Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

[Heikki Jokipii]

Näillä ruokamarkkinoiden analyytikoilla, seminaareissaan, on kaksi pakkomiellettä:

a) nk. ”hiljaiset signaalit”, eli että joku pieni asia nyt lähtisikin suureen nousuun jatkossa. Nyt tässä artikkelissa, jo otsikkoa myöten, otetaan kuitenkin hiukan kriittinen ote pakkomielteeseen a.

Heikot signaalit näyttävät ruuan tulevaisuuden – ehkä

Heikot signaalit ovat merkkejä uusista asioista, joista voi tulla tulevaisuudessa isoja trendejä - tai sitten ei, ainakaan vielä.

b) luomu. Siihen ei ko. seminaarissa otettu lainkaan kriittistä otetta. Hiljaisia signaaleita? Ei, vaan huudetaan edelleen luomun puolesta – vaikka nähdään, miten huonosti tämä asia on aiemmin mennyt (lihav. paitsi otsikko HJ):

Luomun momentum on nyt

Kaksipäiväisen seminaarin puheissa nousi vahvasti esiin luomu. Moni tuntuu uskovan, että huonosti ajoitettujen ja epäonnistuneiden luomulanseerausten aika on ohi, nyt suomalaiset ovat valmiita. S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu toteaa, että luomussa yhtyy monta trendiä.

On aika ihmeellistä, miten noin parinkymmenen vuoden aikana on aina onnistuttu ajoittamaan väärin, ja miten ne kaikki ”lanseeraukset” ovat voineet aina epäonnistua.

Luomu merkitsee kuluttajalle aitoutta, terveellisyyttä, erikoistuotteita ja vastuullisuutta. 

Niin saattaa merkitä - sellaiselle kuluttajalle, joka ei ole tutustunut tosiasioihin. Mutta tähän ”imagoon” ei enää voi luottaa, yhä suurempi osa kuluttajista näkee, että luomu on päinvastoin

-   keikailua
-   ei sen terveellisempää
-   bulkkitavaraa (Suomessa ainakin, pääosin)
-   ja suunnatonta vastuuttomuutta ihmiskunnan ja luonnon tulevaisuuden kannalta
-   (ja sen lisäksi: ei hintansa väärtti)

Luomussa on tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin tarjontaa, se on räjähdyksensä ensi metreillä. Joulukuussa luomun myynti kasvoi 30 prosenttia, vaikka pystyimme toimittamaan vain kymmenesosan toivotusta luomukinkkujen määrästä. Vain saatavuus rajoittaa luomun kasvua tällä hetkellä, Alarotu sanoo.

Tämä luomukinkkuasia on jo kommentoitu täällä

Tämä alkaa olla surkuhupaisaa. Säälittävää.

[Heikki Jokipii]

Tässäpä sitten ”heikkoja signaaleita” maailmalta (samaisen Ruokatiedon välittäminä):

Luomuruuan markkinat ovat eläneet hyvin vaihtelevasti Euroopassa viime vuosina

Tässä täytyy vielä ottaa huomioon, että:

Tiedot perustuvat esityksiin ja paneelikeskusteluun, joka järjestettiin perjantaina Saksan Nurnbergissä kansainvälisten BioFach–luomumessujen yhteydessä.

Ja vanhastaan tiedämme, että luomuväki ei ole mitenkään immuuni houkutukselle liioitella.

Nyt asiassa ei ole tarvinnut liioitella paljon. Mutta ehkä vähän on täytynyt. Tuolla edellä oli tieto, että Saksan luomumyynti oli v. 2009 laskenut. Tämän Ruokatiedon uutisen mukaan se oli kuitenkin noussut, vaikka vain hyvin vähän.

Uhkanahan oli tietysti, että joku ”heikkojen signaalien” tulkitsija olisi tulkinnut, että hei, jos Saksassa luomumyynti väheni – niin sehän on luomun lopun alku!  

[Heikki Jokipii]

Tämä ehdotus ...

