Author Topic: Ympäristöasiat  (Read 95127 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #60 on: 10.12.15 - klo:17:35 »
Nyt Vihreä Lanka kysyi hyvän kysymyksen:

Tarvitsisiko luonto suojaa ilmastosopimukselta

Joka kysymys tosin - kuten edeltä selviää - on jo hyvän aikaa ollut ikään kuin "ilmassa". Katso keskustelu säikeen alusta ...

Ilmaston suojelu ja muut luontoarvot voivat muuten olla vielä pahemmin ristiriidassa tai vastakkain kuin tuossa artikkelissa edes tulee esille.
« Last Edit: 10.12.15 - klo:17:44 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #61 on: 04.01.16 - klo:19:47 »
Tässä taas yksi esimerkki siitä, miten tämä uusiutuva energiamuoto ei sitten kelpaakaan:

http://maailma.net/artikkelit/patoallas_uhkaa_hukuttaa_brasilian_mundurukujen_maat

Aika tyypillisesti tuossa ei sitten esitetä yhtään ehdotusta siitä, miten muutoin saataisiin aikaiseksi tuo 8040 megawattia sähköntuotantotehoa. Mikä ei ole paljon Brasilian olosuhteissa, jos muistetaan, että maan väkiluku on noin 200 miljoonaa: henkeä kohti Brasiliassa n. 40 W, meillä 560 W - ja meillä on Norja naapurina!

Tuossa ei oteta kantaa padon puolesta, jonka ekologiset haitat luultavasti ovat hyvin suuret. Mutta tuossa otetaan kantaa, että jotenkin tuo energia on tuotettava. 
« Last Edit: 04.01.16 - klo:20:19 by Heikki Jokipii »

Matti Pekkarinen

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 499
  • Moi
    • View Profile
    • Masan Maaseutu
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #62 on: 07.01.16 - klo:21:53 »
Patoallas peittää aikanaan 330 neliökilometriä maata. On siis aika iso järvi... mutta ainakin Suomessa tekojärvet ovat kai olleet kalaisia ja lajirikkaita, joten saattaa tuottaa paljon enemmän syötävää kuin maa.
330 neliökm on Brasilian keskimääräisellä väentiheydellä (20 as/neliökm) noin 7000 ihmisen tarvitsema maa-ala. 8000 MW sähköä taas on maailman väestön keskimääräisellä kulutuksella ("noin 2 kW per asukas") 4000 000 ihmisen tarvitsema sähköteho. Tarvitseekos sitä paljoa muuta kuin sähköä ja kalaa? No suolaa... ja jotain kalapalanpainikkeeksi tietysti...
Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #63 on: 22.01.16 - klo:15:30 »
Näin varmasti on:

Suurpatoprojektit uhkaavat maailman kalakantoja

Matin edelllisestä huomiosta huolimatta (jätetään se asia vielä "auki").

Hirvittävän suuret ydinvoimaprojektit eivät (joka tapauksessa) uhkaisi maailman kalakantoja. Eivät - hyvin toteuttuina - yhtään mitään eivätkä ketään.

Mm. tuosta - edellä mainitusta - Brasiliasta löysin tietoja, että sillä oli todella kunnianhimoinen ydinvoimaohjelma, joka sitten Fukusiman jälkeen laitettiin jäihin. Ja korvattiin tuolla kunnianhimoisella pato-ohjelmalla.
« Last Edit: 22.01.16 - klo:15:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #64 on: 01.03.16 - klo:07:58 »
Vitsin mukaan hyväksytyin energialähde kaikista on mielipidetiedustelujen mukaan: "ei mikään näistä". Minusta tässä Atte Korholan kirjoituksessa asetutaan juuri sille kannalle, vaikka asia "naamioidaan" (myös kaikkien hyväksymäksi) tieteellisen tutkimuksen kannattamiseksi:

Uusi ilmastopolitiikka hyödyttää kaikkia

Quote
Kehitys- ja tutkimustyö on elintärkeää, sillä energiamarkkinoille tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka pystyvät aidosti haastamaan fossiilisten energiamuotojen kasvavan kysynnän ja käytön. Nykyisin käytössä olevat uusiutuvat energiantuotantotavat eivät riitä. Käsitys, jonka mukaan meillä on jo tarvittavat keinot selättää ilmasto-ongelma, on osoitettu paikkaansa pitämättömäksi useissa tieteellisissä selvityksissä.


