Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet

[Heikki Jokipii]

Luultavasti/toivottavasti Evira tietää mitä tekee ...

Lintuinfluenssan vuoksi perustettu rajoitusvyöhyke purettiin Harjavallasta

... mutta näin arkijärjellä tuntuisi, ettei tällainen sahaaminen eli soutaminen ja huopaaminen ole välttämättä oikein mielekästä.

Kun tuo lintuinflenssa samaan aikaan oikein jyllää Euroopassa, ja Ahvenanmaallakin oli taas uusi tapaus (siellä ei rajoituksia ole kyllä purettukaan). Ja kevätkin, eli lintujen muuttokausi, on jo tuloillaan.

Varsinkin, jos on näin:

Tämä joustavuus jo tiedetäänkin (eli luomusäännöt aina taipuvat, kun on rahasta kyse):

Ulkonapitomahdollisuudesta ovat olleet eniten huolissaan luomukanalat, sillä luomutuotanto edellyttää, että kanojen on päästävä ulkoilemaan

– Eläintaudin vastustus menee tämän yli, eli luomustatus säilyy, vaikka ulkoilu jääkin tällaisessa tilanteessa, Levonen kertoo.

[Heikki Jokipii]

Tämä harrastekanala oli kylläkin Saksassa, mutta ...

Siipikarjan sisälläpitomääräystä rikkonutta saksalaista lintuharrastajaa voi odottaa jopa 30 000 euron sakko

... niin miksi harrastekanaloita ylipäänsä siedetään, miksi otetaan - turhaan - se riski?

Tällaisessa harrastetoiminnassa on usein taustalla halu kohdella eläimiä mahdollisimman hyvin. Jos olen oikein ymmärtänyt, tuotantoeläimet muuttuvat siinä osin lemmikeiksi. Plus tietysti se, että harrastelijalta voi puuttua se ratkaiseva ammattitaito, juuri näissä eläinten terveyskysymyksissä.

[Heikki Jokipii]

Tuosta HS:n valokuvanäyttelyn arvostelusta, josta oli toisessa yhteydessä puhe, tämä:

POSSUISTA puheen ollen, palataan vielä siihen possukuvaan. Kyseessä on Oikeutta eläimille -järjestön kuvaajan Kristo Muurimaan otos yksinään makaavasta possusta.

Mikä siinä teki niin suuren vaikutuksen?

”Minusta se vain on järkyttävä kuva. Kuvaajan mukaan se possu on heitetty syrjään kuolemaan kaikessa hiljaisuudessa. Sitä ei ole välitetty edes lopettaa, se ei ole edes sen arvoinen. Tunkiolle vaan.”

”Myös katse on todella pysäyttävä. Se kysyy, että miten ihminen voi olla näin julma ja itsekäs.”

Luonnossa, ilman ensimmäistäkään ihmistä, tämän sian esivanhempien, ja sukulaislajien yksilöiden kuolema nykyisinkin on luultavasti tyypillisesti juuri tällainen. Ellei joku petoeläin katso niitä lopettamisen arvoisiksi.

Mutta lisäksi olemme tuossa täysin tämän kuvaajan sanojen varassa. On hyvin helppoa kuvitella tuon possun tilanteelle muita selityksiä. Itse asiassa tuollainen vain kuolemaan jätetty possu tuntuu äärimmäisen epätodennäköiseltä ilmiöltä. Jos se on esim. sairas, eikä juuri nyt kelpaa teurastettavaksi, niin kaiketi sitä yhä yritettäisiin lääkitä jne.