Anni Sinnemäki Kauppalehdessä: Ruualle oma asiamies

...  on jo tulkittava epätoivon ilmaukseksi.

Tulee mieleen:

Kun kieltolaki kumottiin, raittiusväki vaati ja sai voimaan määräyksen, että kaikissa anniskelupaikoissa piti aina olla alkoholiton vaihtoehto.

Asian varmistamiseksi vielä perustettiin virkoja huomattavalle joukolle alkoholitarkastajiakin (jotka tietysti tarkastivat vähän muutakin).

Lisääntyikö tämän näin varmistetun alkoholittoman vaihtoehdon kysyntä ravintoloissa räjähdysmäisesti? Eipä kyllä. Oikeastaan vasta autoistumisen myötä alkoholittomille drinkeille tuli isompaa kysyntää, jotain tarvittiin sille yhdelle seurueesta.

[Heikki Jokipii]

Kansa täytyy - kun asiasta kerran on päätetty - sopeuttaa asiaan. Tässä mennään:

Luomubarometri: Luomuruuan käyttäjiä pidetään vaikuttajina

Lihavoinnit HJ:

Luomubarometri 2010 –tutkimukseen vastanneista 70 prosenttia on sitä mieltä, että luomun käyttäjät ovat vastuullisia, mukavasti toimeentulevia, yhteiskunnallisesti aktiivisia ruokaharrastajia.

Etkö sinäkin haluaisi olla sellainen?

Jos vaihtoehtona on tämä: "henkilö, joka ei käytä luomua, on vähävarainen ja säästäväinen".

"[Viestintäyritys] Kuule vetää maa- ja metsätalousministeriön osarahoittamaa Luomu brändiksi –hanketta."

Eli Suomen valtio maksaa erilaisille konsulttiyrityksille siinä pyrkimyksessä, että suomalaiset saataisiin houkuteltua ostamaan enemmän luomua!

***

Bertolt Brecht - eräässä aivan toisessa yhteydessä kyllä - kehotti runossaan kansaansa tyytymätöntä DDR:n  hallitusta valitsemaan itselleen uuden kansan.

Tässä luomuasiassa Suomessa se neuvo alkaa olla .... hyvä? ... no, ainoa.

***

PS. Tietyssä kysymyksessä olen pyytänyt ko. tutkimuksesta lisätietoja. Tai itseasiassa pyysin koko tutkimusta käyttöömme. Ja saanen, jos se on julkisuuslain piirissä, mitä sen luulisi olevan, jos MMM on maksanut osan hankkeesta?

[Heikki Jokipii]

Helsingin Sanomat kertoo, että nyt …

Luomumaidosta tuli menestystuote

Minusta v. 2009 HS ei kertonut tätä  (HJ):

Vielä 2009 noin 30 prosenttia luomumaidosta sekoitettiin meijerissä tavallisen maidon sekaan, koska luomu ei mennyt kaupaksi.

Mutta tähän uutiseen on täysi syy uskoa, luomumaito on varmaankin nyt ”nousussa”. Ja selittänee paljolti sen noin 0,2 prosenttiyksikön nousun, joka luomun yleiskysynnässä on n. vuodessa tapahtunut.

Nyt siis luomumaidon kohdalla kysyntä ja tarjonta olisivat kutakuinkin tasapainossa. Mutta optimismi nousun jatkumisesta, se on sitten toinen juttu.

Itäkeskuksen Prismassa äsken tavallinen kevytmaito 0,79 euroa, luomukevytmaito 1,38 euroa litralta. Luomumaidon hylly ei ollut iso. Sen edessä ei ollut jonoa.

