Oliko tässä asiassa "varhaisia signaaleja" luettavissa? Eräässä mielessä kyllä, jos katsotaan tätä
luomubroilerin katastrofia.
Luomukinkkujen osalta tietysti asia oli nähtävissä vasta Joulun tullen. Mutta
jonkinlainen katastrofi sekin ilmeisesti oli, kaupan kannalta. Ja "signaali" oli
silloin luettavissa, myös, mutta liian myöhään, kaupan kannalta.
Kun
vuosikausia oli hehkutettu tätä kinkkujen loputonta kysyntää, ja sitten vielä uusin kampanjoin vakuutettu tuottajille (viljelijöille ja lihataloille), että kaikki menee kaupaksi, luomukinkkujakin oli sitten yht'äkkiä reippaasti yli kysynnän.
Luultavasti - määrät huomioon ottaen - viime vuoden lopulla otettiin "takkiin" näissä luomukinkuissa
enemmän kuin konsanaan luomubroilereissa, joita oli vain yksi koe-erä. Luulen, että nyt osataan tätä "signaalia" lukea ja tulkita, jatkossa.
***
Eli onko näillä kampanjoilla lopulta (osittain) aiheutettu tuottajille jopa
tappiota? Onko
itse menty omien mainoslauseiden "halpaan"?
Kun
uutisessamme viittasin siihen, eli kysyin, että kuka tässä nyt on osannut tässä kysymyksessä odottaa ja mitä (ja koska), niin nyt sitten (
tällä päivämäärällä) uusi ennuste:
firmat osaavat kuitenkin käytännössä -
"kantapään" kautta, tarvittaessa - sopeuttaa tarjontansa kysynnän mukaan. Ja tekevät sen.
Nyt, kun on nähty, ettei luomu loputtomin vedä, tarjonta sopeutetaan siihen. Mitään uusia "sisäänvetotuotteita" ei kokeilla (josko niitä olisikaan).
Peruskysyntä, kaupoissa, jatkuu ihan samana. (Luomun perinteinen ostajakunta on edelleen kutakuinkin immuuni
jopa meidän vastaväitteillemme ...
)
Eli siten ensi vuoden ennuste: luomumyynti 2014 on kutakuinkin
samoissa kuin vime vuonnakin. Tai, jos Suomen talous menee kovin huonosti, laskee
hiukan. Mutta
ei romahda. Eli pysytään tässä: samoissa.
Ja luomukinkuista kerrotaan ensi Joulun alla
edelleen, ettei niitä kaikille halullisille riitä. Joka saattaa silloin jopa
pitää paikkansakin, kun tarjonta on sopeutettu lähelle
ihan oikeaa kysyntää. ***
Niinpä voimme osin yhtyä Kottilan arvioon: "luomu ei kuitenkaan ole ohimenevä trendi-ilmiö, vaan se on tullut jäädäkseen myös suomalaiseen ruokapöytään."
Sitä on jatkossakin, tämä. Kuten
varastettua tavaraa, jota kaupan arvioiden mukaan on suomalaisissa ruokapöydissä suurin piirtein
saman verran.
Se toki täytyy myöntää ja ihan erikseen todeta, että Pro Luomulla on ollut koko ajan asiassa
edes jollakin lailla realistinen ote, verrattuna Jorma Olilan brändityöryhmän
täydellisiin haihatteluihin.