Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet

[Heikki Jokipii]

Enon palstalla Vihreässä Langassa esitetään mielenkiintoinen kysymys, johon ei kyllä oikeastaan vastata:

Onko parempi syödä yksi iso eläin vai monta pientä?

Tästä paradoksista Eno yrittää selvitä "näppärällä" denialismilla (lihav. HJ):

Johonkin raja on vedettävä, etenkin jos aletaan pohtia eläimien epäsuoria kuolemia. Kasvien kasvatus ruoaksi aiheuttaa -nimittäin epäsuorasti eläinten kuolemia. Peltohiiriä menehtyy traktorin pyörien alle ja hyönteisiä torjuntakeinoihin, olivat ne sitten luonnollisia tai eivät.

Aiheesta käytiin jonkinlainen debattikin takavuosina, kun amerikkalainen tutkija Steven Davis esitti, että maanviljely tuottaisi enemmän epäsuoria kuolemia kuin laiduntamiseen perustuva karjankasvatus.

Laskelmat eivät ilmeisesti pitäneet paikkansa, mutta ei varmastikaan olisi mahdotonta kasvattaa karjaa niin, että oheiskuolemat olisivat maanviljelyä vähäisempiä. Sitten jouduttaisiin puntaroimaan naudan elämän arvoa verrattuna peltohiiren tai kymmenen tuhannen tuhoöttiäisen elämään. Kuten sanottu, raja on vedettävä johonkin, jos aikoo elää.

Laskelmat pitivät paikkansa, suorastaan väistämättä, koska Steven Davis puhui alunperinkin henkensä menettäneiden eläinten lukumäärästä, ei kiloista.

Sinänsä, jos ryhdytään puhumaan kiloista, avautuu outoja näkymiä: olisiko broilereita siis oikeutetumpaa kohdella huonosti kuin lehmiä ja sikoja ... 

[Heikki Jokipii]

Tänään Hesarissa:

Lehmä iloitsee ja leikkii kuin lapsi, sanoo tutkija �" Miten eläinten tunteisiin pitäisi suhtautua?

Yllätys, yllätys: artikkelissa ei mainittu luomua kertaakaan!

Tällainen ajatus oli:

Ruokakaupassa hän haluaisi ostaa lihaa, josta tietää, että eläintä on pidetty hyvin. Se on kuitenkin vaikeaa. Hännisen mielestä ruuassa pitäisi olla hyvinvointimerkki, joka kertoisi tilan sitoutuneen eläinten hyvinvointiin.

Miten sen merkin saisi:

Hännisen mielestä hyvinvointimerkin voisi saada esimerkiksi tila, jossa naudat pääsevät ympäri vuoden ulos, vasikoita ei vieroiteta heti syntymän jälkeen emästä ja aikuisille naudoille on pehmeät, tilavat makuupaikat sekä kuivat lattiat kävellä. Vasikat nupoutettaisiin eli niiden sarvenalut poistettaisiin kivunlievityksessä. Vasikat myös pidettäisiin suurissa, kuivitetuissa ryhmäkarsinoissa ja niille juotettaisiin tutin kautta runsaasti juomarehua.

Eli hän on aika lailla samoilla linjoilla kuin Elina Lappalainen (ks. edellä). Ja kuten edellä jo esitimme, nämä vaatimukset eivät kuulosta lopulta kohtuuttomilta. Edes eläinsuojelulakiin, kaikkia koskevina vaatimuksina kirjoitettuina? Vai?

Pois lukien tuosta ehkä tuo vasikoiden vierottaminen, josta on "kahenlaista ilmoo": toisen teorian mukaan myöhäinen vieroittaminen on vasikoille tuskallisempi asia.

***

Sen sijaan tämä vaatimus ...

”Lisäksi eläimillä olisi hoitajana ihminen, joka pitää työstään ja jota naudat eivät pelkää.”

... pistää vähän miettimään. Onko meillä ihmisilläkään oikeus aina elämässämme olla työssämme kohtaamatta ikävää esimiestä, joka lainkaan ei ole tuollainen  ...? 