PS. Tämä kommentti kuuluisi ehkä piilomainontaa koskevaan keskusteluumme, mutta olen ollut huomaavinani – ja toivon, etten ole asiassa vainoharhainen – että HS julkaisee säännönmukaisesti luomua koskevat hyvät uutiset myös netissä, mutta kriittisiä ja negatiivisia ei …

***

Nyt en tiedä tämän vuoden tuloksia litroina, mutta jos katsomme viime vuoden tulosta TIKE/Matildasta, niin siellä kerrotaan:
 

Meijerit vastaanottivat maitoa 2 215 miljoonaa litraa. Luomumaidon tuotanto lisääntyi edellisvuodesta vajaalla viidellä prosentilla 29 miljoonaan litraan.

Siitä tulisi - jakolaskuna - 1,3 prosenttia.

Tästä 4 prosenttiin olisi mahtava hyppäys – kolminkertaistuminen!

Täytyy tarkistaa asia, mutta pieni epäilys jää, että onko tämä luomumaidon nousu laskettu euroina, myynnistä? Jolloin kalliimpi hinta selittäisi ainakin jotain? Kuten epäilimme  v. 2009.

[Heikki Jokipii]

Tuo 4% luomunaidon osuus siis tarkoittaa osuutta varsinaisena juotavana maitona myytävästä maidosta. Koko maidontuotantoa se ei tarkoita.

Täältä Tike/Matildan sivulta ...

Maito- ja maitotuotetilasto, helmikuu 2011 (ennakko)

… löytyy excel-taulukko, josta on nähtävissä, että koko siitä maidontuotannosta, joka meijereille toimitetaan, luomun osuus on v. 2010 kasvanut hyvin marginaalisesti, ja on nyt (ylöspäin pyöristettynä) 1,4 prosenttia.

Sieltä löytyy sama tilasto jopa kuukausittain, eikä siinäkään ole v. 2011 kahden ensimmäisen kuukauden osalta mitään dramaattista nousua havaittavissa.

Minä en olisi uutista tuosta hyvin vähäisestä noususta hyvin vähäiseen määrään nähden otsikoinut siten, että asiasta "tuli menestystuote."



PS. 27.4.2011: Muu kuin juotava maito on sitten voita, juustoa, jugurtteja jne. Niiden suosio luomuvarianttina on siten suhteessa vielä vähäisempää.

Eikä välttämättä ihme, jos lukee Stockmannin asiakaslehteä "Exclusive", joka tulee meille Helsingissä kotiin. Viimeisessä numerossa tarjotaan

- luomuirtovoita  18,90 €/kg

Perinteinen tapa verrata menneen ja nykyisen ajan hintoja ja palkkoja on ollut kertoa, paljonko voita työmies sai/saa tuntipalkallaan. Tuosta hinnasta voi sitten arvioida, paljonko sitä nykytyömies tuntipalkallaan saisi.

[Heikki Jokipii]

Tällaisilla kokeiluilla …

Luomua hinnalla millä hyvänsä (Talouselämä 10.4.2011)

… asia tulee todella testatuksi. Mitä ilmeisimmin tämä Eat & Joy Maatilatori menestyy Helsingin keskustassa – vaikka täällä epäilimmekin asiaa aikanaan, liikkeen aloittaessa.

Mutta miten tässä – ja vastaavissa kokeiluissa – käy? Uutista lainaten (lihav. HJ):

Prisman maatilatorilla ostoskoriin kertyy käsittelemätöntä maitoa, luomumansikkahilloa, kaneliässiä ja kutunjuustoa. Hinnat ovat kaksin- jopa kolminkertaiset teollisiin tuotteisiin verrattuna.

Hinnoissa kiteytyy luomutuotteiden paradoksi. Ovatko kuluttajat valmiita maksamaan moninkertaisia hintoja saadakseen turvallisempaa ruokaa? Vai voittaako halvempi hinta sittenkin ruokapelot?

Yhteishyvä-lehdessä 5.4.2011 kerrottiin, että SOK-ryhmä (varsinkin kun Pro Luomun puheenjohtaja on SOK:n Ilkka Alarotu) aikoo itsekin kovasti lisätä luomutuotteiden tarjontaa.

