Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
24.02.19 - klo:03:45 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja sen syyt  (Luettu 2231 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« : 10.10.14 - klo:07:57 »

Avaan tässä keskustelun, tuomalla esiin kaksi artikkelia. Tämän uhan olemme tunnistaneet ja pidämme sitä keskeisenä:

Trooppisia metsiä hävitetään vientimaatalouden tarpeisiin

Eli maatalous. Onko se aina "vientimaatalous" on kysymys sinänsä, jos itse ko. uutisessakin kerrotaan:

Lainaus
Laittomalla maalla tuotetuista maataloushyödykkeistä lähes puolet meni vientiin, ja niiden arvo oli noin 47 miljardia euroa vuodessa.
(lihav. HJ)

... jolloin siis yli puolet ei mennyt! (Täytyy tarkistaa asia ko. uutisen linkin takana olevasta alkuperäisestä raportista.)

Mainituista tuotteista ...

Lainaus
Suosittuja tuotteita ovat esimerkiksi soija, naudanliha, palmuöljy ja sellu.

... sellua ei tietysti syödä (ainakaan vielä Virnistää), ja palmuöljystäkin suuri osa menee nk. biopolttoaineiksi.

"Laittomuus" asiassa kuulostaa tietysti erityisen pahalta - mutta onko sademetsän kannalta juurikaan parempi, jos se tuhotaan laillisesti?

***

Mutta sitten "tietyiltä" tahoilta meille tyrkytetään ideaa, että luonnon monimuotoisuuden uhkana olisikin geenitekniikka. Tällainen uutinen oli viimeksi IPS:llä tästä:

Synthetic Biology Could Open a Whole New Can of Worms

Lainaus
Synthetic biology differs from conventional genetic engineering in its technique, scale, and its use of novel and synthetic genetic sequences – raising new risks to biodiversity

Mutta kyllä ko. tahot pitävät vaarallisena, ja juuri luonnon monimuotoisuuden kannalta, myös "konventionaalistakin" geenitekniikkaa. Onko se? Miten? Ainakaan tuossa artikkelissa sitä asiaa ei selitetä lainkaan, se otetaan annettuna.

***

Eli siinä alkua tästä. Mikä luonnon monimuotoisuutta todella / eniten tässä maailmassa uhkaa? Ja myös voidaan keskustella siitä, mikä todellinen tilanne asiassa on: tämä kysymyshän on tyypillisesti ollut liioittelun kohteena. *) Ja siitä, millä strategialla, millä tavalla mahdollisimman suuri biodiversiteetti voitaisiin maailmassa säilyttää.

____________

*) vanhempi väki saattaa vielä muistaa Heureka-näyttelyn lajien määrän vähentymistä osoittavan laskurin viime vuosisadan puolella - joka vaivihkaa poistettiin salista, hyvissä ajoin ennen kuin se tämän vuosisadan alkupuolella olisi nollaantunut, so. kertonut, että kaikki maailman eliölajit ovat kuolleet sukupuuttoon!
« Viimeksi muokattu: 10.10.14 - klo:10:36 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #1 : 15.10.14 - klo:07:26 »

Tämä artikkeli ...

WWF alarmism raises even green eyebrows

... syyttääkin ko. WWF:n raporttia liioittelusta, ja käy samalla läpi tämän asian liioittelun historiaa.

Minusta on tärkeää, että asiasta luodaan mahdollisimman oikea ja tarkka kuva, jotta pystytään kohdistamaan toimenpiteet oikein. Ilman oikeaa kuvaa tehdään jotain, mutta tehottomasti tai suunnattoman kalliisti (joka on oikeastaan sama asia). Koska rahat ja resurssit kaikkiin hyviin asioihin maailmassa ovat rajalliset, ei siis ole oikein vain "tehdä jotakin".