PS. 14.3.16: Wkipedian mukaan Atte Korhola kyllä kannattaa neljännen sukupolven ydinvoimaa. Mutta ei saa tuossa sitä sanotuksi.
« Last Edit: 14.03.16 - klo:08:59 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #65 on: 14.03.16 - klo:08:14 »
Mitä enemmän tätä mietin, niin alan kallistua siihen, että tämä hiilidioksidikysymys on perinteisen ympäristöliikkeen, perinteisten ympäristöjärjestöjen tuho.

Sillä hiilidioksidin ja sen teorian pohjalla, että siitä ilmasto lämpiäisi rajusti, on nyt annettu periksi käytännössä kaikesta, jota luonnonsuojeluväen piirissä ennen pidettiin pyhänä.

Antero Järvisen raju syytekirjelmä samasta asiasta:

Janus-kasvoiset ympäristönsuojelijat siunaavat metsäluonnon tuhon

Järvisen näkökulma on kyllä ilmastonuutoksen epäilijän, mutta hänen esiin tuomansa ikävät tosiasiat pysyvät, vaikka ilmastonmuutosteorian hyväksyisikin.
« Last Edit: 14.03.16 - klo:09:05 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #66 on: 04.04.16 - klo:05:33 »
Tässä on nyt uusi tutkimus jonka mukaan luontoon karannut liika typpi uhkaa luonnon monimuotoisuutta:

Study finds wide-reaching impact of nitrogen deposition on plants

Quote
Atmospheric nitrogen deposition is increasing due to such things as fossil fuel combustion, agricultural fertilizer application and livestock waste. While smaller amount of nitrogen may act as fertilizer, stimulating growth in plants, large accumulated amounts can decrease soil health and cause a loss in the number of plant species.

Pienemmät määrät typpeä tekisivät vapaallekin luonnolle hyvää, mutta liika on liikaa, ilmoitetuin seurauksin. Tuo on siis osittain seurausta muustakin kuin maataloudesta eli fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Tuo tutkimus siis toteaa ongelman, mutta ei mitenkään selvästi kuitenkaan kerro, mitä sille olisi tehtävissä. Välittömästi tietysti tulee mieleen yksi keino: eikö suorakylvö pidä myös typen paremmin siellä, minne se on tarkoitettu, eli pellolla? Toinenkin: kovin vapaalla ja laajalla laiduntamisella (jolle siis pihattonavetta pienine ulkoilualueineen on vaihtoehto) on varmaankin tuo tarkoittamaton seuraus? Mutta fossiilisten polttoaineiden osalta ei nyt tule mitään mieleen, tuleeko teillä?
« Last Edit: 04.04.16 - klo:06:34 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #67 on: 18.04.16 - klo:08:06 »
Tätä vuosittaista rituaalia on nyt aikaistettu - vai halutaanko vastedes "viettää" kahta päivää, yhtä Suomen osalta, yhtä maailman:

Suomalaiset kuluttivat jo oman osansa tämän vuoden luonnonvaroista

Useat lehdet nytkin kiltisti julkaisivat tämän nk. uutisen. Toistamatta kaikkea kritiikkiäni, otan WWF:n artikkelista esiin vain tämän:

Quote
Toiseksi merkittävin tekijä kulutuksessamme on ruoka. Mihinkään muuhun ihmistoimintaan ei käytetä niin paljon tuottavaa maapinta-alaa kuin maatalouden viljelys- ja laidunmaihin. Maatalouskäytössä olevasta maasta noin 70 prosenttia käytetään lihan ja muun eläinperäisen ruoan tuotantoon.

