Yleinen kategoria > Yleinen Keskustelualue

Viljely ei ole luontoa

(1/12) > >>

Heikki Jokipii:
… vaikka sitä kuinka teeskenneltäisiin, että ollaan ”luonnon kanssa sopusoinnussa” tai vaikka ”luonnonmukaisia”. Se on luonnon prosessien hyväksikäyttöä ihmisen tarpeiden tyydyttämiseksi. Ja sellaisena siinä on suuri riski, että se häiritsee luontoa, jo itsessään se on jo vapaasta luonnosta pois.

Tämähän on ollut meidän teesimme, ja siksi olemme kannattaneet tehokasta viljelyä mahdollisimman pienellä alalla.

Nyt Science-lehden artikkeli, josta uutisessamme kerromme, hyvin tukee yhdistyksemme perusideaa.

Eli hyvä syy palata näihin perusasioihin.

***

Vastakkainen idea, että luontoa häiritsemättä voitaisiin harrastaa viljelyä luonnon keskellä, on muuten ollut erityisen suosittu kahvin viljelyn yhteydessä. Varsinkin nk. Reilun kaupan kahvin kerrotaan usein olevan tällaista ”varjokahvia” eli puiden seassa, niiden varjossa kasvatettua. Luultavasti sekin häiritsee luontoa, vaikka siitä asiasta ei esim. tuossa mainitussa tutkimuksessa kerrottukaan.

Heikki Jokipii:

Hyvänä esimerkkinä on Ekolon sivuilla oleva artikkeli:

Niin että kahvikin - luomua?


--- Quote ---Luomukahvin tuotannossa käytetään useita perinteisiä ja perimätiedon mukaisia viljelymenetelmiä. Esimerkiksi varjoviljelyä, jossa pidetään huoli lehvästön kattavuudesta. Lehvästö suojaa maata kuivumiselta ja pitää yllä tasapainoista eliöyhteisöä, joka puolestaan pitää tuholaiset kurissa. Samalla alalla voidaan tuolloin kasvattaa esimerkiksi hedelmäpuita tai polttopuuainesta. Varjokahvin haittavaikutus alueen luontaiseen lajistoon on huomattavasti vähemmän haitallinen kuin tehotuotetussa "aurinkokahvissa"; esimerkiksi Kolumbiassa ja Meksikossa tehotuotetulla kahviplantaasilla esiintyy vain 10% niistä lintulajeista, joita nähdään perinteisillä, luonnollisemmilla varjokahvialoilla. Samalla metsämäisempi varjokahvi suojaa lukuisia muitakin lajeja.
--- End quote ---

Se näkökohta, jonka tuo uutisemme tutkimus toi esiiin, on tästä täysin unohtunut.

Jos ja kun tämä "aurinkokahvi" tehomenetelmin tuottaa ehkä kaksinkretaisen sadon, voidaan jättää aivan rauhaan suurempi osa metsää. Ja sen täysin viiljelyltä raohoiteutun metsän linnut siitten pitäisi laskea myös, viljelytapoja vertaillessa. Kuten mainitsemamme tutkimus teki, mutta ei Ekoloinen tai tutkimus, johon hän viittasi.

Myös vaikkapa WWF tässä pamfletissaan "Sademetsä kotonasi - kuluta harkiten" (pdf, sivulla 16) toteaa:


--- Quote ---Kuitenkin myös varjokahvin tuotannossa harvennetaan metsää, mikä johtaa usein sademetsän kasvien ja eläinten katoamiseen.
--- End quote ---

Kahvin hehtaarituottoja eri menetelmillä ei tuossakaan lasketa.

(Muiltakaan osin tuokaan raportti ei kyllä ole ihan OK, mutta siitä muualla. Puhumatta nyt tässä siitäkään, että luomumenetelmä laskee "varjokahvinkin" tuottavuutta hehtaarilta ... )

Heikki Jokipii:
Tämä Stanfordin porukka (löytyi Eurekalertista) yrittää kyllä puhua "uudesta lähestymistavasta", mutta minusta se kyllä yrittää elvyttää vanhan ajattelutavan, että luomuviljely siellä viidakon keskellä toimisi, eikä olisikaan villille luonnolle niin vahingollista.

Kahvinviljelyalueilla ollaan, huomaa, kun lukee uutista eteenpäin.


--- Quote ---"The study's findings point to the need for new approaches that integrate conservation and food production, to make agricultural lands more hospitable to wildlife by reducing chemical inputs, preserving fragments of forest and other natural habitats and rewarding farmers and ranchers for the benefits that result."
--- End quote ---

Eli oikein raaka "suomennos": viljeltäköön sitä varjokahvia ja luomuna, ja maksettakoon viljelijöille siitä enemmän.

Heikki Jokipii:
Tässä IPS:n uutisessa ei (vaihteeksi) ole puhetta luomu- tai tehoviljelystä (asiaa ei erikseen mainita) vaan se on esimerkki siitä, miten viljely yleensä tuhoaa luontoa:

Metsä hupenee Nicaraguassa


--- Quote ---YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco julisti 1997 Bosawasin suojelluksi biosfäärialueeksi ja maailmanperintökohteeksi. Trooppinen metsä levisi tuolloin kahden miljoonan hehtaarin alueelle ja siellä eli mittaamaton lajikirjo.

Vuonna 2010 metsä oli kutistunut reiluun 800 000 hehtaariin ja alueella vuosisatoja asuneita mayagnoja oli jäljellä noin 25 000, kertoo heidän päällikkönsä Arisio Genaro.

Hän syyttää alueelle muuttaneita talonpoikia, joita oli vuonna 1990 viitisen tuhatta, mutta nyt yli 40 000.

– He polttavat kaiken saadakseen viljelymaata, kaatavat metsät karjan laitumiksi, myyvät puutavaran, ampuvat villieläimet ja kuivaavat joet rakentaakseen teitä, Genaro listaa.
--- End quote ---

Vaikka hävitetty on "vain" vähän yli miljoona hehtaaria, on luultavasti tuhottu huomattava määrä kasvi- ja eläinlajeja lopullisestikin sukupuuttoon.

Aivan varmasti tämä pellon ja laidunmaan raivaus on ymmärrettävää näiden köyhien talonpokien kannalta, mutta ...

Tässä on vielä linkki englanninkieliseen artikkeliin ...

Nicaragua’s Mayagna People and Their Rainforest Could Vanish

... joka kertoo yksityiskohtaisemmin tästä tuhosta, ja hallituksen yrityksistä aluetta suojella ja vastustaa alueen laitonta bisnestä, muutakin kuin viljelyyn liittyvää.

Painopisteenä jutussa on huoli alkuperäiskansan kohtalosta, mutta samalla tulee esille tämä luonnon tuhoutuminen.

 

Heikki Jokipii:
Myös tämä tutkimus päätyy tulokseen, että maan säästäminen on maan jakamista parempi strategia luonnon suojelemiseksi:

http://www.sciencedaily.com/releases/2015/09/150903131405.htm
Could more intensive farming practices benefit tropical birds?

Eli siellä tehoviljely suojelee luontoa, lintuja ja muitakin eläimiä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Go to full version