Luomun ihan oikea kysyntä - meillä ja maailmalla

[Jarrumies]

Lihalehdellä ei ole verkkoversiota mutta sen joitakin juttuja voi lukea lehden julkaisijan sivuilta.
Siellä on tälläinen juttu Lihalehdestä 1/2018 (24.2.2018):
http://www.lihakeskusliitto.fi/fi/luomu-kasvaa-vientikin-houkuttaa/

Jutun loppupuoliskolla on mielenkiintoisia väitteitä - tiedä sitten ovatko ne täysin totta. En ehdi lainata tähän vaan jätän lainauksien ja kommentien tekemisen Ylläpitäjälle.

[Heikki Jokipii]

Jaa-a. Tämän työryhmän työhön ollaan hyvin tyytyväisiä:

Ketju löysi yhteisen sävelen

Hyvään kehitykseen on yksi päivänselvä syy: alan yhteistyön kehittyminen. Pro Luomu kokosi lihan, samoin kuin maidon ja kasvisten ympärille työryhmät miettimään kunkin tuotteen arvoketjua alusta loppuun ja ratkaisemaan pullonkauloja. Luomulihan työryhmässä ovat edustettuina lihayritykset, tuottajat, viranomaiset ja kaupan ketjut.

– Pro Luomun ansiosta ketjun toiminta alkoi hioutua viitisen vuotta sitten. Siihen asti pelin henki oli, että joku vähän tuottaa tuolla ja joku ostaa täällä, ja joku sitten koettaa vähän myydä, kuvaa ryhmän puheenjohtajana toimiva Pasi Tamminen.

Haasteita kyllä yhä on:

Parhaillaan työryhmä ponnistelee luomusianlihan arvoketjun parissa. Tuotantomäärät eivät ole viime aikoina juuri kasvaneet, vaikka kysyntää luomupossulle olisi. Viime vuonna tosin kinkkukauppa kasvoi kymmenen prosenttia, 127000 kiloon.

– Markkinat kyllä vetäisivät, jos tuotteet ovat oikean tyyppiset. Vielä ei raaka-ainetta riitä suuriin tuotekehitysprosesseihin, Pasi Tamminen toteaa.

Peter Westerholm vahvistaa saman:

– Kaikki tuotteet menevät, mihin raaka-ainetta löytyy. Luomusianlihaa tarvittaisiin paljon lisää.

Näinhän se on tai ainakin pitäisi olla:

Kysyntä kannustaa kasvattamaan määriä, mutta lihantuotantoa ei lisätä vuodessa, vaikka menekki näyttäisi miten hyvältä. Ketju on pitkä ja sen liikkeet hitaita, Tamminen muistuttaa.

– Markkinoiden pitää olla valmiit sitten, kun tuotanto kasvaa. Mutta en näe luomulihan kaupassa sen suurempia ongelmia kuin kaupassa muutenkaan, kaikessa on omat haasteensa

Miten tuohon sitten on sovitetavissa se Pro Luomun antama tieto, että luomulihan tuotanto laski noin 10% vuonna 2017, on sitten oma kysymyksensä. Sitä kysymystä ei tullut toimittajalle mieleen.

Muutos tuohon suuntaan oli siis mahdollinen ihan yhdessä vuodessa. (Luomupossunkin osalta.) Mikä ihme siihen kannusti, jos kysyntä on sellainen kuin artikkeli väittää?

[Heikki Jokipii]

Tämä tuntuu olevan unelma ja jonkinlainen itsestäänselvyys muillekin kuin poliitikoille:

Toistaiseksi Suomessa tuotettu luomuliha on mennyt pitkälti kotimaan markkinoille, mutta vienti kangastelee mielissä. Suomalainen perustuotanto eroaa edukseen keskieurooppalaisesta lihantuotannosta jo vähäisen antibioottien käyttönsä ansiosta. Lihalle tulisi uutta lisäarvoa luomusta, jolle on EU:ssa yhtenäiset tuotantokriteerit.

Pasi Tamminen näkee viennin luonnollisena jatkona, kunhan tuotantomäärät kehittyvät nykyisestä.

– Ei täällä pidä laittaa päätä piiloon, vaan pyrkiä yhä parempaan. Luomussa brändi on jo valmiina, eikä sitä tarvitsisi rakentaa alusta alkaen. Esimerkiksi Aasiassa olisi varmasti haluja ostaa luomulihaa.

