Pellon raivuuseen vaan.

[Matti Pekkarinen]

Maaseudun Tulevaisuus puhuu kerrankin asiaa: http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2010-12-20/articles/article_5_3.htm


VEIKKO NIITTYMAA

Suomen maabrändityöryhmä nosti yhdeksi tavoitteeksi siirtyä luomutuotantoon niin, että puolet tuotannosta on luomua. Rima nostettiin niin korkealle, ettei sitä voi pitää realistisena ainakaan vuoteen 2030 mennessä.

Valtuuskunnan yhtenä asiantuntijana käyttämä kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen maa- ja metsätalousministeriöstä näkee Puolet luomua -ehdotuksen suuntaa antavana, tavoitteena, johon pyritään. Vaittinen korostaa kierrätyksen lisäämistä, ja luomu on yksiväline tähän.

Vision haastavuus nousi esille, kun Maaseudun Tulevaisuus laski virallisista satotilastoista kahden viime vuoden aikana, miten pellon käyttö muuttuu, jos maitoa, lihaa ja munia tuotetaan entiseen tapaan, mutta puolet tuotannosta on luomua.

Tikea kokoamien tilastojen mukaan luomupeltojen sato on vain hieman yli puolet maan keskisadosta.

Vuosi 2008 oli suhteessa hieman parempi luomutiloille kuin vuosi 2009. Tämän vuoden tiedot eivät ole vielä käytettävissä.

Suomessa kulutetaan 3,3–3,4 miljardia kiloa viljaa vuosittain. Vuonna 2008 kokonaissato hipoi neljää miljardia kiloa ja viime vuonna noustiin 4,4 miljardiin kiloon. Hyvät satovuodet lisäsivät vientiä ja lisäksi EU:n interventiovarastoihin myytiin kahdessa vuodessa yli 800 miljoonaa kiloa viljaa.

Tilanne kääntyy päälaelleen, jos valtaosa pelloista laitetaan kasvamaan luomua. Viljatase painuu saman tien reippaasti alijäämäiseksi luomun niukkojen keskiatojen takia.

Vaje kasvaa, mikäli maidontuotanto halutaan pitää ennallaan, sillä nurmea tarvitaan lisää noin neljännesmiljoona hehtaaria. Se on pois viljalta, jonka sato putoaa 2,2–2,4 miljardiin kiloon. Miljardin kilon vaje pitää paikata tuonnilla, josta puolet on luomua. Sama koskisi öljykasveja, perunaa ja muita juureksia.


Markkinoiden ehdoilla


Tutkija Tapani Yrjölä PTT:stä tutustui laskelmaan. Hän luonnehtii sitä karkeaksi, mutta suuntaa antavaksi. Mukana on paljon epävarmuustekijöitä kuten se, että luomusadot todennäköisesti paranevat, mikäli pääosa pelloista laitetaan kasvamaan luomua. Samalla tutkimus ja neuvonta painottuvat luomuun.

Yrjölä on samoilla linjoilla MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan kanssa, joka korosti, että luomua voidaan lisätä vain sitä tahtia kuin markkinat vetävät. Yrjölä epäilee, löytyykö meiltä riittävästi kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan luomutuotteista lisähintaa.

Vaittinenkin pitää luomuosuuden nostamista puoleen aika kaukaisena. ”Itse ajattelin jotain 10–15 prosenttia.”Vaittisen mielestä luomuvisio pitäisi nähdä hieman toisin ja ajatella sitä enemmänkin ravinteiden kierrättämisenä. Kierrättämisen on pakko vähin erin kasvaa, sillä mineraalivarat ovat rajallisia ja hupenevat vauhdilla. Luomussa ravinteita on pakko kierrättää tehokkaasti, koska niitä ei ole varaa hukata.