Ei ollut tuossa esillä, mutta valaiseva esimerkki: kun on havaittu, että luomupelloilla on enemmän biodiversiteettiä kuin tavanomaisilla, on kiiruusti päädytty suositukseen, että luomualaa on lisättävä, tämän takia. Joka on todella kallista. Mutta nyt sitten onkin huomattu, että tilakohtaisessa tarkastelussa tällaista eroa ei olekaan!
« Viimeksi muokattu: 15.10.14 - klo:10:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Matti Pekkarinen
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 486


Moi


Profiili WWW Sähköposti
« Vastaus #2 : 13.01.15 - klo:11:24 »

Jotain perää saattaa olla siinä, että gm-kasvien viljely vähentää elänten vilinää pellossa. (verrattuna luomupellon rehotukseen: http://mattipekkarinen.net/rikkapellot.htm ) Kun ei oo rikkakasveja (jos on RR-lajike, ja Roundupia on käytetty), ei oo kovin monipuolinen ruokapöytä tuhohyönteisille. Ja varsinkin, jos on Bt-lajike, joka torjuu hyönteiset, niin ei niitä ole senkään vertaa. ja kun ei oo hyönteisiä, ei pellolla ole niitä syöviä lintujakaan.
Noinhan pitääkin viljellä. Kun pellot viljellään kunnolla, jää runsaasti maapallon pinta-alaa niityille ja metsäluonnolle, joka on se oikea, alkuperäinen ympäristö näille kasveille ja eläimille.
http://mattipekkarinen.net/2013-/RLeino.htm

Matti
tallennettu

Hyvin menee, mutta menköön.
http://mattipekkarinen.net
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #3 : 24.11.15 - klo:08:46 »

Tässä artikkelissa kirjoittaja Veikko Ervasti (Kaleva) on todella huolestunut asiasta:

LUONNON MONIMUOTOISUUS ON ELÄMÄN EDELLYTYS

Ja antaa sitten ehkä pököpäisimmän mahdollisen neuvon lukijoille toimia itse asiassa:

Lainaus
Mitä yksityinen kansalainen voi tehdä monimuotoisuuden hyväksi? Käytä jokamiehenoikeuksiasi: sienestä, marjasta ja kalasta. Käytä luonnontuotteita ja suosi luomu- ja lähiruokaa.

Vaikka oli juuri kirjoituksensa alussa tuonut tämän esiin:

Lainaus
80 prosenttia maapallon maa-alasta on ihmisen käytössä, ja ihminen on ottanut käyttöönsä yli 40 prosenttia koko maapallon ravinnontarjonnasta. Tällöin maapallon 1,5 miljoonalle tunnetulle eliölajille jää 60 prosenttia. Ei ihme, että eläimistö, kasvillisuus ja pieneliöt kestävät yhä huonommin niihin kohdistuvia paineita. Muiden lajien näkökulmasta ihminen on huomattava ympäristöekologinen ongelma.

Huomautin siellä tästä vihreästä sokeudesta. Joka on oikeastaan hänenkin kohdallaan aika käsittämätöntä, artikkelin yhteydessä kerrottu koulutuksellinen ym. tausta huomioon ottaen. Mutta ilmeisesti joku sellainen vihreä perusfilosofia,  jonka mukaan jotenkin luonnon ehdoilla toimiminen on aina luonnolle hyväksi, on riittävän vahva sammuttamaan tosiasiain häiritsevän valon.
« Viimeksi muokattu: 24.11.15 - klo:09:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #4 : 28.07.16 - klo:09:02 »

Tässä uutisessa ja raportissa, josta se kertoo, ollaan kovasti huolissaan luonnon monimuotoisuudesta:

Tutkijat: Biodiversiteetti heikentynyt vaarallisesti suurimmassa osassa maapalloa

Aika visusti jätetään kuitenkin mainitsematta se keskeisin syy, joka tuohon on johtanut. Jopa itse raportissa. Sieltä sentään löytyy vihje:

Lainaus
"The greatest changes have happened in those places where most people live, which might affect physical and psychological wellbeing. To address this, we would have to preserve the remaining areas of natural vegetation and restore human-used lands,” added Dr Newbold.