Talman Luomun Peter Westerholm lupaa uutisia tuorelihan viennin osalta piakkoin.

Jos luomun markkinat Suomessa ovatkin rajalliset, niin ulkomailla ylivoimainen suomalainen luomu suorastaan revitään käsistä?

(Hyvin vähäiselle maininnalle - ja ihan syystä sen kysynnän todellisen vähäisyyden takia - jää tuossa artikkelissa luomubroileri. Sen tuotannon strategia on, että kun se ei mene oikein täällä kaupaksi, niin kasvua haetaan ulkomailta. Strategian onnistumisesta on vähän ja ristiriitaista tietoa.)

Tuo antibioottien vähäinen käyttö Suomessa ei ole muuten mitenkään luomun ansiota tai sen erityispiirre, eikä anna sille mitään brändilisää.

[Heikki Jokipii]

Tätä muuten uumoilin tuolla toisessa keskustelussa ja nyt Kottila sen vahvisti:

Pro Luomun toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila uskoo luomun kulutuksen nousun jatkuvan vielä pitkään.

– Eniten käyttöä aikovat lisätä ne, jotka ostavat jo nyt paljon luomua. Toteutuva kasvu riippuu tuotesortimentin kehityksestä, eli siitä löytävätkö luomuun sitoutuneet kuluttajat kaupan valikoimasta mieleisiään uusia tuotteita, Kottila analysoi.

(lihav. HJ)

Ja juuri tämä vahvasti sitoutunut pieni ryhmä vastaa jo nyt kalliin luomulihan kysynnästä, ja varmaan tulevaisuudessakin. Koska tälle tosiasialle tuskin mitään erityistä voidaan:

Hänen [so. Peter Westerholmin] mukaansa luomun volyymit ovat vielä niin pienet, että niille eivät päde samat myyntikalkyylit kuin vastaaville tavanomaisille tuotteille. Kaupan mukaan kuluttaja maksaa luomulihatuotteista korkeintaan 20-30 prosenttia korkeamman hinnan. Teollisuudelle tämä merkitsee Westerholmin mukaan omasta katteesta tinkimistä.

Eikä tuota hintaeroa juurikaan pysty umpeen kuromaan. Nythän se voi olla jopa 200-300 prosenttia (vrt. edellä ja muuallakin täällä "bongauksemme" mm. luomukinkun tai -broilerin hinnoista)! Tälle ei edellä mainittu työryhmä voi mitään, vaikka kuinka asiasta keskustelisi:

Luomulihan tekee tavanomaista raaka-ainetta kalliimmaksi ennen muuta eläinten rehu ja kasvatuksen vaatimat väljät tilat. Näistä aiheutuvaa tuotantokustannusten eroa kompensoidaan tuottajille maksamalla lihasta korkeampaa hintaa.

Luomuviljelyssä sadot jäävät monesti pienemmiksi kuin tavanomaisessa viljelyssä, joten luomulaatuinen rehuvilja on kalliimpaa.

(Eivätkä varmaan pääse siitäkään yksimielisyyteen, että sana "monesti" olisi tuossa korvattava ilmaisulla "käytännössä aina".)

Sillä huolimatta jostain hyvin pienestä muutoksesta asiassa tämä pysyy edelleen peruslähtökohtana (lihav. HJ):

Kiinnostava muutos edelliseen barometriin verrattuna oli, että hinta mainittiin nyt hiukan harvemmin luomun käytön esteenä. Silti lähes kaksi kolmesta ostaisi enemmän luomuruokaa, jos se olisi halvempaa.

Paitsi sille hyvin pienelle sitoutuneelle ryhmälle.

***

Siinä nyt heti alkuun, välittömästi mieleen tulleita kommentteja.

[Heikki Jokipii]

Ja vaikka jo totesin, ettei asialla ole luomun vähäisen joukkoruokailukäytön takia juuri merkitystä, niin on ehkä hiukan humoristista, että yksi Pro Luomun ryhmä pyrkii edistämään luomulihan kulutusta, ja toinen ryhmä, vähintään neuvoillaan, pyrkii sitä vähentämään.

[Heikki Jokipii]

Kyllä aina sopiva vertailtava luku löytyy. Sisuradio oli löytänyt tällaisen:

Suomessa luomu kasvaa Ruotsia nopeammin

Ruotsin luomumarkkinat ovat Suomeen verrattuna yhdeksänkertaiset, mutta alan kasvu on Suomessa Ruotsia suurempaa. Arto Ranta-aholle tämä tuli yllätyksenä.