”Tavoite on saavutettavissa”


Luomuliitossa asia nähdään toisin. Maabrändityöryhmän luomulinjaus on mahdollista saavuttaa, vaikka se on haasteellinen, toteaa vuoden vaihteessa väistyvä Luomuliiton puheenjohtaja Antti Kaasalainen. Kaasalaisen mukaan luomuväki on ottanut näin arvovaltaisen tahon luomukannanoton erittäin myönteisesti vastaan. Vastaavaa ei ole aiemmin kuultu.
Onko tavoite realistinen? Kaasalainen muistuttaa mieliin Nokian nousun alkuajat. Kuka uskoi Ollilaa 90-luvun alussa, kun hän ryhtyi kehittämään Nokiaa.
”Miksei sama voisi onnistua luomussa? Vuoteen 2030 on parikymmentä vuotta aikaa.” Kovaa työtä Puolet luomua -visio kuitenkin vaatii. Koko elintarvikeketju pitää valjastaa hankkeen taakse tutkimuksesta ja neuvonnasta lähtien. Satotason nosto onnistuu aika Pellot eivät riitä, jos puolet maataloustuotannosta muutetaan luomuksi ja kuluttajat haluavat syödä edelleen myös lihaa ja maitotuotteita. Suomesta tulisi iso viljan tuoja.

Kuvat 
 
Luomuviljan keskisadot ovat selvästi tavanomaista viljaa alhaisemmat. Jos puolet maataloustuotannosta olisi luomua, jouduttaisiin Suomeen tuomaan esimerkiksi ohraa, joka on yleisin rehuvilja. kari salonen
 
 
 

[Heikki Jokipii]

”Se korutont’ on kertomaa”! Kun asiantuntijat asiaan tarttuvat.

Muutama kommentti, alkuun.

Maaseudun Tulevaisuus on varmasti osannut laskea asian vähän tarkemmin kuin minä, mutta yleiskuva oli kyllä minullakin kutakuinkin oikein. Tuontiin tai pellonraivaukseen mentäisiin!

Luomuliiton Antti Kaasalaisen kommentit ovat kyllä aika lailla uskomattomia (lihav. HJ):

Kaasalaisen mukaan luomuväki on ottanut näin arvovaltaisen tahon luomukannanoton erittäin myönteisesti vastaan. Vastaavaa ei ole aiemmin kuultu.

Kysymykseni tuolla toisessa ”triidissä” sekä Demokselle ja Olllilalle ovat vielä heiltä vastaamatta. Niin kauan kuin ne ovat, eli yhä tällä hetkellä, vahvoilla on teoria, että väitetty ”arvovalta” tässä asiassa on otettu nk. ”hatusta”.

Onko tavoite realistinen? Kaasalainen muistuttaa mieliin Nokian nousun alkuajat. Kuka uskoi Ollilaa 90-luvun alussa, kun hän ryhtyi kehittämään Nokiaa.

”Miksei sama voisi onnistua luomussa? Vuoteen 2030 on parikymmentä vuotta aikaa.”

Ollilallako on siis jonkinlainen ”kuningas Midaksen käsi” (tai aivot), kaikki mihin hän koskee (tai keksii), muuttuisi siis (Suomelle) kullaksi? Täysin lapsellinen Messias-kuvitelma.

Monet ko. artikkelissa olivat samaa mieltä tämän ajatuksen kanssa (lihav. HJ):

Yrjölä on samoilla linjoilla MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan kanssa, joka korosti, että luomua voidaan lisätä vain sitä tahtia kuin markkinat vetävät. Yrjölä epäilee, löytyykö meiltä riittävästi kuluttajia, jotka ovat valmiita maksamaan luomutuotteista lisähintaa.

Samoilla linjoilla olemme mekin!

(Ja sitä mieltä on ollut myös Valtiontalouden tarkastusvirasto. Ja kuluttajat, kaupan kassalla. Ja luultavasti myös veronmaksajat, vaikka eivät sitten kyllä välttämättä heidän edustajansa valtiopäivillä ...)

[Heikki Jokipii]

Turun Sanomat otti 3.1.2010 pääkirjoituksessaan kantaa asiaan.

Se hyväksyy totena Maaseudun tulevaisuuden analyysin asiasta (ei mitenkään sitä kiistä):

Maaseudun Tulevaisuus laski joulun alla, että puolet maataloudesta luomussa olisi utopiaa. Viljasato puolittuisi ja tuonti tuplaantuisi, ellei kotieläintuotantoa lopetettaisi.