Vai aikooko todella? Vai onko tämä Kannelmäen Prisman järjestely jonkinlainen "koepallo"?

[Heikki Jokipii]

Usko asiaan on nyt luja. Olisi luullut, että tätä ei enää - 2000-luvun alun täydellisen katastrofin jälkeen - yritettäisi, mutta kyllä vaan:

Antiikki vaihtuu luomu- ja lähiruokaan Hietalahden kauppahallissa

Kaupat vaihdetaan, koska halli on ollut kaupungille taloudellisesti kannattamaton viime vuosina.

- Antiikki ei vedä tarpeeksi ihmisiä ainakaan ravintoloiden säilymisen kannalta, kertoo Helsingin Tukkutorin toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

Antiikkia on myyty kauppahallissa vuodesta 2003 alkaen. Sitä ennen hallissa kokeiltiin noin puolentoista vuoden ajan luomuruokamyyntiä, mutta tuolloin idea ei vielä kantanut. Nykyään luomun uskotaan kiinnostavan ihmisiä enemmän.

- Ylipäätään kiinnostus hyvään ruokaan on kasvanut. Alue on myös kehittynyt, ja siellä on enemmän valistuneita kuluttajia, Taulavuori sanoo. (lihav. HJ)

Tuo "valistuneita" vaatii suomentamista: tarkoitetaan, että nyttemmin alueella asuisi niin vaurastuneita kuluttajia, että hinnat eivät enää mitään merkitsisi ....

[Heikki Jokipii]

Tänään HS:ssä Ilkka Alarotu kertoo, että luomun myynti voisi kolminkertaistua, jos vain tuotteita olisi saatavilla.

Koska Alarotu ja Pro Luomu ovat sitoutuneet siihen, että tuotteita tulee saataville, tuota voi pitää ennusteena. Sille annettiin uutisessa tavallaan takarajakin: 2015. 

Tuossa se nyt on kirjattuna, ja sen toteutumista voimme täällä seurata.

Suhteessa Alarotun ennuste on jopa "realistinen", jos mietimme Ollilan ryhmän visiota, eli puolet ruoasta luomua v. 2030 mennessä. Sehän edellyttäisi "tasaisen vauhdin taulukon mukaan" n. 2,5 prosenttiyksikön kasvua vuodessa, eli nykykysynnän kolminkertaistumista jo ensi vuonna.



PS. 21:55: Johtajien optioita on parjattu paljon, mutta on niissä jotain järkeäkin: suostuisikohan esim. Ilkka Alarotu sitomaan tulevat omat tulonsa luomun menestykseen?

[Heikki Jokipii]

En minä näistä liiketalouden kaikista kiemuroista välttämättä paljon tajua, mutta oletetun luomun yleisen kysynnän kasvun olosuhteissa on vaikea ymmärtää, miten luomuyrityksillä on samaan aikaan vaikeuksia.

Pohjolan Luomu meni konkurssiin.

Nyt ”Juvan Luomu Oy:n tulos painui pakkaselle liikevaihdon nopean laskun myötä”

Tämä sama firma oli juuri viime vuonna Luomuliiton mielestä vuoden luomuyritys.

[Heikki Jokipii]

Antiikkikauppiaat lukivat häädöstään lehdestä

… Hietaniemen hallista. Ja ihmettelevät asiaa monin tavoin. Syystä.

Mutta asian suunnittelijoilla/päättäjillä on kova usko asiaan, edelleen.
 

Kaupunki luottaa luomuun

Hietalahden kauppahallissa kokeiltiin luomua jo 2000-luvun alussa.

Puolitoista vuotta kestänyt kokeilu päättyi kysynnän puutteeseen. Nyt uskoa luomuun riittää.

- Silloin oltiin liian aikaisessa. Nyt ruuan, luomun ja lähiruuan arvostus on eri tasolla, Taulavuori sanoo.

Luomu nähdään myös varmana vetonaulana turisteille.