– Kehityksen vauhti maiden välillä on lähellä toisiaan. Vuosi sitten luulin, että Ruotsissa kehitys olisi ollut paljon voimakkaampaa.

Tuossa varmaankin verrattiin kasvuprosentteja, laskettuna edellisen vuoden myynnistä? Mutta jo noilla tiedoilla on matemaattisesti mahdollista, että kasvu prosentteina on Ruotsisssa pienempi, vaikka kasvu rahassa olisi Ruotsissa lähes sama kuin koko Suomen luomumarkkinat yhteensä. Vähän käytännöllisemmin ja reaalimaailmassa katso tämän Pro Luomun uutisen ensimmäistä kaaviota ...

Suomi kirii luomun ykkösmaita

... ja tee itse johtopäätöksesi, onko tuollaista tapahtumasssa, onko sillä kasvuprosentilla merkitystä.

Mutta ajatus perustuukin sellaiseen mallin, että prosentuaalinen kasvu vääjäämättä jatkuu samanlaisena, tästä ikuisuuteen. Eli Suomen kulutus myös vääjäämättä seuraa Ruotsia. Plus että tuossa on ehkä se hiukan salattu arvoasetelma, että luomukulutuksen kasvu olisi "kehitystä"? No, sitä on ehkä vaikea muutoin suomenkielellä sanoa: muutos on aina kehitystä, vaikka se menisi huonompaankin suuntaan.

[Heikki Jokipii]

Voi tämän esittää niinkin ....

Luomun myynti kasvoi voimakkaasti Suomessa myös viime vuonna. Pro Luomu arvioi, että vuonna 2017 luomutuotteita myytiin päivittäistavarakaupassa 309 miljoonalla eurolla, mikä oli 13 % edellisvuotta enemmän.

Luomun myynti lisääntyi viime vuonna selvästi enemmän kuin päivittäistavaroiden vähittäismyynti, joka kasvoi 1,7 % arvossa mitattuna. Luomun markkinaosuus vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä on nyt 2,3 %.

.... että vuonna 2017 suomalaiset ostivat tavanomaista ruokaa (ts. ruokaa yhteensä) enemmän n. 225 miljoonalla eurolla kuin v. 2016.

Kun taas luomuruokaa ostettiin edellisvuottta enemmän vain n. 36 miljoonalla.

Luomumyynnin kasvu oli siten vain 16% tavanomaisen ruoan myynnin kasvusta. Arvossa mitattuna.

***

Jos tarkastelee asiaa vielä nuppia kohti, suomalaisen ruokalasku kasvoi 41 euroa.

Jossa lasku luomuruoasta oli kasvanut 6,55 euroa.

Noin ja vuodessa.

[Heikki Jokipii]

[...]

... että päivittäistavarakauppa v. 2016 oli 16,7 miljardia. Josta 273 miljoonaa on vain noin 1,6 prosenttia.

Tarkoitettiin tietysti, varmasti elintarvikemyyntiä. Mikähän siinä on nyt virallinen luku? Haluaisin nyt sen virallisen luvun, vaikka tuosta luomun osuudesta 2%, jos sen uskoo, asian (eli arvion) voi tietysti laskea "taaksepäin". Se luku on kummasti jotenkin "kiven alla", tuo Päivittäistavarakauppa ry tarjoaa vain tietoa päivittäistavarakaupasta. Kuten myös Google, haulla "Suomen elintarvikemyynti"!

Oudosti tämä tilanne vain jatkuu, ja se ei ole Pro Luomun syy:

meillä ei ole  "virallista" tietoa Suomen koko elintarvikemyynnin summasta. Tiedämme luomukulutuksen paremmin (miljoonan tarkkuudella). Googlekin, ellei tarjoa tuota päivittäistavarakauppaa elintarvikemyynnin haulla, tarjoaa sitten tuota luomulukua.

Tuossa edelläkin jouduin laskemaan sen Pro Luomun luvuista. Jos 309 miljoonaa on 2,3% elintarvikemyynnistä, se koko myynti on  13 435 miljoonaa.

Valtiovaltakin tiedotteissaan kyllä kertoo, että elintarvikemyynti on esim. noussut jollain prosentilla, mutta ei koskaan, mikä se on.