Niin käytetään, ja on hyvä niin! Jos niitä laidunmaita yritettäisiin laittaa viljanviljelyyn, se olisi ko. alueille tuhoisaa! Laidunmaita on mahdollista käyttää aivan sopusoinnussa luonnon kanssa, kunhan reunaehdot muistetaan (vältetään liian suurta karjamäärää jne.).

Quote
Tämä johtaa muuan muassa metsäkatoon maailman monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmilla alueilla. Myös suomalainen sika ja broileri ovat osa tätä ketjua, sillä niille syötettävä rehu sisältää soijaa, jota viljellään usein kestämättömästi sademetsiin raivatuilla alueilla. Luonnonvarojen kulutuksemme on vähennyttävä merkittävästi, jotta monimuotoisuuden hupeneminen saadaan pysäytettyä. Tämä on myös välttämätöntä, jotta maatalousmaa riittää maailman kasvavan väestön ruokkimiseksi.
(lihav. HJ)

Ei muuten viljellä "usein" vaan hyvin harvoin. Sademetsiin raivatut alueet kun useimmiten soveltuvat hyvin huonosti pelloiksi. WWF on kyllä ollut jossain määrin "huolissaan" bioetanolista ja muista biopolttoaineista, mutta ei ole niitä rohkeasti tuominnut. Tuossakin se jättää ne "häveliäästi" kokonaan mainitsematta.

Eikä WWF nytkään "taivu" hylkäämään ja tuomitsemaan luomuviljelyä. Jopa päinvastoin, tämä kehotus ...

Quote
Muita arjessa helposti toteutettavia keinoja ylikulutuksen pienentämiseen ovat ruokahävikin pitäminen mahdollisimman pienenä sekä ympäristösertifioitujen tuotteiden suosiminen.
(lihav. HJ)

... on tulkittavissa niinkin, että suosi (myös) luomutuotteita.
« Last Edit: 18.04.16 - klo:08:19 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #68 on: 24.04.16 - klo:08:18 »
Hesarissa oli eilen Atte Harjanteen viisas mielipidekirjoitus:

Uusiutuvien sijasta katse päästöihin

Quote
Silti on tärkeää muistaa kaksi asiaa: kaikki uusiutuva energia ei ole päästötöntä, eikä kaikki päästötön energia ole uusiutuvaa. Ilmastonmuutoksen hillinnässä vain päästöillä on merkitystä. Toki eri energian tuotantomuodoilla on muitakin vaikutuksia ympäristöön ja terveyteen, mutta näissäkään uusiutuvat eivät aina erotu edukseen.

Lisää siitä:

Quote
Esimerkiksi bioenergian tuotanto voi materiaalivirtana toki olla uusiutuva, mutta se voi tuhota luonnon uusiutumatonta monimuotoisuutta.

Tämä lause täytyy siitä myös lainata:

Quote
Geoterminen energia on sekin itse asiassa pääosin luomuydinvoimaa.

« Last Edit: 24.04.16 - klo:15:46 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #69 on: 31.05.16 - klo:08:23 »
Onko kukaan käyttänyt energialähteistä tällaista luokittelua tai nelikenttää? Tai loogisesti vastaavaa?

On tietysti uusiutuvat ja uusutumattomat. Mutta lisäksi lähteet voidaan luokitella uupumattomiin ja uupuviin. Uupuvan energialähteen pitää välillä huilata, pitää paussia, ikään kuin levätä, kuten vaikka ihmisen. Ja väsy voi tulla sille vähän koska vaan, ennustamattomasti. Kuten ihmisellekin.

Nyt Afrikankin johtajat uskaltavat sen jo aika suoraan ilmoittaa, etteivät he tule tyytymään näihin uupuviin, uusiutuviin energialähteisiin:

Achieving Universal Access to Energy; Africa Caught Between a Rock and a Hard Place

Tarvitaan tasaista perusvoimaa, se on Afrikankin kehityksen edellytys.