Siellä missä suurin osa ihmisistä asuu, siellä heidän myös on kaikkien syötävä. Niinpä se "land use", maankäyttö ei ole mitään surutonta käyttöä kevytmielisiin tarkoituksiin. Vaan se on käyttöä maatalouteen. Aivan valtaosin se on sitä "ihmisen toimintaa". Josta voimme päätellä, mihin asioihin on kiinnitettävä huomiota, jos luonnollista kasvustoa halutaan säilyttää, ja mahdollisesti ihmisen käytössä olevaa maata palauttaa luonnolle.
« Viimeksi muokattu: 28.07.16 - klo:09:10 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #5 : 11.04.17 - klo:07:44 »

Samaan aikaan kun yritetään oikeastaan valtiovallan rahoituksen voimalla ylläpitää ja lisätä monimuotoisuutta pelloilla, valtiovalta tukee tai ainakin antaa hyväksyntänsä tällaiselle toiminnalle. Jussi Tammisola Hesarissa tänään:

Destia jauhoi ketokukat maan tasalle

Lainaus
PÖLYTTÄJÄHYÖNTEISET hupenevat Suomen luonnosta, varoittaa Ilmari Juutilainen (HS Mielipide 8.4.). Kimalaiset, perhoset ja mehiläiset saavat kärsiä nälkää, kun kukat vähenevät. Aivan suotta.

Vuonna 2016 koettiin painajaismainen pudotus pahempaan. Suomen laajimmat kukkakedot tuhottiin pitkin kesää moneen kertaan, joten ketokukkien siemensato romahti tuhannesosaan.

Asialla oli Destia, jonka uudet, moottoroidut tuhokolonnat jauhoivat ketokukat maan tasalle 10–15 metrin leveydeltä Etelä-Suomen pääteiden varsilta parhaaseen kukkimisaikaan juhannuksen alla ja myöhemmin kesällä yhä uudelleen. Tämä luonnon hävitys ulottui jopa pienten kyläteiden perukoille. Toimenpide tehtiin ”pusikoitumisen estämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi”.

Vielä pari vuotta vielä tällaista ”suojelua”, niin loistavat, heikot ja lyhytikäiset luonnonkukkamme ovat historiaa. [...]

Tässä tapauksessa kyllä voisi kannattaa hiukan vanhanaikaistakin ratkaisua. jota Jussi suosittaa:

Lainaus
Pusikoituminen voitaisiin hyvin ehkäistä katkomalla liikoja pensaiden taimia tienvarsilta parin vuoden välein, keväällä tai syksyllä – huipputeknologiana mies ja kevyt moottorisaha.
« Viimeksi muokattu: 11.04.17 - klo:10:25 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #6 : 12.04.17 - klo:04:57 »

Destia vastasi Tammisolalle. Vai vastasiko?

Destia niittää tienvarsia ely-keskusten tilauksesta

Vai nappasiko vain pallon heittääkseen sen heti eteenpäin? Sikäli kuinka Destia sanoo tehneensä parhaansa ...

Lainaus
Urakoissamme niittojen aloitusajankohtia on yhdessä tilaajan kanssa mahdollisuuksien mukaan pyritty myöhäistämään, jotta on voitu paremmin huo­mioida keto- ja niittykukkien kukkiminen. Joillakin tieosuuksilla uhanalaisten kasvilajien säilymistä edistetään niitto­rajoituksilla, joita Destiassa noudatamme

... niin ei kai tuossa ole sitten muuta, kuin selvittää, mikä se oli eli mitä todella tapahtui. Ja oliko/onko asiassa vaihtoehtoisia keinoja? Kuten Tammisolan "huipputeknologia"?
« Viimeksi muokattu: 12.04.17 - klo:05:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #7 : 14.07.17 - klo:06:27 »

EU:n tavoitteena tässä on ainakin peltoluonnon monimuotoisuuden jonkinlainen turvaaminen:

Viherryttämistuen ehtoihin muutoksia ensi vuodeksi

Lainaus
Ekologisen alan tarkoituksena on suojella eliöitä ja kasveja ja ylläpitää siten monimuotoisuutta. Suomessa ekologisen alan velvoite koskee Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakuntien maatiloja tietyin poikkeuksin.  Suomessa valtaosa ekologisesta alasta on viherkesantoa, mutta myös typensitojakasveja käytetään ekologisena alana.