[Jarrumies]

Tällä kuuluisalla keskustelupalstalla on tähän asiaan hyviä kommentteja kuten tämä:

http://www.vauva.fi/keskustelu/2783893/il-luomu-ei-normaalia-ruokaa-terveellisempaa?page=2

33/33
klo 17:42 | 8.2.2017

Hyvä ystäväni on valvova eläinlääkäri, tarkastaa sekä tavallisia "tehotuotanto" eläimiä ja luomueläimiä. Hänen juttujensa perusteella ostan mieluummin ei-luomua maitoa, munia ja lihaa. Eläinten hyvinvointi näyttää paperilla paremmalta kuin todellisuudessa: eläimille syötetty luomurehu on ravintoarvoiltaan huonompaa --> eläimet saavat vähemmän tärkeitä hivenaineita ja ovat kitukasvuisia (joskus jopa kuolevat) tämän takia. Tykkään enemmän ajatuksesta että syömäni lihan ei ole tarvinnut eläessään elää puutostaudeissa

[Heikki Jokipii]

Eikö tuo olisi tieteellisesti tutkittavissakin? Sopiva otanta tavanomaisia ja luomussa olevia eläintiloja, ja sitten ("täydellinen") lääkärintarkastus eläimille? Systemaattisesti tehden, ettei jäätäisi vain tuon valvontaeläinlääkärin tuntuman ja lausunnon varaan?

Toisaalta, kaiketi nämä eläinlääkärit tekevät jonkinlaisen raportin valvontakäynneistään? Ovatko niissä olevat tiedot yhdistettävissä, vertailtavissa? Yhteenveto niistäkin voisi ensi alkuun riittää?

[Heikki Jokipii]

Tämäkin vielä niistä harrastekanaloista (MT):

Laittomasti Suomeen tuotu, ikäennätyksiä rikkonut Tipi-kana olisi voinut tuoda maahan tappavia tauteja

Ammatinharjoittajat ovat Suomessa tarkkoja eläinten tuontivaatimuksista, mutta harrastajapiireissä kaikki eivät ole asiasta yhtä tietoisia tai tarkkoja. Eviran ylitarkastaja Seppo Kuosmanen kertoo, että viime vuosina on ollut epäilyjä siipikarjan laittomasta maahantuonnista harrastepiireissä, mutta tietoa ilmiön laajuudesta ei ole.

Anteeksi vähän raju vertaus, mutta sinänsä Suomessa on ollut mahdollista kieltää ihan hyvältä tuntuva harrastus kuten kotipuutarhan hoito. Jos viljelykasvina on cannabis. Siinäkin on asetettu rinnakkain harrastuksen hyödyt ja haitat.

Edellä sanomani toistaen:

Tällaisessa harrastetoiminnassa on usein taustalla halu kohdella eläimiä mahdollisimman hyvin. Jos olen oikein ymmärtänyt, tuotantoeläimet muuttuvat siinä osin lemmikeiksi. Plus tietysti se, että harrastelijalta voi puuttua se ratkaiseva ammattitaito, juuri näissä eläinten terveyskysymyksissä.

[Heikki Jokipii]

MT:ssä Tuulikki Viilon kommentti, eläinten kohtelusta, valokuvanäyttelystä, jota olemme kritisoineet myös toiselta kannalta:

Kommentti: Suomi, kahden eläinsadun maa

Elävätkö tuotantoeläimet ihmemaan vai painajaisen keskellä?

Kuvatekstissä toisesta vastaavasta näyttelystä:

Henk Wildschut on kuvannut moderneja hollantilaisia tiloja. Alun perin Wildschut halusi tuoda esiin ruokateollisuuden varjopuolet. Todellisuus ei kuitenkaan ollut mustavalkoinen. Teknologisesti edistynyt tuotanto voi kuvaajan mukaan parhaimmillaan johtaa energian säästämiseen, parempaan valvontaan ja kohentaa ruokateollisuuden osana olevien eläinten vointia. Wildschut haluaakin välttää ruokateollisuuteen liittyvien teemojen romantisointia ja demonisointia.

Kirjoittaja toteaakin:

Painajainen vai ihmemaa – sen saa katsoja päättää itse.

Mutta vaikeaksi tämä tavalliselle katsojalle tai kuluttajalle menee, jos ja kun asiaan vielä sotketaan luomuideologia.

[Heikki Jokipii]

Lintuinfluenssa on Ruotsissa jo vaikuttanut kananmunien merkintätapaan eli määräyksiin niistä ...