Koska ydinvoimaa ei (ainakaan tuon uutisen mukaan) tuotu vaihtoehtona esille, se vaatimus oli sitten se, että Afrikan mailla pitää olla oikeus myös käyttää fossiilisia polttoaineita, ainakin jonkin aikaa, kehittyneiden maiden yrittämättä tätä estää tai vaikeuttaa. Tähän tapaan:

Quote
But with the 2015 Paris climate agreement centred on a transition to renewable energy, Africa may have to re-think its strategies on how to achieve its ambitious dream. And this was one key question that divided opinion at the 2016 AfDB annual meetings—Should Africa lead the way on Green growth or follow a carbon intensive path that the developed countries took to achieve industrialisation?

Former President of Nigeria, Olusegun Obasanjo argued for Africa’s right to do so. “We in Africa must use what we have to get what we need. The West used coal to develop and I think we should also be allowed to pollute a bit and then, we will all join in cleaning up,” said Obasanjo during a panel discussion on Africa’s New Deal on Energy, one of the bank’s initiatives launched during the annual meetings.

Ja näin:

Quote
For Caroline Kende-Robb, Executive Director of the Africa Progress Panel, African countries will have to choose an energy mix that suits them because “we cannot certainly expect Africa just to drop from fossil fuels while there are other countries at the top polluting the world.”

Aika vahvaa tekstiä oli muuten kokouksen puheenjohtajan vertaus valoa kohti lentävistä hyönteisistä ja Afrikan nuorisosta:

Quote
Adesina attributes Africa’s poverty and the perennial migration of youths to Europe in search of a good life, to lack of energy. “Even insects run from the dark to where there is light. Our youths are running away, hundreds of them drowning but the future of African’s youth does not lie at the bottom of the Mediterranean Sea,” he declared during the official opening of the just ended 51st AfDB annual meetings held in Lusaka, from 23-27 May under the theme, ‘Energy and Climate Change’.

Siinä on sitten mietittävää niille, jotka suosittavat täällä rikkaassa lännessä Afrikalle hyppäämistä yhden kehitysvaiheen yli. Sen sijaan, että Afrikan nuoret innostuisivat tuosta ehdotetusta projektista, he hyppäävät pois Afrikasta.

Uusiutuvan energian haittapuolia ei paljon artikkelissa erikseen sitten käsitellä, mutta vähän kuitenkin:

- Afrikkaa viime aikoina vaivannut kuivuus on - paitsi vähentänyt satoja - myös tyhjentänyt vesivoimalaitokset
- aurinkoenergia vaatisi "satoja hehtaareja" maata - joka on kyllä melkoista vähättelyä, aliarvioimista: se vaatisi tuhansia ellei jopa miljoonia hehtaareja (koko Afrikan osalta)!
« Last Edit: 31.05.16 - klo:09:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #70 on: 02.06.16 - klo:03:26 »
Mutta yhä vaan suositellaan Afrikalle vain tätä uusiutuvan energian linjaa. Kun tuuli- ja aurinkovoimasta ei asiaan kunnolla ole - sen annataan ymmärtää olevan ennakkoluuloista kiinni - niin sitten se on biomassaa:

Quote
Ugandaa uusiutuvaan energiaan luotsaava Ndaula uskoo, että varsinkin maaseudulla biomassa on luonnollinen ratkaisu, ja sitä vierastetaan vähemmän kuin muita uusia energiamuotoja. Lisäksi tuotantoketju avaa asukkaille uusia keinoja tulonhankintaan.
(lihav. HJ)

"Vierastamisen" aivan käytännöllistä syytä (ks. edellinen puheenvuoro) ei tuoda esille. Lainaus oli IPS-artikkelista:

Biokaasu vastaa energiantarpeeseen Ugandassa

Tuo kuvattu jätepuun hyödyntäminen on tietysti ilman muuta järkevää, mutta koko visiokin, tulevaisuuden näkymä on sitten tämä:

Quote
Tilanne on sama muuallakin Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, jonka 970 miljoonasta asukkaasta 620 miljoonaa on yhä ilman sähköä.