Ekologiseksi alaksi on nyt mahdollista hyväksyä myös typensitojakasvien ja muiden lajien seoskasvustot, joissa typensitojakasvit ovat enemmistönä. Myös viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen velvoite lievenee, vierekkäin sijaitsevien kasvilajien pienet pinta-alat voidaan nyt ilmoittaa yhtenä seoskasvustona.

Ottamatta nyt kantaa muuten ja muutoksiinkaan säännöissä, mutta mikä on tuo typensidontakasvien korostunut asema tuossa? Onko tämä jonkinlaista "salaluomua"? Lisäävätkö nuo kasvit erityisesti tuota moninaisuutta?

Kuinka paljon muuten Kottilan ym. väite, että tavanomainen viljely on ottanut "oppia luomusta" on voinut syntyä noista tukiehdoista? Jos "ekologista alaa" on pakko olla, niin silloin saattaa olla järkevää viljellä siinä apilaa tms.
« Viimeksi muokattu: 14.07.17 - klo:07:50 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #8 : 05.10.17 - klo:06:57 »

Luomuinstituutti on tuonut esille tällaisen tutkimuksen:

Luomuviljely edistää niveljalkaisten monimuotoisuutta maailmanlaajuisesti

Heti ei tule mieleen mitään vastaväitettä tuohon ja onkin nyt tarkkailtava, mitä kansainvälinen tieteellinen keskustelu tuosta sanoo. Yleensä juju löytyy siitä, mihin on vertailtu, ja tuossa silmääni pisti, että vertailtu on "monokultuuriin". Mihin siis oikeastaa verrattiin?
« Viimeksi muokattu: 05.10.17 - klo:07:45 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #9 : 19.07.18 - klo:06:26 »

Oli pyritty arvioimaan numeroina viljelytavan kokonaisvaikutus lajirikkauteen:

https://www.salonkolumnisten.com/mythenjagd-11-oeko-landbau-ist-umweltfreundlich/

Lainaus
Darum herrscht auch auf dem Bio-Acker eine um rund 67 Prozent reduzierte Artenvielfalt verglichen mit einem natürlichen Ökosystem. Immerhin, das ist mehr als auf einem konventionell bewirtschafteten Feld, wo die Biodiversität um 86 Prozent reduziert ist. Rechnet man nun aber den geringeren Ertrag pro Fläche mit ein, dann ist bei gleicher Erntemenge der Verlust an Artenvielfalt im Bio-Landbau rund 50 Prozent größer als beim konventionellen Anbau.

Kumpainenkin viljelytapa vaikutti lajirikkauteen vähentävästi, luonnolliseen ekosysteemiin verrattuna. Luomu vaikutti vähemmän, ensimmäinen erä luomuviljelylle. Mutta kun oli verrattu sitten asiaa tuottoon pinta-alaa kohti, luomun negatiivinen vaikutus oli reippaasti tavanomaista suurempi. Koko pelin tappio luomulle.

Tuloksen maailmanlaajuinen merkitys, ainakin teoreettisesti:

Lainaus
Denn die durch höhere Erträge eingesparte Fläche kann zumindest theoretisch unberührt bleiben. Angesichts einer weiterhin zunehmenden (in zweierlei Bedeutung) Weltbevölkerung ist diese Tatsache gerade in Schwellen- und Entwicklungsländern von großer Bedeutung.
« Viimeksi muokattu: 19.07.18 - klo:09:08 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #10 : 12.11.18 - klo:06:04 »

Hesari kertoi tässä artikkelissaan tänään melko alussa:

Lajien kirjo maailmassa vähenee, mutta Suomella on hieno esimerkki siitä, miten uhanalaisen eläimen pelastaminen onnistuu

Lainaus
IHMINEN ajaa eläin- ja kasvilajeja ahdinkoon pääasiassa kahta kautta: ottamalla koko ajan enemmän maata ruuan tuotantoon sekä metsästämällä ja kalastamalla yli lajien kantokyvyn.

... mutta ei sitten palannut kertaakaan tuohon ensiksimainittuun syyhyn.

Sen sijaan tällainen asia ...

Lainaus
Vaikka luonnon monimuotoisuuden säilymisen ratkaisee lopulta ministeri Tiilikaisen mukaan nykyisen talousmallin muutos.