Mikä se on? No tiedän sen olleen v. 2017 siis vähän yli 13 miljardia, mutta mistä saisin tämän tiedon virallisesti?

***

Joka tapauksessa tuo uhoaminen luomumyynnin "voimakkaalla" kasvulla tuo mieleen ikivanhan lapsivitsin tai -kaskun. Rasavilli poika oli saanut kaikista muista aineista todistukseensa nelosen, mutta matematiikasta viitosen. Poika:

- Jukraviti! Luokan paras matikassa!

[Heikki Jokipii]

Tässä uutisessa ...

Juoksukaljojen viejistä tarpeekseen saanut kauppias iloitsee hallituksen päätöksestä: maksamatta jääneistä toistuvista sakoista voi joutua vankilaan

... oli lopussa tällainen arvio:

Kaupan liitto on lobannut muuntorangaistuksen palauttamiseksi. Liiton mukaan näpistykset ja varkaudet ovat lisääntyneet viime vuosien aikana.

Liitto arvioi, että varkaushävikin kokonaiskustannusten [po. -kustannukset] kaupoille ovat noin 550 miljoonaa euroa vuodessa.

Luomumyynti v. 2017 oli siis 309 miljoonaa euroa.

[Heikki Jokipii]

Luomu Suomessa 2017 -koosteessa oli tällainenkin lause, sivulla 11, "Luomun ostopaikat":

Kauppojen luomuvalikoimiin toivotaan eniten lisää lihaa
sekä leipää ja muita viljatuotteita.
Lähde: Kantar TNS / Luomun kuluttajabarometri 2017

Sitten kyllä jo tuossa koosteessa ja muuallakin olevat tiedot viittaavat siihen, että juuri liha ja leipä eivät mene oikein hyvin luomuna kaupaksi. Eli selvästikään tuo kyselyyn vastaamistilanne ei ollut luomun ostopaikka.

[Heikki Jokipii]

MT kertoo ingressissä näin:

Lihakaupassa tuoreus tärkein valintakriteeri

Lihakaupan asiakkaat arvostavat kotimaisuutta, lähilihaa ja luomua.

Mutta tekstissä ei sitten puhuta luomusta mitään! Mistä tuo luomun arvostus tiedetään? Se ei tuollakaan ilmeisesti näy myyntiluvuissa. Se tiedetään muuten vain?

[Heikki Jokipii]

Kuvatekstiin voi laittaa kaikenlaisia väitteitä, joita ei edes tarvitse perustella varsinaisessa tekstissä. Tähänkin EU:n luomusääntöjä koskevaan uutiseen on muina miehinä laitettu kuvatekstin väite:

Muun muassa luomukauran käyttö on ollut huikeassa kasvussa Suomessa. (Kuva Pro Luomu)

Mutta onko se? Ja varsinkaan huikeassa?

VYR:in selvityksessä kauran käyttö teollisuudessa elintarvikkeeksi on kyllä hiukan kasvanut. Mutta kun siihen lukuun sisältyy myös vientiä, jonka on usein sanottu olevan juuri kauran kohdalla merkittävää, ei käytön Suomessa voi sanoa kasvaneen. Tai jos oikein saivarellaan, niin tietysti voi: luomukauran pakkaaminen laivaan tai sen syöttäminen eläimille on jotenkin myös "käyttöä Suomessa". Mutta mielikuva, joka tuollla lauseella haluttiin välittää, oli kyllä varmaankin se, että suomalaiset ihmiskuluttajat sitä "huikeasti" enemmän ostaisivat ja söisivät.

Mikä ei pitäne paikkansa. Kun nyt tietty "kaurabuumikaan" ei näytä tapahtuneen erityisesti luomukauran ympärillä. Eikä luomukauraa, hyvästä sadosta huolimatta tuotettukaan v. 2017 kuin n. 6% yli miljardin kilon kokonaissadosta. Vaikka yIi puolet luomuviljasta olikin kauraa.

PS. Pari vuotta sitten Pro Luomu joutui oikein teettämään tutkimuksen otsikolla "Pelastetaan luomuleipä". Kyllä sen problematiikka kauraleipääkin koski, ja 2 vuodessa tuskin mikään on muuttunut.

[Heikki Jokipii]

Tällä tavalla Satakunnassa:

"Kaikkihan tietysti haluaisivat syödä luomua" – Satakuntalaiset vaativat nyt lähiruokaa ja latovat kassahihnalle parsaa pekonin sijaan

... mutta eivät sitten haluakaan:

Moni asiakas tekee silti yhä ostopäätöksen hinnan perusteella: tarjoustuotteet katoavat kaupan hyllyiltä nopeasti.