Ratkaisuksi nähdään biomassa, jonka käyttöä pitää vain tehostaa. Puun ohella raaka-aineeksi kelpaavat niin maatalouden kuin teollisuudenkin jätteet ja sivutuotteet.

Tehokkuutta lisäämällä tietysti samasta raaka-aineesta saadaan ulos enemmän. mutta kuinka pitkälle tuota erilaista hyödynnettävää jätettä riittää? Koska mennään sen yli, ettei se enää riitä, ja biomassan hyväksikäyttö alkaakin haitata luontoa? Tässä on jo vinkki siitä, mihin jätteisiin turvautuminen saattaa johtaa:

Quote
Kahvin korjuujätettä on pitkään käytetty luonnonlannoitteena ja polttopuun korvikkeena. Nyt Kasesen alueella toimiva ylikansallisen LafargeHolcim-yhtiön tytäryhtiö Hima Cement on yllyttänyt viljelijöitä kasvattamaan enemmän kahvia, jotta tehdas saa korjuujätteet kaasutettavakseen.
(lihav. HJ) *)

Jotkut muut kuin afrikkalaiset itse näyttävät yhä visioivan kehityksen suuntaa:

Quote
Kansainvälinen uusiutuvan energian järjestö Irena on laatinut Afrikalle tiekartan vuoteen 2030. Järjestön mukaan puolet maanosan energiataloudesta kytkeytyy jo nyt biomassaan. Teknologian avulla käyttöä voidaan lisätä ja tehostaa merkittävästi.

Ydinvoimaa ei sitten tuossa lainkaan mainita, vaikka se ihan varmasti on Afrikankin maiden agendalla:

Africa Banking On Nuclear Power

Tuo artikkelin kohteena oleva Ugandakin on kiinnostuneiden joukossa:

Quote
Ghana, Senegal, Uganda, and Morocco have also publicly expressed their interest in nuclear power.

_______________

*) vrt. siihen, miten jo epäilimme, että hävikkiruoan hyödyntäminen voi johtaa siihen, että vaaditaan lisää hävikkiruokaa.

Myös "PassiiviIdentiteetti" on kiinnittänyt asiaan huomiota:

Bioenergia ja tarve kasvaville jätevuorille

Sieltä lause:

Quote
Jos jätteistä maksetaan, kannattaa viljellä lajikkeita, jotka tuottavat enemmän olkea ja vähemmän jyviä.
« Last Edit: 02.06.16 - klo:04:28 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #71 on: 07.06.16 - klo:03:34 »
Kansan Uutisten uutinen on aivan sama kuin edellä, mutta sen otsikossa näkyy ...

AFRIKKA LOIKKAA KIVIKAUDESTA SUORAAN BIOKAASUUN

... juuri tuo idea jonkin kehitysvaiheen yli hyppäämisestä.

Vielä joku vuosikymmen sitten puhuttiin siitä, miten siirryttiin kivikaudesta atomiaikaan! Olisi syytä puhua vieläkin!
« Last Edit: 07.06.16 - klo:03:39 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #72 on: 25.07.16 - klo:05:57 »
Tässä artikkelissa ei vaihteeksi - ja kiitettävästi - sotketa juttuun sitä "jalanjälkeä" vaan puhutaan reilusti itse asiasta eli materiaalien kulutuksesta:

Rikkaimmat maat kuluttavat raaka-aineita kymmenkertaisesti köyhimpiin verrattuna

Quote
Rikkaimmat maat kuluttavat vuosittain noin kymmenen kertaa enemmän kuin köyhimmät. Esimerkiksi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa materiaalien kulutus on 20–25 tonnia vuodessa, Afrikassa alle kolme.

Mikäli ruuan, veden, energian, asuntojen ja liikenteen vaatima materiaalitarve jatkuu nykytahdilla, vuonna 2050 tarvitaan jo 2,5 kertaa nykyistä enemmän raaka-aineita, raportissa varoitetaan.