”Nykyinen tapa käyttää luonnonvaroja ja fossiilisia polttoaineita ei ole kestävää. Meidän on pakko siirtyä kestävämpään kulutukseen ja kiertotalouteen, jossa arvokkaita luonnonvaroja ei tuhlata.”
(lihav. HJ)

... voi olla jostain muusta syystä ikävä juttu, mutta ei kyllä voi olla luonnon monimuotoisuuden vähenemisen syynä. Varsinkaan Suomessa, jossa ei esim. ole hiilikaivoksia tai öljylähteitä, jotka voisivat lähiympäristössään ehkä näin vaikuttaa.

Paradoksaalisesti se voi olla jopa päinvastoin. Jos fossiilisten polttoaineiden käyttö lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta, niin ainakin johonkin pisteeseen asti se lisää luonnon monimuotoisuutta. Kasvit kasvavat paremmin, eläimillä on enemmän syötävää ...

Mutta tästä on toimittajakin vakuuttunut:

Lainaus
Lajien elintila hupenee myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Mutta juuri Suomesta hän ei siitä mainitse yhtään kunnon esimerkkiä. Vai oliko naali sellainen? Mutta onko se hyvä esimerkki, jos naali kuitenkin elää muualla, muissa maissa alueilla, jotka ovat yhtä lailla vähän lämmenneet? Kuten Ruotsissa.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Naali
« Viimeksi muokattu: 12.11.18 - klo:07:00 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #11 : 27.12.18 - klo:06:17 »

Joskus monimuotoisuuden vähentymisellä tarkoitetaan rajallisesti viljelykasvien monimuotoisuutta, ruokavaliomme vaihtelevuutta. Onko se vähentynyt?  Ja erityisesti modernin viljelyn takia? Tämä kaveri on tutkinut asiaa pitkään, ja antaa tässä seikkaperäisen vastauksensa:

Evaluating claims GMOs and modern agriculture have led to a 75% drop in crop diversity

Vastaus on yhteen sanaan tiivistettynä: ei. Niin ei ole kuitenkaan käynyt. Eri syistä laskelmat oli saatu siltä näyttämään, mutta:

Lainaus
Fast forward through a couple of years of investigation. To my surprise, I found that not a single crop was lost over the past 50 years! There was no evidence for extinction. What was going on? Was I missing something or was the loss of food biodiversity narrative wrong?

Artikkeli sitten selittää, mistä virheellinen käsitys johtui.
« Viimeksi muokattu: 27.12.18 - klo:06:28 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 11074



Profiili Sähköposti
« Vastaus #12 : 22.02.19 - klo:07:43 »

Luken asiantuntijan vieraskolumni MT:ssa:

Monimuotoisuutta tarvitaan pelloille

Kyllä, monimuotoisuutta tarvitaan, mutta tarvitaanko sitä nimenomaan pelloilla?

Kun on esitetty sellaistakin, että koko maanviljelyn historia on ollut taistelua peltojen luonnon monimuotoisuutta vastaan?

Tämä tavoite onkin sitten jo vähän eri asia:

Lainaus
Ei riitä, että viljellään saman kasvilajin eri lajikkeita, vaan tuotantoon tarvitaan eri lajeja.

Diversifood EU-hankkeessa tarkasteltiin keinoja, joilla viljelijät saisivat paremmin eri kasvilajien siemeniä viljelykokeiluihinsa.

On erikoista, että siementen ja parempien lajikkeiden saaminen voi olla yksi keskeisin ruokaketjun monipuolistumista hidastava tekijä.

Tuossa voisikin siten olla samaa mieltä ja kannattaa vaikka niiden n. 300 000 villikasvin jalostamista geenimuuntelulla viljelykasveiksi, ja niiden käyttöönottoa myös soveltuvin osin Suomen pelloilla. Mutta ei yhtäaikaa viljeltäviksi.

Mutta ei sitä taidettu artikkelissa edes esittää. Eikä puhuttu luomupeltojen suuremmasta biodiversiteetista.
« Viimeksi muokattu: 22.02.19 - klo:09:18 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: [1]
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!