Pick n Payn ostopäällikön mukaan suositut, terveellisiksi koetut tuotteet ovat monille liian tyyriitä.

–Kaikkihan tietysti haluaisivat syödä luomua, mutta ei siitä välttämättä olla valmiita maksamaan. Tavallinen ruisleipä pitää yhä pintansa, Nyholm sanoo.

Samalla ihmeellisellä tavalla se on kasvis-liharuokakysymyksessä:

Terveystrendi ei ole vähentänyt lihan kokonaiskulutusta Satakunnassa. Broilerin kulutus on jopa lisääntynyt.

–Meillä myynti on hyvin lihapainotteista. Vaikka gallupissa sanottaisiin mitä, asiakkaan käyttäytyminen voi olla ihan muuta, kun hän menee kauppaan, Porin Pick n Payn ostopäällikkö Oskar Nyholm toteaa.

Vähän eri näkemys luomusta on tällä kauppiaalla (lihav. HJ):

–Ihmiset ovat valmiimpia maksamaan siitä, että tietävät, mitä suuhunsa laittavat. Lähiruoan kysyntä kasvaa koko ajan, ja luomu on jo kestosuosikki, Mikkolan K-Citymarketin kauppias Wahlroos toteaa.

Jos K-ryhmä päivittää karttansa luomun osuudesta myynnissä, saamme ainakin tilastotiedon siitä, mihin suuntaan kehitys on mennyt vuonna 2017. Vuoden 2016 kartassa Satakunta oli 0,51-1 prosentin aluetta. Josta ei vielä kyllä tule vaikutelmaa, että "kaikki" sitä luomua haluaisivat, ja "suosisivat" sitä myös maksuhaluisina.

(Lähiruoan ja luomun sotkemisesta toisiinsa tuossa uutisessa ei nyt tässä sen enempää. Siitä meillä on jo oma triidinsä.)

[Heikki Jokipii]

Markkinatutkimusfirma "6. Kerros" oli Pro Luomulle luomulihajalosteista tekemässään selvityksessä (2017) päätynyt tällaiseen näkemykseen (mainittu sen raportissa nämä 2 kertaa):

Kohderyhmä, jolle luomu on itsessään riittävä lisäarvo, on
kuitenkin liian pieni ja varsin kriittinen isompia tuottajia – tai jopa
lihansyöntiä – kohtaan.

Pelkkä luomuleima on riittävä
lisäarvo vain harvalle kuluttajalle.

Selvitys perustui yrityshaastatteluihin. Löytyy Pro Luomun sivustolta.

Yrityksissä, mukaan lukien luomutilat, on selvästi tietoa, jota ei välttämättä huudeta kaduilla ja toreilla. Luomulihan kysynnästä oli lehdissä ja netissä vuosi pari sitten (ja sitä ennenkin, tietysti) paljon porua. Luomulihan tuotantoa ei kuitenkaan kasvatettu, se päinvastoin laski v. 2017.

[Heikki Jokipii]

YLE esittelee luomuviljelyä Brasiliassa ...

Brasilialainen Thiago tuottaa luomua suoraan ruokapöytään – "Jos meillä on ongelmia sateen kanssa, ihmiset ymmärtävät"

... ikään kuin tällä pienimuotoisella puuhastelulla olisi maan ruokatuotannossa jotain erityistä merkitystä. Uutiseen liitetystä linkistä ...

https://globalorganictrade.com/country/brazil

... löytyvät kuitenkin selventävät luvut. 200 miljoonan asukkaan maassa luomumarkkinat ovat vain 86 miljoonaa US dollaria eli henkeä kohti 41 senttiä. Ei siis dollaria vaan senttiä. Jotain täysin mitätöntä.

Silti YLE haluaa meillä kertoa luomuviljelyn suosiosta ja kasvavasta suosiosta siellä. Miksi?

Kuva ja kuvateksti tekevät asian ehkä vielä kornimmaksi:

Brasilia on yksi maailman suurimmista ruoantuottajista. Brasilian Correntinassa korjattiin satoa maaliskuussa 2014.

Kun tuo leikkuupuimurien rivistö on melko varmasti korjaamassa tehotuotettua, muuntogeenistä viljaa.