- Helsingin kaupungin tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat kauppatori ja Vanha kauppahalli. Moni haluaa nähdä minkälaista ruokaa maassa tarjoillaan. Uskomme, että ruoka on aivan yhtä hyvä nähtävyys kuin antiikki.

Jos joku haluaa nähdä, millaista ruokaa maassa tarjoillaan, hän ei mene tietystikään ko. suunniteltuun luomuhalliin, joka edustaa (hinnat huomioon ottaen) noin 0,6 prosenttia siitä, mitä Suomessa keskimäärin tarjotaan.

Luomu- tai muutakaan ruokaa turisti tuskin Suomesta kovin paljon kapsäkkiinsä ottaa. Luomu- tai muukaan ravintola noin kaukana keskustasta tuskin houkuttaa turisteja paljonkaan. - Antiikki olisi ehkä houkuttanut, luulen, mutta nyt sitä ei sitten saa koskaan tietää.

Kylmä ennustukseni, että tälle uudelle luomuhallille käy yhtä kehnosti kuin edellisellekin yritykselle. *)

Eli asiasta on syytä palkita asian ideoineet ja  nyt hankkeessa toimivat hyvissä ajoin, ennen kuin tämä kaikki tulee ilmi! 


PS. Se vaihtoehto, että halli palautettaisiin ihan vanhanaikaiseksi kauppahalliksi, voisi ehkä yhä toimia, mutta se edellyttäisi varmaan liikaa kaupungin päättäjiltä - ehkä seuraava "sukupolvi" heitä voi sen tehdä, jonkun "entistämisen" tms. teeman pohjalta ...

________________

*) Pitäisiköhän ehdottaa asiassa vetoa esim. tämän Taulavuoren kanssa ... 

[Heikki Jokipii]

Nyt Tukkutori on Helsingin Uutisten uutisen mukaan kuitenkin yllättäen päätynyt tälle kannalle Hietalahden hallin suhteen:

Tutkimuksen perusteella Tukkutori arvioi, että pelkästään luomumyyntiin keskittymällä halli ei tule kannattamaan, vaan lisäksi tarvitaan laadukas ja monipuolinen elintarviketarjonta.

Mihinköhän kysymyksiin tutkimuksessa tämä perustui, vai olisiko käytetty vain sitä nk. tervettä järkeä?

(Sinänsä tuo lainattu lause on hupaisa, siinähän luomu ja laadukas elintarviketarjonta asetetaan ikään kuin vastakkain, aivan eri asioiksi … )

[Heikki Jokipii]

Mihinköhän kysymyksiin tutkimuksessa tämä perustui, vai olisiko käytetty vain sitä nk. tervettä järkeä?

Tuli ihan mieleen, olisiko kaivettu esiin 2000-luvun alun tutkimukset ja peräti asetettu kysymykset Hietalahden asukkaille samalla tavalla kuin silloin?

Ja nyt huomattu, miten silloinkin luomua kovasti kerrottiin haluttavan ja ostettavan? Ja ettei innostus mitenkään siitä ole olennaisesti kasvanut? Josta tehty se oikea johtopäätös, että nykyisinkin innostuksessakin on rajusti "ilmaa" (eli lompakko kädessä annetut "vastaukset" poikkeavat radikaalisti kynä kädessä annetuista).

[Heikki Jokipii]

HS tuo taas esiin luomubroilerit – ollenkaan muistamatta tai tuomatta esiin, millainen ”ikuisuusasia” se on ollut, HS:n omillakin palstoilla. Ja kukapa siellä on ”asiantuntijana”? No, tietysti:

Kiinnostus luomuun kuitenkin kasvaa. Yhä useampi kuluttaja haluaa ruualta ennen kaikkea makua ja lisäaineettomuutta, ja uskoo saavansa niitä luomusta. Myös tehotuotanto epäilyttää.

"Meiltä kysytään esimerkiksi luomukanaa tosi paljon. Kun kuluttajat kysyvät ja kaupalla ei ole tarjota, se on huono asia", sanoo S-ryhmän valikoimajohtaja Ilkka Alarotu.