[Heikki Jokipii]

Onnen hinta (HS):

Pihakanaa kutittaa tehokanaa enemmän

Pihakana lienee onnellisempi kuin tuotantokanalassa muniva lajitoverinsa, mutta se maksaa vapaudestaan kutisevan hinnan, raportoi Journal of Medical Entomology.

Pihakanoilla nimittäin esiintyy isompi kirjo ulkoloisia kuin tehokanoilla on raportoitu, Kalifornian yliopiston tutkijat kertovat  tiedotteessaan.

Tuohon tietysti lisättävä se, miten ulkoilevat kanat ovat sisäkanoja alttiimpia oikeille taudeillekin.

[Heikki Jokipii]

Tällaista siis on ollut se luomutilojen oletettu tarkka valvonta Suomessa, eläinsuojelun osalta:

Luomutila ei saa enää nupouttaa eläimiä ilman lupaa

Rehujen luomuisuus on varmasti koko ajan syynätty tarkkaan ...

Emme silti väitä, että asiassa olisi sääntöjä rikottu.

Manninen ei usko, että luvan saannissa syntyisi ongelmia.

Ei, luomuviljelyn luvissa ja poikkeusluvissakaan ei synny ongelmia, johon seikkaan olemme jo kiinnittäneet huomiota toisaalla.

[Heikki Jokipii]

Mistä tässä on kyse?

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta muuttuu vuonna 2016

Tänä vuonna täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointivalvonta laajenee kattamaan lähes koko tuotantoeläimiä koskevan eläinsuojelulainsäädännön. Mitään uutta lainsäädäntöä ei ole tässä yhteydessä annettu, vaan valvonnan kohteena on nykyisen eläinsuojelulainsäädännön noudattaminen.

(lihav. HJ)

Olisiko jopa kyse siitä "teesistäni" edellä (05.04.11), että jos voimassa olevaa eläinsuojelulakia, ja ehkä lisäksi sen pohjalta annettuja suosituksia noudatettaisiin, asiat olisivat Suomessa kutakuinkin hyvin? Ehkä nyttemmin hyväksyen Elina Lappalaisen pari lisävaatimusta - vaan etteivätkö nekin olisi jo noissa suosituksissa mukana?

[Heikki Jokipii]

Kun tuohon edelliseen asiaan tutustuu tarkemmin tällä Eviran sivulla (johon oli annettu linkki) ...

Täydentävien ehtojen valvonta laajenee kaikkiin tuotantoeläimiin

... niin se panee kysymään, että onko nyt loogisesti perustettu se "eläinten hyvinvointimerkki", vaikkei siitä tuossa mitään puhutakaan? Eivätkö tilat, jotka täyttävät nuo "täydentävät ehdot",  loogisesti sen ansaitsisi? Puuttuu enää se, että sitä käytettäisiin myös kaupassa. "Meillä myydään vain TET-lihaa"! (So. täydentävät ehdot täyttävää)

Selvästi myös on tavoitteena, että "TET-tuotteista" tulee pääsääntö:

Kotieläintilojen pitää noudattaa täydentävien ehtojen vaatimuksia, jotta viljelijätuet voidaan maksaa tiloille täysimääräisinä.

PS. Kivunlievittämisestä nupoutuksessa ei noissa täydentävissä vaatimuksissa ollut mainintaa. Olisi sopinut olla!

[Heikki Jokipii]

Nyt minulla ei ole selvää käsitystä, miten paljon saparo todella merkitsee sian hyvinvoinnille (jos se esim. puudutuksessa poistettaisiin) mutta tämä uutinen tuo toisaalta hyvin esille sen, miksi eläinsuojelumääräysten pitää olla yleisiä, edes yhden maankaan kattavat lait eivät tavallaan riitä:

Sikaruuhka purkautuu Puolaan �" hyvinvoinnista kertova saparo ei houkuta ostajia

Mutta tämän tiedon mukaan kattavatkaan lait eivät riitä ...

Sian hyvinvointi

... kun niitä ei noudateta:

Europpalaiseen sikatalouteen kuuluu yleisesti sikojen häntien typistäminen hännänpurennan ehkäisemiseksi, vaikka häntien typistäminen on EU alueella kielletty. Suomessa ja Ruotsissa hännäntypistyskieltoa noudatetaan. Hännänpurentaa esiintyy kuitenkin kaikissa kasvatusmuodoissa, niin typistetyillä kuin pitkilläkin hännillä. Hännänpurenta aiheuttaa taloudellisia tappioita kuolleisuuden, eläinten poistojen, teurastappioiden ja sairaskulujen muodossa.