Fågelinfluensan påverkar märkningen av ägg

... mutta merkillistä kyllä, vain vapaiden kanojen kohdalla, ja luomumerkinnät säilyvät ennal!aan. Niinpä luomukanoista voidaan yhä ylläpitää illuusiota, että ne saavat käyskennellä ulkona. Vaikkeivät saakaan.

En nyt osaa ehdottaa heille, mikä olisi reilu ratkaisu tuossa, mutta joku sellainen, lisäys ehkä, jossa muistutettaisiin tästä ulkoliikuntarajoituksesta, tällä hetkellä.

[Heikki Jokipii]

Sama se on Suomessakin eli tuo määräys tulee ilmeisesti EU:sta:

Suojautuminen lintuinfluenssaa vastaan vie ulkokanojen munat markkinoilta

Tuossakaan ei mainita luomukanoja, ja tuolla edellähän oli tieto, että ne saavat säilyttää luomustatuksensa, vaikka niitä pidettäisiin sisätiloissa. Samat sanat kuin Ruotsistakin. Sillä kyllä varmaan täälläkin jatketaan sen kertomista, miten luomukanat saavat ulkoilla, vaikkeivät nekään nyt saa.

[Heikki Jokipii]

SEY antoi julkilausuman:

Vesittyykö huolella valmisteltu eläinsuojelulaki?

Siihen MTK vastasi:

MTK täydentäisi eläinsuojelulakia laatujärjestelmällä

Tuon voinee tulkita siten, että myös MTK kannattaa jonkinlaista hyvinvointimerrkkiä tai sertifikaattia.

Minustakin tuo voisi olla hyvä kompromissi erilaisten minimi- ja maksimivaatimusten välillä:

MTK:n mielestä ei kuitenkaan pidä viedä kaikkia vaatimuksia tappiin asti.

"Paras tulos saadaan, kun lakia täydennetään omilla laatujärjestelmillä", Suojala sanoo.

"Laatujärjestelmää voidaan valvoa tehokkaammin. Ja toisin kuin lainsäädäntö, laatujärjestelmä voidaan brändätä. Silloin kuluttajan on helpompi tehdä valintoja ja tuotteelle toivon mukaan saadaan lisäarvoa."

Tervetullut tuollainen järjestelmä olisi erityisesti siksi, ettei tarvitsisi Suomessa sanoa, että ainoa eläinten hyvinvoinnista kertova merkki on luomumerkki. Joka siis olennaisesti kertoo jostain aivan muusta.

[Heikki Jokipii]

Tässä mennään nyt:

Lakiluonnos esittää parsinavetta- ja tiineytyshäkkikieltoa

Kuten uutisesta selviää, siirtymäsäännöksistä ei vielä ehdotusta ole. Kun lakiluonnos tulee lausuntokierrokselle, katsotaan sitten, onko meillä asiasta tähdellistä sanottavaa.

Tämä on hauska huomio:

"Valmistelussa haasteena on laaja-alaisuus: lain pitäisi koskea kaikkia otuksia kummitussirkasta hevoseen. Se on vasta vaikeista yhtälöistä ensimmäinen. "

[Heikki Jokipii]

Hesarin pääkirjoituksessa tuodaan esiin itse eläinsuojelusta varsin tärkeitäkin näkökohtia ...

Eläinsuojelulaki uudistuu – mitä väliä? Muuan muassa sitä, kuinka paljon ruokasi on kärsinyt ennen päätymistään lautasellesi
Takaako Suomi eläimille elämisen arvoisen elämän, vai pitäydymmekö vanhentuneissa, vain ihmisille hyötyä tavoittelevissa käsityksissä, pohtii Katarina Baer.

