Tämän kerrotaan vastaavan huutavaa tarpeeseen ja ylitse vyöryvän trendiin:
Kumppanuusmaatalouden suosio kasvaa Norjassa Tuottajien näkökulmasta kumppanuusmaatalous mahdollistaa vaihtoehtoisen myyntitavan, joka tuo mukanaan taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Suosion kasvuun on vaikuttanut myös kuluttajien kasvava kiinnostus ruoantuotantoa kohtaan.
Myös kaupunkiviljelyyn, lähiruokaan ja oman ruoan kasvattamiseen liittyvät kuluttajatrendit ovat lisänneet kiinnostusta kumppanuusmaataloutta kohtaan.
Mutta katsotaanpa sitten volyymejä vaikkapa Norjasta:
Norjassa toimii tällä hetkellä 90 kumppanuusmaatilaa, joiden koko vaihtelee 15–200 osakkuuden välillä.
Jos käyttäisi arviona vaikka 100 osakkuutta, keskimäärin, mukana olisi silloin 9000 perhettä. Kerrotaan vaikka kolmella, saadaan 27 000 ihmistä. Joka on lopulta hyvin vähän Norjan 5,4 miljoonasta asukkaasta. Jotka luultavasti kaikki ovat kiinnostuneita ainakin ruoan syömisestä, vaikka kiinnostus sen tuotannon yksityiskohtiin vaihtelisikin.
Oikeassa artikkeli kyllä varmasti siinä on, että tuolla mallilla on erityistä merkitystä luomutiloille. Ja meillähän tuota mallia ajetaan erityisesti
biodynaamisia tiloja ajatellen. Suomen tilanne? Se on tämä:
Norjan kumppanuusmaatalouden kehitys on mielenkiintoinen Suomen kannalta, koska jaamme Norjan kanssa samankaltaisen ruokakulttuurin, ilmaston, väestön määrän ja asukastiheyden.Suomessa kumppanuusmaatiloja toimii tällä hetkellä 11 – tilaa on siis uusille kumppanuusmaatiloille.
Siinä ovat ne biodynaamiset tilat, ja muutama muu. — Siinä sitä kuluttajatrendiä.
PS. Tämä lista on lyhyempi:
https://www.omapelto.fi/csa-suomiSiinä on vain 8 tilaa. Mutta siitä puuttuu
biodynaamisista tiloista ainakin Heinolan tila ja Kurjen/Haltijan tila. Ne kuitenkin ovat toimineet pitkälle tuolla periaatteella. Myös Pieni kylä -tila ilmoittaa itse nettisivuillaan viljelevänsä "biodynaamisen tavan mukaan" ja tukeutuvansa CSA-viljelyyn. Kun nuo laskee mukaan, se olisikin 11.