Mutta minkä johtopäätöksen se tästä tekee:

Toivoa silti sopii, että luonnonmukainen tuotanto vastedes lisääntyy tuntuvasti.

Eli mitä! Pitäisikö siis toivoa, että edes yritettäisiin tavoitteita:

- viljasadot puoliksi
- tuonti tuplaksi (tai)
- kotieläintuotanto pois?

Sehän tuosta on looginen johtopäätös!

***

No, siinä esitetään kyllä perusteina lisäksi ne tavanomaiset, tässä kommentoiden.

Tällöin olisimme entistä vähemmän riippuvaisia norjalaisten lannoitteista.

Tuskin riippuvuus norjalaisista on sellainen uhkakuva, että sen vuoksi kannattaisi ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. (Jos se olisi, niin sitten kyllä tätä Kemiran myyntiä Yaralle pitäisi kai jo käsitellä … valtakunnanoikeudessa?)

Maaperään kertyvien kasvinsuojelumyrkkyjen määrä romahtaisi.

Niitä ei "kerry" mitenkään hälyttävästi. Olemme vastausta saamatta yrittäneet kysyä, mitä haittoja asiasta on esiintynyt, ylipäänsä.

Vesistöjen ravinnekuormitus niukkenisi.

Sitä se ei tekisi, suhteessa tuotettuun ruokamäärään. Tietysti siinä skenaariossa, jossa puolet ruoasta tuodaan ulkomailta, viljely ei rasita meidän vesistöjämme.

Yksipuolinen ohranviljely loppuisi ja pelloilla kasvaisi valtoimenaan ravitsevaa härkäpapua.

Mitä yksi- tai monipuolisuutta 50% luomu mukanaan toisi, ei voida kai edes ennustaa. Mutta härkäpapu kasvaa kunnolla vain Etelä-Suomessa, viljanviljelyn parhailla alueilla - ja karkottaisi sitten viljanviljelyä pois. Minne? Edelleen todennäköisin suunta lienee: ulkomaille.

***

Lisäpellon raivaamista Turun Sanomat ei ehdottanut, mutta …

[Heikki Jokipii]

Tässä on luomuviljelijöiden itsensä todistusta asiasta. Lihavoinnit alla HJ.

Iltasanomien artikkelista 20.8.2011 ”Maanläheinen kreivi”:

”[…] Creutz piti oloaan epävarmana, mutta otti rohkean askelen vaihtaessaan luomutuotantoon.

Vaikka tuotanto tilalla puolitttui luomuun siirtymisen vuoksi, ratkaisu osoittautui pelastusrenkaaksi, joka pitää kartanon maanviljelystoiminnan edelleen pinnalla”

Länsiväylän artikkelissa Jukka Lassila näin:

Luomuviljely tapahtuu viiden vuoden kierrossa

– Viljelemme peltoja viiden vuoden kierrolla. Kaksi vuotta menee viherlannoitusnurmen kasvattamiseen, millä säädellään maaperän typpitasapainoa. Kolme vuotta peltoa voi viljellä normaalisti, kunnes tulee taas viherlannoituskausi, Lassila kertoo.

TIKE/Matildasta eli luomutilastoja ylläpitävältä taholta meille kysyessämme kerrottiin, että viherkesannointia ei tilastoinnissa oteta huomioon, ainoastaan satotulos, silloin kun se on saatu.

Eli tällaisella viherkesannointia harrastavalla tilalla on "raakatulos" noin 60% tavanomaisesta. (TIKE)
 
Jos pelto on kesannolla 2 vuotta viidestä, se on käytössä 60% ajasta.
 
60% * 60% = 36%!

Tämä matematiikka viimeistään viittaa siihen, että ”pellonraivuuseen vaan”.

***

Lassila muuten - luomua kannattaessaankin - tulee sanoneeksi, että:

Kemiallinen maatalous kehitettiin vasta toisen maailmansodan jälkeen, kun väestö kasvoi ja ruokaa tarvittiin määrällisesti enemmän, Lassila jatkaa.

Minun tietääkseni Suomen väestö ei ole vieläkään vähentynyt. Maailman väestöstä nyt puhumatta.