Alarotu johtaa myös Pro Luomu -yhdistyksen hallitusta.

Paperilehdessä kerrotan sitten, että kyselytutkimuksessa kymmenesosalle ”hinta ei ole olennainen tekijä. jos luomua olisi tarjolla”. Lainataan professori Eija Poutaa MTT:stä:

”Se luo tuotantopuolelle mahdollisuuksia, jos meillä on tällainen ryhmä kuluttajia, jotka eivät oikeastaan välitä siitä, maksaako se paljon vai ei.”

Saisin varmasti aivan minkä tahansa liikeidean kannattamaan, jos minulla olisi käytettävissäni tuollainen ryhmä kuluttajia. Mutta vieläkin jankutettuna: tämäkin ryhmä on ko. tutkimuksessa ”kuluttanut” kynällä ei kukkarolla.

[Heikki Jokipii]

Kansanedustaja ja yrittäjä kyllä muistaa tämän …

Noista ajoista on jo pian 20 vuotta. Tuolloin luomubuumi ei oikein lähtenyt voimallisesti käyntiin. Kuluttajat halusivat kauppoihin luomua ja lähiruokaa, mutta eivät kuitenkaan ostaneet sitä. Tarjoustuotteet jyräsivät luomun kysynnän. Hinta oli 90-luvulla tärkein ostamisen kriteeri. Nyt tuntuu, että luomulle ja lähiruoalle on aidosti kysyntää. Ihmiset ovat valmiimpia maksamaan lähellä tuotetusta ja puhtaasta ruoasta. Pienimuotoinen, paikallinen ja erilainen kiinnostavat.

… että siis ”luomubuumeja” on ollut ennenkin. Mutta on nyt vakuuttunut, että nyt se onnistuu.

Jotenkin tulee mieleen internetistä löydetty eräs hulluuden määritelmä: joku tekee aina ihan samalla tavalla ja odottaa joka kerta eri lopputulosta ...

***

Suomen Kuvalehdessä 15.7.11 haastateltu ruokakauppias Aki Arjola, tämä Eat&Joy ja Maatilatorin vetäjä asettaa sanansa jännän varovaisesti, toimittajan mukaan ”luomu on kannatettavaa, mutta se ei ole asian ydin. Sen sijaan Arjola puhuu pientuottajista, yhä uudelleen ja uudelleen. Se on hänen missionsa.”

Luomua tuodaan esille jutussa muutenkin yllättävän vähän. Mutta oletetaan, että se kuitenkin on ”rivien välissä”.

Ja: ”Arjola varoo silti puhumasta buumista”.

Jutussa kerrotaankin sitten vähän mm. Stockmannin ym. kilpailusta. 

Kuinka paljon tämä ”buumiajattelu” lopulta onkin omiaan johtamaan virheinvestointeihin? Sen sijaan, että nämä yrittäjät valtaisivat markkinoita tavanomaiselta tarjonnalta, he saattavatkin vallata niitä toinen toisiltaan. Jos jossakin ”lähiruokakaupassa” käydään ”kaukaakin” (vrt. edellä), siellä ”kaukana” ei sitten kauppa käy.

No, se ei itse asiassa ole meidän murheemme. Pettymys asiassa tulee heille sitten, kun tulee. Kun – taas kerran – ”aika ei ollut kypsä”? Tms.

Paitsi ehkä siltä osin, jos valtiovalta tätä markkinointiyritystä avokäteisesti tukee, kuten nyt näyttää olevan laita, eli Pro Luomu ym. saavat ilmeisesti avokätistä rahoitusta tälle sekä

a)   luultavasti turhalle mutta varmasti
b)   turhanaikaiselle yritykselleen.


(Joka satsaus – jos aavistukseni on oikea – merkitsee pitkälle suomalaisten veronmaksajien tukea ulkomaisille viljelijöille ja yrittäjille …)