... mutta asiaa sitten tässä kappaleessa perustellaan oudolla, voi sanoa jopa heikolla tavalla:

PINNAN ALLA muhii suuri muutos. Kuluttajat ovat alttiimpia kuin koskaan muuttamaan ruokatottumuksiaan. Kasvisten, uusien vegeruokien ja luomutuotteiden myynti kasvoi poikkeuksellista tahtia viime vuonna. Yhä useampi haluaa syödä terveellisesti, välttää ympäristön pilaamista – ja eläinten kärsimyksiä. Kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on Eurobarometrin kyselyn mukaan Suomessa Euroopan kovinta Ruotsin ja Portugalin rinnalla.

Sillä ensinnäkään tuollaisia trendejä tuskin oikeastaan on olemassa, jos kokonaisuutta arvioidaan. Jos vegeruokien myynti on kasvanut, niin toisaalta lihaa myytiin Suomessa 2016 enemmän kuin koskaan ennen. Paitsi luomulihaa, jonka myyntiosuus edelleen on yhden prosentin luokkaa. Vähemmän kuin luomumyynnin osuus yleensä.

Mutta toiseksi, eläinten kohtelun sääntöjä ja käytäntöjä tuskin kannattaa edes laittaa sen äärimmäisen pienen vannoutuneen kasvissyöjäjoukon varaan, vaikka se vähän kasvaisikin. On löydettävä säännöt, jotka ovat hyväksyttäviä niille, jotka kuitenkin sitten popsivat nuo eläimet suuhunsa. Ja myös maksavat siitä. Eli ihmisille täytyy olla asiasta hyötyä. Se näkökohta ei ole "vanhentunut".

***

Itse tässä lainsäädännössähän otettiin aikalisä: nyt uuden aikataulun mukaan tähdätään siihen, että uusi laki tulee voimaan vasta v. 2019 alusta.

PS. Tässäkin Baerin visiossa pistäisin jäitä hattuun:

Varmaa on, että uudesta eläinsuojelulaista tulee osa Suomi-brändiä.

Jo sen pohjalta kuinka näissä Suomi-brändin luomisyrityksissä on aiemmin käynyt. Mutta myös sen pohjalta, että tämä eläinsuojelukysymys - koska se väistämättä liittyy tiiviisti kauppaan - on mitä selvimmin EU-asia. Eli odottaisin ennemmin "EU-brändiä", yhtenäistä lainsäädäntöä joskus tulevaisuudessa.

[Heikki Jokipii]

Sen sijaan tämmöisen ikioman brändin luomisessa on varmaan mahdollisuutensa:

Oljissa kasvaa onnellisia possuja – sikatilan isäntä ja tytär lupaavat mennä "luomunkin edelle"

Vuosi sitten tilan isäntä Jari Ollikkala aloitti tyttärensä Veera Ollikkalan kanssa vapaaporsitusmenetelmään perustuvan Olkipossun tuotannon.

Nyt Olkipossu on saanut Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämän nimisuojan.

– Pyrkimyksemme on uida suoraan kuluttajan liiveihin, Jari Ollikkala sanoo ja tarkoittaa sianlihan myyntiä välikäsittä suoraan kuluttajalle.

Mutta asian menestyksen ratkaisevat sitten sianlihan syöjät, eivät vegaanit.

Tuosta tulee kyllä mieleen monesta suunnasta väläytelty vapaaehtoinen hyvinvointimerkki. Tässä sanotaan rohkeasti:

Ollikkalan sikatila ei ole luomutila, eikä sellaiseksi aiokaan.

– Me menemme niin monessa kohdassa luomun ohi. Luomutuotetulla ravinnolla olisi varsin pieni merkitys enää tässä kokonaisuudessa, eikä luomu välttämättä täytä kaikkia sian tarpeita, Veera Ollikkala sanoo.

Mutta tässä sitten mennään myyntipuheen "virran" mukana (lihav. HJ):

Olkipossut lääkitään yksilöllisesti vain tarpeeseen ja ne syövät gmo-vapaata ruokaa. Vilja tulee Haimoosta omilta pelloilta.