Näistäkään seuraavista melko reiluista lauseista Lassila ei välttämättä saa päänsilitystä aatetovereiltaan, ainakaan myyntipuolella:

Lassilan mielestä suomalaista tavanomaisesti tuotettua ruokaa voi kuitenkin syödä melko hyvillä mielin.

– Suomessa tavanomaisesta maataloudesta ei onneksi voi puhua tehomaataloutena, ja esimerkiksi eläinten olosuhteet ovat kansainvälisesti vertaillen ihan hyvät.

Kyllä siinäkin annetaan ymmärtää, että tehomaatalous olisi sinänsä joku synti.

[Jarrumies]

Tässä uudessa tutkimuksessa osoitetaan, että luonnonmaan raivaus pelloksi vähentää kasvullisuutta, mikäli ei käytetä keinokastelua ja lannoitusta. Jos niitä ei käytetä, niin raivattu alue ei pysty sitomaan hiiltä entisessä määrin.

Luomua ei tuossa eksplisiittisesti mainita, mutta selvää on, että luonnonmaan raivaus luomupelloksi lisää kasvihuonekaasujen määrää. Luomu ei ole ekologisesti kestävä viljelytapa.

Agricultural conversion without external water
and nutrient inputs reduces terrestrial vegetation productivity

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/2013GL058857/pdf

Abstract Driven by global population and standard of living increases, humanity co-opts a growing share
of the planet’s natural resources resulting in many well-known environmental trade-offs. In this study, we
explored the impact of agriculture on a resource fundamental to life on Earth: terrestrial vegetation growth
(net primary production; NPP). We demonstrate that agricultural conversion has reduced terrestrial NPP by
~7.0%. Increases in NPP due to agricultural conversion were observed only in areas receiving external inputs
(i.e., irrigation and/or fertilization). NPP reductions were found for ~88% of agricultural lands, with the largest
reductions observed in areas formerly occupied by tropical forests and savannas (~71% and ~66% reductions,
respectively). Without policies that explicitly consider the impact of agricultural conversion on primary production,
future demand-driven increases in agricultural output will likely continue to drive net declines in global terrestrial
productivity, with potential detrimental consequences for net ecosystem carbon storage and subsequent
climate warming.

[Heikki Jokipii]

Tuolla tutkimuksella on relevanssia myös siinä, kun nyt alkaa "vääntö" uusiutuvan energian osuudesta Suomessa (ks. vaikka Mauri Pekkarisen puheenvuoro Hesarissa tänään).

Karkeasti se viittaisi siihen, että peltoenergian ei siinä pitäisi olla tärkeällä sijalla, jos mukana ollenkaan.

[Heikki Jokipii]

Artikkelissa ei mainita luomua...

Etelän tuottajat eivät halua raivioita korvauskelpoisiksi – "Koetaan voimakasta vääryyden tunnetta"

... mutta eikö se kysymys myös taustalla häämötä? Edellä tässä triidissä esitetyistä syistä. Ei ehkä yhtä voimakkaasti kuin tuon maabrandiryhmän 50% vision toteutuessa olisi käynyt. Mutta meiilä on nyt EU:sta tullut 25%.

[Heikki Jokipii]

Tässäkään ei luomuviljelyä erikseen mainita. Mutta siinä on myös viittaus pellon raivauksen viime vuosikymmenien historiaan:

MTK:n peltokasvivaliokunta vastustaa jyrkästi suorien tukien myöntämistä raivioille: "Vain pieni osa viljelijöistä hyötyisi"

Kirjonen korostaa, että uusien peltojen raivaaminen kiellettiin Suomessa ylituotannon vuoksi jo vuonna 1987. Tilanne muuttui, kun Suomi vuonna 1995 liittyi EU:hun, jossa raivauskieltoa ei säädöstasolla ollut.

"Siitä raivaus taas alkoi", Kirjonen toteaa mutta muistuttaa, että myös EU on tehnyt jo parinkymmenen vuoden ajan selväksi, että uudet pellot eivät pääse tukien piiriin. Sen ovat tehneet selväksi myös maa- ja metsätalousministeriö sekä MTK:n johto.

