myös, että niitä rahoja halutaan ansaita kuluttamista varten?

***

Tai sittem Helsingin yliopiston väestötieteen yliopistonlehtorin, dosentti Karri Silventoisen mukaan:

”Kyllä maapallolle mahtuu väkeä. Kysymys on vain siitä, miten talousjärjestelmämme toimii ja miten se pystyy elättämään ihmiset. Ruuantuotantoa voi kasvattaa, mutta ongelmana on, että se vaatii rahaa, ja rahaa ihmisillä ei välttämättä ole”, hän sanoo.

Eli hänenkin mukaansa itse väestönkasvu ei missään tapauksessa ole ongelma.

[Heikki Jokipii]

Luultavasti tämä kohta tai ohje on lipsahtanut tähän listaan ihan automaattisesti, kirjoittajan sitä sen sen kummemmin miettimättä:

Meret ovat ahdingossa – Mitä sinä voit tehdä?

6. Vähennä kemikaaleja. Suosi paikallista ja suosi luomua ruokaostoksilla torjunta-aineiden ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.

Sillä torjunta-aineiden määrät ovat niin pieniä, että luultavasti kaikki maailmassa tuotetut aineet voisi suoraan kaataa valtameriin, eikä eroa entiseen tilanteeseen voisi edes mitata. Siitä siis puhumattakaan, miten äärimmäisen vähän niitä vahingossa vesistöihin pääsee (puhumme ihan eri kertaluokasta kuin ravinnepäätöissä). Eikä mieleeni tule nyt yhtään väitettyäkään haittaa, jonka torjunta-aineet aiheuttaisivat merille.

Tällaiseen globaaliin ongelmaan tuskin paikallisen suosiminen mitään vaikuttaa. Ensinnäkin tietysti: jossakin se ruoka kuitenkin tuotetaan (so. maatalouden kokonaispäästöt eivät vähene). Eivätkä valtamerialukset juurikaan valtameriä kuluta. Ja tuottavat useimmiten ruokakiloa kohti vähemmän kasvihuonekaasuja kuin pieninä määrinä kuljetettu paikallisruoka.

Osa hyväntahtoisista ihmisistä kaipaa kuitenkin juuri tuollaisia puuhasteluohjeita, jotain, jota voisi ihan itse tehdä, mielellään juuri heidän "arjessaan". Heille tuo on kirjoitettu, vaikka mitään vaikutusta tavoitetilaan sillä ei olekaan.

[Heikki Jokipii]

Kyllä se aika kuluu. Taas on tämä aika vuodesta:

Maailman ylikulutuspäivää vietetään taas ennätysaikaisin

Ylikulutuspäivä on siirtynyt viime vuosina jatkuvasti taaksepäin. Vielä 1990-luvun puolivälissä sitä vietettiin lokakuussa, ja 1970-luvun alussa se oli lähellä joulua. Maittainen vaihtelu on suurta: suomalaisten ylikulutuspäivää vietettiin tänä vuonna jo huhtikuun 3. päivänä, luxemburgilaisten jo helmikuussa mutta moldovalaisten vasta joulupäivänä.

Mutta kun sitä jo noin monta vuotta on vietetty, eikö olisi jo aika laskea, kuinka monta maapalloa on jo käytetty? Ja vaikka ihan erikseen: kuinka monta Suomea?

[Heikki Jokipii]

YLE sitten Radio Suomessa paraikaa ja tässä uutisessa kytkee asian elektroniikkaan ja niiden korjaamiseen:

Kertakäyttökulttuuri käy kalliiksi kuluttajalle ja luonnolle – Elektroniikan korjaus maksaa usein saman kuin uusi

Vaikka oikeastaan noilla asioilla on vähän tai ehkä ei lainkaan tekemistä toistensa kanssa.

Se [WWF:n ko uutinen] tarkoittaa sitä, että suomalaiset kuluttivat reilussa kolmessa kuukaudessa luonnonvarat, joiden pitäisi riittää koko vuodeksi.

– Kertakäyttökulttuuri vaikuttaa siihen, että me käytämme yhä enemmän raaka-aineita ja kulutamme yhä enemmän energiaa ja meidän hiilijalanjälkemme kasvaa.

Sillä ne luonnonvarat, raaka-aineet, joita elektroniikassa kulutamme, ovat voittopuolisesti, elleivät kaikki uusiutumattomia !uonnonvaroja. Ja kun niitä ei koko vuodenkaan aikana lisää synny, niissä on koko vuoden (tai itse asiassa ikuisuuden) annos kulutettu välittömästi, kun niitä grammankaan käyttää.

Eikä hiilijalanjälki kasva, jos käytetään ydinvoimaa.

On muita hyviä syitä säästää ja kierrättää, niitä on kerrottu tuossa YLE:n jutussakin, mutta tuo WWF:n jokavuotinen rituaali ei niitä hyviä syitä yhtään listaan lisää.