Suomi ja muuntogeeniset lajikkeet

[Heikki Jokipii]

Avaan uuden triidin tuolla otsikolla.

Tuo asia tietysti on sidoksissa siihen, mitä EU asiassa päättää. Mutta siis, periaatteessa, mitä syytä ja mitä mahdollisuuksia Suomella on muuntogeenisten lajikkeiden käyttöön. Ja/tai niiden kehittämiseen, itse. Eräänlaiseksi alustukseksi tuolta toisesta puheenvuorosta tämä lainaus Teemu Teeriltä:

Olemme maailman pohjoisin maanviljelysmaa, ja valoilmastomme on ainutlaatuinen. Siksi meidän pitää osata jalostaa viljelykasvejamme paikallisesti. Ilmastonmuutos tuo viljelyyn uusia haasteita, esimerkiksi uusia kasvitauteja ja äärisäitä. Kyse on myös huoltovarmuudesta: emme voi olla vain tuontiruoan varassa.

Siinä työssä meidän täytyy uskaltaa käyttää myös geenitekniikkaa apunamme.

EU:n laintulkinnan ollessa se mikä se on, keskustelua voi tässä käydä sekä "vanhoista" GMO-lajikkeista että geenieditoiduista lajikkeista.

[Heikki Jokipii]

Nostin tämän asian melle uutiseksi ja siellä linkki on tänne, tähän keskusteluosioon.

Sielläkin muistutin, miten olemme jo olleet asiassa aloitteellisia, ainakin ideatasolla:

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi?

Lisäksi täällä on esitetty idea, että lainaisimme (laillisesti, tietysti) intialaisten tiedemiesten tuloksia eräiden kasvien kasvukauden lyhentämisessä, ja kehittäisimme täällä pärjäävän soijapavun.

[Heikki Jokipii]

Vaan tuleeko se jäämään harvinaiseksi:

https://maatalousinfo.luke.fi/fi/kasvinterveys/ajankohtaistiedotteet

7.6.2019
Gammayökkösiä kaukokovaelluksena

Säännöllisiä vaeltajaperhosia, kuten gammayökkösiä ja ohdakeperhosia, on havaittu Suomessa etenkin tällä viikolla. Viime vuonna pahoja tuhoja monilla viljelykasveilla aiheuttaneeseen gammayökköseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Perhoset hakeutuvat kasvustoihin, joissa on kukkivia kasveja. Havaintoja viljelykasveilta ei vielä ole, mutta lajia kannattaa seurata.

Olisiko sittenkin tuossa peruste Suomen ensimmäisten GMO-lajikkeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon?

Tästäkään ei vielä tiedä:

Gammayökkösen toukkia löytynyt öljykasvipellolta Parikkalassa

Täysin tuntematonhan ei tuo laji ole Suomessa kai koskaan ollut, vaikka ei olekaan ollut yleinen. Viime kesää lukuunottamatta, jolloin sitä esiintyi runsaasti.


PS. 5.7.19: Juuri tuo tapaus oli väärä hälytys:

Parikkalassa olikin rapsipistiäisiä eikä gammayökkösiä

Mutta "varpaillaan" ollaan Suomessa vieläkin.

[Heikki Jokipii]

Toinen tieto tässä vähän yllättää...

MTK sallisi geenieditoinnin: "Kilpailukyvystä täytyy pitää huolta"

... mutta toinen tieto ei sitten yhtään:

Luomuliitto suhtautuu mahdolliseen kasvinjalostusmenetelmään äärimmäisen varovasti ja yksiselitteisen torjuvasti.

Ihmetyttää kyllä, yhä. Mitä koko kysymys sille kuuluu? Pitäisi osata jäävätä itsensä ja olla lausumatta mitään.

[Heikki Jokipii]

Tämä onnistui tänä erikoisena kesänä kikherneen kanssa:

Kotimaista kikhernettä – onnistuu! Kesän sää oli monelle muulle kasville hankala, mutta kikherne porskutti

Mutta pidemmän päälle ja viljelyvarmuuden turvaamiseksi tämä voi olla tarpeen:

Nostin tämän asian melle uutiseksi ja siellä linkki on tänne, tähän keskusteluosioon.

Sielläkin muistutin, miten olemme jo olleet asiassa aloitteellisia, ainakin ideatasolla:

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi?

Lisäksi täällä on esitetty idea, että lainaisimme (laillisesti, tietysti) intialaisten tiedemiesten tuloksia eräiden kasvien kasvukauden lyhentämisessä, ja kehittäisimme täällä pärjäävän soijapavun.

Tai kikherneen.

[Heikki Jokipii]

Tämä on jännittävä hanke:

Kolme miljoonaa kiloa allaskalaa vuodessa – startup-yrityksen uusi investointi voi olla käänteentekevä kotimaiselle ruuantuotannolle

Kasvatettu kirjolohi ei polski luonnonvesissä, vaan kasvaa syntymästä kuolemaan kiertovesialtaassa. Asiantuntijoiden mukaan juuri tämä on ratkaisu kestävään ruuantuotantoon

Tähän triidiin, koska intuitioni eli aavistukseni sanoo, että tuo voisi tarkoittaa omega-3-pitoisen GMO-ruistankion viljelyn alkamista Suomessa. Noiden kalojen ruokinnasta ei tuossa kyllä paljon kerrota, mutta tällainen hyvin vähäinen vihje löytyy:

Allaselämän jälkeen kalan pitäisi vielä maistua kuluttajalle. Geeninjalostuksella voidaan vaikuttaa myös kalojen hyvinvointiin.

[Heikki Jokipii]

Tämä toi väistämättä mieleen tämän hyljeksityn triidimme:

Jyrkkä lasku härkäpavun viljelyssä – osa suomalaisviljelijöistä sai tarpeekseen ja siirtyy toiseen kasviin

Erikoistutkija Marjo Keskitalon kädessä on kikhernettä, joka tänä vuonna on kasvanut hyvin.

– Meillä on jo viime vuoden kokemus, että tällä kikherneellä saattaa olla jossakin vaiheessa ihan taloudellista merkitystä. Tällä hetkellä kasvukausi saattaa tulla rajoittavaksi, mutta meillä on täällä tuollainen aikaisempi lajike. Odotetaan innolla, että jos saataisiin ihan siemensatoa tänä vuonna.
[..]
Vielä on kuitenkin turha unelmoida kotimaisesta soijan ja muiden erikoisempien palkokasvien tuotannosta, sillä niiden soveltuvuudesta kotoisiin maisemiin on vähän tietoa ja kokemusta.

Sillä eikö tuo kasvukausi ole ratkaiseva tekijä, kuitenkin. Ja siitä on jo ehdotuksemme. Josta unelmointi ei vällttämättä ole lainkaan turhaa! Kokemusta tulee kokeilemalla. Tietoa mm. intialaisilta.