Jos Suomessa luomualaa radikaalisti lisätään, reunaehdot muuttuvat. Ainakaan ylituotanto-ongelmaa ei enää ole. Kuin korkeintaan siinä, että kalliimmin hinnoitellut luomutuotteet eivät mene kyllin kaupaksi.

[Heikki Jokipii]

Jos tässä julistuksessa olisi niin sanoakseni nähty metsä puilta...

Suomi mukana Glasgow’n metsäjulistuksessa (MMM)

... olisi tietysti samantien tuossa ilmoitettu, että osapuolet sitoutuvat luopumaan paljon viljelypinta-alaa edellyttävistä tehottomista viljelymenetelmistä. Kuten luomuviljelystä.

[Heikki Jokipii]

Varmasti he haluaisivat:

Luomuviljelijät haluavat tehdä osansa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä (Luomuinstituutti)

Mutta yksi keino on luonnollisesti keinovalikoimasta poissa: luomuviljelystä luopuminen. Tuottavampien menetelmien hyväksi.

Käytännöllisesti katsoen jokaisessa maataloudesta ja ilmastonmuutoksesta järjestetyssä seminaarissa tulee esille, että viljelyyn käytetty pinta-ala on siinä tärkeä ja jopa ratkaiseva tekijä. Mutta luomuväki ei ole siitä tietääkseenkään.

[Heikki Jokipii]

Mikähän on hänen varsinainen sanomansa (maksumuurin takana, lihav. HJ):

FAO-johtaja kirittää Suomea tehostamaan maataloutta ja ennallistamaan turvemaita – "Emme tarvitse uutta viljelymaata, jos lopetamme ruuan haaskaamisen"

Maatalous 05:00
Katja Lamminen
GLASGOW
Zitouni Ould-Dadan mukaan maatiloilla pitäisi tuottaa energiaa ja lannoittaa orgaanisesti. Hän ei paheksu lihansyöntiä, vaan ruuan hävikkiä.

Kun tehostamisesta puhutaan, luomu se ei voisi olla. Kuitenkin tuo lihavoitu?

Suomen osalta hän ei ollut tuossa toisessakaan ideassaan kunnolla informoitu:

Ruokahävikki (Wikipedia)

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa noin 10–15 prosenttia.

Vain tuon verran meitä haaskaamisen lopettaminen auttaisi. Jos siirtyisimme kokonaan luomuun ja menettäisimme valtaosan ruoastamme.

[Heikki Jokipii]

Tällainen ryhmä on nyt asetettu:

Poikkihallinnollinen työryhmä nimetty valmistelemaan maankäytön muutosmaksun lainsäädännön valmistelutyötä

Rakentamista ja pellonraivausta koskevalla maankäytön muutosmaksulla pyritään minimoimaan metsäkatoa ja ilmastopäästöjä. Virkamiestyöryhmän laatiman lakiesitysluonnoksen on määrä lähteä lausunnoille huhtikuun 2023 ensimmäisellä viikolla.

Sopi mukavasti tämän triidin otsikon alle. 

[Heikki Jokipii]

Tänään Hesarissa:

Kymppitonni rakennushankkeelle ja kaksi pellolle: tällaiset lisämaksut torjuisivat metsäkatoa

Metsän muuttamisen muuksi pitäisi olla riittävän kallista, että se torjuisi metsäkatoa ja vähentäisi päästöjä.
[..]
Äkkiseltään maataloudenkin voi ajatella välttämättömäksi: onhan ihmisten saatava ruokaa.

Kuitenkaan ruuantuotantoon ei enää tarvittaisi lisää maata. Meillä on peltoja, joita pidetään tuotantokunnossa tukien takia, vaikka niillä ei juuri tuoteta ruokaa. Uuttakin peltoa raivataan koko ajan eikä sitä välttämättä tehdä ruokakasvien takia. Suomessa raivataan peltoa edelleen lannanlevitystä varten. Erityisen paljon lisäpeltojen tarvetta on aiheuttanut maidontuotanto.

Tuota, tuota. Äkkisiltään sitä voisi ajatella, että peltojen laittaminen luomulle pitäisi tehdä maksulliseksi. Ja kalliiksi.