Mikä oli oikeastaan jopa turha sanoa: ei ole olemassa sellaista EU:n hyväksymää GMO-lajiketta, jota voisi Haimoossa viljellä. (Kun niitä taitaa yhä olla vain yksi, se GMO-maissi? Sen sijaan tavanomainen härkäpapu kyllä menestyy, kun noin eteläisessä Suomessa ollaan.) Eikä GMO:n välttely missään ole lisännyt sikojen hyvinvointia. Ja eikö muuten kaikkia sikoja Suomessa lääkitä "yksilöllisesti vain tarpeeseen"?

[Heikki Jokipii]

Tämmöistä pikkuista luomun puoltoa näyttää nyt olevan Hesarissa lähes joka päivä. Tässä artikkelissa, joka on maksumuurin takana (ei ole enää. 27.3.17) ...


Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

... luokitellaan vapaan kanan munatkin tällaiseksi sumutukseksi, mm. kertomalla tietoja kanojen määristä kyseisissä kanaloissa jne. Ja kysytään:

Oletko huolissasi eläinten hyvinvoinnista, mutta et pysty tai halua maksaa luomun hintaa?

Ikäänkuin kanoja niistä luomukanaloissa olisi olennaisesti vähemmän, että ne olisivat niitä "mummon" kanaloita ja kanoja. Ynnä se, että hirveä lisähinta (yli kolminkertainen!) muka tulisi eläinten hyvinvoinnin parantamisesta. Sumutusta tuo on, kun hyvin tiedämme, että se pääosin syntyy kalliista luomurehusta. Joka ei yhtään kanojen hyvinvointia lisää.

[Heikki Jokipii]

Hiukan HS myös jatkoi tuolla linjalla suuressa munartikkelissaan tänään:

Kananmuna on nyt trendiruokaa – tutkimukset korostavat terveellisyyttä, ja suomalaisia vaivaavan kolesteroli­herkkyyden voi testata helposti

Tuo grafiikkaelementti tuossa toimii huonosti, joten poimin kulutusprosentit tähän:

0 luomumunat 5%
1 ulkomunat 2%
2 vapaan kanan munat 31%
3 virikemunat 62%

Kovasti muuten korostettiin sitä ulkona liikkumisen autuutta. Ulkokanojen osalta muistettiin mainita lintuinfluenssan aiheuttama poikkeustila - mutta ei luomukanojen osalta!

Yhtäkaikki artikkeli tarjoaa tällaista trendiä jatkossa:

Keskossa kananmunien myynti on kasvanut viimeiset yhdeksän vuotta noin kahden prosentin vuosivauhdilla, mutta luomumunien menekki kasvoi viime vuonna viisi prosenttia.

S-ryhmässä luomumunien osuus on noussut viime vuosina toistakymmentä prosenttia vuosittain, uusien ulkokananmunien menekki sitäkin enemmän. Tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa uskoo, että jatkossakin suosiotaan lisäävät tuotantotavat, joissa kanojen hyvinvointi huomioidaan.

Eikä sekään kerro luomumunien hurjista hinnoista. Eikä sen hinta-asian varsinaisesta syystä.

PS. Kun Akkanen pääkirjoituksessaan kauhisteli, miten ...

Lattiakanalan hallissa voi olla useita tuhansia eläimiä.

... niin tuosta toisesta artikkelista selvisi, miten luomukanaloissa tähän on asetettu tiukka rajoitus: niitä saa olla vain 3 000! 

PS.2. Tätä asiaa tuossa isossa artikkelissa sivuttiin:

Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina muistuttaa, että Suomi on yksi maailman harvoista maista, joissa kananmunia voi syödä myös raakana. Siitä kiitos Suomen noudattamalle tiukalle salmonellavalvonnalle, joka kattaa koko tuotantoketjun.

Mutta ei tuotu esille, että on näkemyksiä, joiden mukaan myös salmonellariski kasvaa kanojen ulkoilun myötä. Eli missä määrin tuo salmonellavapaus on sen ansiota, että 93% kanoista kasvatetaan sisätiloissa (ja käytännössä Suomen talven takia suurempikin osa)?