Vaikka siis typistäminen ei estä tätä asiaa, niin sitä kuitenkin muualla EU:ssa tehdään. Väistämättömästi tulee mieleen kysymys: miksi? Vähentääkö se kuitenkin ilmiötä? Jos, niin mitkä ovat lopulta toimenpiteen plussat ja miinukset, ja loppusumma, ihan sian kannalta?




PS. Toiseen keskusteluun, toisesta asiasta, tällainen perustieto (MT:n uutisesta):

Puolalaisten tarjoama 34 euron kappalehinta kattaisi Uimosen mukaan juuri rehukustannukset. Kasvattamisen todellinen kulu on 50�"60 euroa porsasta kohden.

Mikähän se on luomuporsaalla? Minkähän ikäisiä ko. porsaat ovat, so. kuinka kauan niitä on syötetty?

[Heikki Jokipii]

Olisiko jopa kyse siitä "teesistäni" edellä (05.04.11), että jos voimassa olevaa eläinsuojelulakia, ja ehkä lisäksi sen pohjalta annettuja suosituksia noudatettaisiin, asiat olisivat Suomessa kutakuinkin hyvin? Ehkä nyttemmin hyväksyen Elina Lappalaisen pari lisävaatimusta - vaan etteivätkö nekin olisi jo noissa suosituksissa mukana?

Minusta tämäkin Vihreän Langan uutinen oikeastaan vähän tukee tuota "teesiäni":

Eläinsuojelulaki uudistuu - tämän vuoksi järjestöt huolissaan

"Eläinasiajärjestöt" ovat "huolissaan" ja "pelkäävät", mutta näyttää siltä, että siinä on pääosin kyse lain soveltamisesta, valvonnan ym. resursseista, taloudesta. Konkreettisia ehdotuksia siitä, minkä itse laissa tulisi olla toisin, on vähän. Toki joitakin.

Parsinavetat väistyvät muissa Pohjoismaissa, Suomessa niiden rakentamiseen saa yhä tukea. Myös emakoiden häkissä pitämisestä luovutaan monissa maissa. Suomessa emakko viettää puolet vuodesta tilassa, jossa se ei pysty kääntymään.

Tässä on MMM:n sivu lain uudistamisesta. Sen mukaan on noista huolen kohteista ainakin tehty selvitykset (joiden tuloksetkin löytyvät sivulta):

Työn tueksi on teetetty asiantuntijaselvityksiä muun muassa lehmien pidosta parsinavetoissa ja pihatoissa, sikojen tiineytyshäkkien käytöstä sekä useista muista aiheista.

Nopean selailun pohjalta, muistiot asettuivat tukemaan tiineyshäkeistä ja parsinavetoista luopumista, vaikka jälkimmäisen kohdalla asteittain, siirtymäajalla (juuri niistä taloudellisista syistä johtuen).

[Heikki Jokipii]

Kansan Uutisissa oli tämä uutinen eläinsuojelulaista;

Sikatehtaista uuteen eläinsuojelulakiin

Lainaan siinä siteeratusta "Eläinsuojelujärjestöjen vetoomuksesta" nämä neljä kohtaa:

1. Eläinten on saatava toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään. Esimerkiksi liikkumista rajoittavat parsinavetat ja emakkohäkit on kiellettävä. Samasta syystä turkistarhaus on lakkautettava kokonaan.

2. Kivuliaat toimenpiteet ilman asianmukaista kivunlievitystä ja kivun hoitoa on kiellettävä. Näitä toimenpiteitä ovat nupoutus eli sarvenalkujen polttaminen vasikoilla ja kastrointi porsailla, lampailla ja poroilla.

3. Viranomaisille on määrättävä velvollisuus kieltää jalostus, joka aiheuttaa eläimille rakenteellisia tai muita terveysongelmia.