"Hälyttävä tahti, jolla materiaaleja käytetään, vaikuttaa jo vakavasti ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun. Se osoittaa, että vallitsevat tuotanto -ja kulutusmallit ovat kestämättömiä", sanoo IRP:n rinnakkaispuheenjohtaja Alicia Bárcena Ibarra Unepin tiedotteessa.

Kestämättömiä, niinpä kai. Mutta jos afrikkalaiset jäävät tuolle kulutustasolle, se "vaikuttaa jo vakavasti ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun" siellä. "Ruuan, veden, energian, asuntojen ja liikenteen" materiaalitarve kun ei varmasti siellä ole laskettavissa vain kerskakultuksen "kulutusmallin" piikkiin.

Lisäksi on luultavasti helpompaa estää materiaalien kulutuksen kasvu Afrikassa kuin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ... kun se osassa maanosaa jopa toteutuu tekemättä yhtään mitään!

« Last Edit: 25.07.16 - klo:07:24 by Heikki Jokipii »

Jarrumies

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 742
    • View Profile
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #73 on: 01.08.16 - klo:01:11 »
Tässä YLEn "kemikaalitesti":

http://yle.fi/uutiset/kolme_perhetta_pissasi_purkkiin__tallaisia_kemikaaleja_heista_loytyy_eika_kukaan_tieda_miten_ne_vaikuttavat/9061050
Quote
Kiviranta nostaa testituloksista esiin kolme huomiota.

Yksi: eniten kemikaaleja löytyi maaseudun miehestä. Kaksi: kemikaalivälttelijän talous ei juuri erottunut muista. Kolme: testi paljasti maltillisia kemikaalitasoja.

”Pelkästään numeroita katsomalla en olisi osannut erottaa, kuka testihenkilöistä välttää kemikaaleja. Ja on todella mielenkiintoista, että Viitasaaren miehellä on isoimmat pitoisuudet. Maaseutu ei siis näyttäisi suojaavan häntä kaupunkiasumisen altistuksiin verrattuna. Hyvä uutinen taas on, että kemikaalimäärät olivat pääosin mediaanitasolla”, Kiviranta sanoo.

Ei siis mitään hälyttävää. Mielenkiintoista, että "kemikaaleja välttelevällä" Noora Shinglerin perheellä arvot eivät olleet pienemmät kuin muilla, osin jopa korkeammat.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 25024
    • View Profile
    • Email
Vs: Ympäristöasiat
« Reply #74 on: 01.08.16 - klo:06:07 »
Hälyttävää ja uutta ei muutenkaan ole uutisessa. Tämä kemikaalien pelko otetaan aika ajoin "naftaliinista" (kemikaali tietytysti sekin  ;D). Ennestään tuttuine teemoineen:

- tuntemattomat yhteisvaikutukset
- joka efekti "saattaa olla luultua voimakkaanpi"
- jos haluaa altistusta välttää, kannattaa suosia luomua

Nämä väitteet ääniradiosta äsken. Tieto kymmenistä tuhansista kemikaaleista tuli esille, mutta ei vihjettäkään siitä, mitä tämä fakta kombinatoriikan lakien mukaan merkitsee yhteisvaikutuksen tutkimukselle: tähtitieteellisiä koemääriä, Tammisolan "hiirikäyttöistä energiaa" (kun kokeissa käytettyjen hiirten raadot poltetaan).

Jos asiasta taas saadaan aikaan "kohu", on sitten sosiaalinen tilaus toiselle artikkelille tai ohjelmalle, jossa kohua rauhoitellaan!

***

YLE on tehnyt epäonnistuneen palvelinsoftan vaihdoksen: tällä läppärillä en pysty lukemaan tuota uutista lainkaan, tuolla toisella koneella se on latautunut jo minuuttikaupalla. Käynpä nyt katsomassa, olisiko se jo valmis. - Ei ollut, oli sen sijaan kaatanut koko koneen! En yritä uudelleen ...
« Last Edit: 01.08.16 - klo:09:20 by Heikki Jokipii »