4. Eläintuotantotiloilla ja teurastamoilla on otettava käyttöön kansalaisille avoin, säännöllinen ja tehokas valvonta.

Jos en nyt ota kantaa turkistarhaukseen, enkä kissoihin ja koiriin (täällähän on jo tavallaan, hienokseltaan, otettu kantaa siihen, että ne pitäisi lopuksi syödä, joka kanta taas ei nauttine kovin suurta suosiota näiden järjestöjen keskuudessa ...  ) niin nuo vaatimukset näin äkkiä katsottuna näyttävät muutoin kohtuullisilta. paitsi ehkä näillä pikku huomautuksilla:

- "lajityypillisen käyttäytymisen" määrittely tuotantoeläimillä, joiden kesyttämisestä on usein jopa tuhansia vuosia, on aikamoisen hankalaa

(Jopa - tuli mieleen - jopa ihmisellä: mikä meillä olisi "lajityypillistä käyttäytymistä" ...)

Joten sen sisällyttäminen lakiin ei liene hyvä juttu.

- olen taipuvainen hyväksymään kohdan 3, edellä esitetyn "Belgian Sinisen" esimerkin pohjalta, mutta se ei saa merkitä jalostuksen kieltoja ylipäänsä.

- valvontakohdassa en kannata sellaista "avoimuutta", jossa kansalaiset tulisivat itse tekemään ratsioita eläintiloille. Tosin sitä tuskin tuossa tarkoitetaan, vaan tiedon avoimuutta.

[Heikki Jokipii]

Tästä sian saparostakin on muodostunut tällainen kauppapoliitinen kysymys:

Miksi suomalainen maksaa Saksan sikatuet?

Samalla saksalainen virkamieskunta on valjastettu tekemään parhaansa elinkeinon hyväksi. Saksalaiset sikatuet on uskomaton välistäveto, josta Suomen pitäisi tehdä selkeä nootti. Saksan saparotuki esimerkiksi on suurelta osin EU:n maksama, jota me suomalaisetkin kiltisti maksamme. Saksalainen saa 16,5 euroa jokaista lihasikaa kohti saparotukea, joka on direktiivin vaatimus, eikä tukiperuste.

Kaikkea se saksalainen keksii: jos lakia noudattaa, siitä saa erityispalkkion! Kuten Maaseutumediakin toteaa:

Saparotuki on toinen kummallisuus: vaikka direktiivi määrää saparon leikattavaksi, Ala-Saksissa määräystä tottelemalla saa rahaa. Aivan kuin autoilija saisi rahaa, kun ajaa liikennesääntöjen mukaan.

Mutta siis, yllätys: "määrää saparon leikattavaksi"?! Vai onko tuossa painovirhe, lapsus? (Kysyin.)

(Mutta tuostakaan ei selvinnyt, kuinka olisi sialle parempi.)

PS. Hannu Koivisto vastasi:

Meillä saparon leikkamisesta saisi sanktion. Saksassa palkitaan jos sitä ei leikata.

Edelleen väitän, että hiukan epäselvästi oli asia sanottu. Mutta noin päin se siis kuitenkin on, ja direktiivi siis kieltää saparon leikkaamisen.

[Heikki Jokipii]

Kyllä tätä nyt sitten kovasti yritetään:

Luonnonlaidunlihasta uusi hittituote? - Luomun kylkeen syntyy luomua muistuttavia tuotteita

Ruotsiin viitataan, vaikka - kuten edellä todettiin - ei se sielläkään mikään hittituote ole.

Yritetään edelleen, ja edelleen Ruotsin esimerkkiin vedoten, nyt tämän biotalousstrastegian puitteissa ...

LUONNONLAIDUNLIHA ANSAITSEE SERTIFIKAATIN

... vaikka:

Mallia otettiin Ruotsista, missä luonnonlaidunlihaa myydään noin 400 tuhatta kiloa vuodessa.

Ruotsalaista kohti 41 grammaa. Yksi lastenannos? Eli ei hittituote vieläkään. Kun ruotsalainen syö vuodessa keskimäärin n. 85 kiloa lihaa, ja luomunaudanlihaakin n. 2 kg.

Onko nuo luonnonlaidunlihan kriteerit asetettu niin, että siitäkin tulee (lliian) hintavaa? Eli ostajasegmentti siitä johtuen pieni? Se kun voi olla myös luomua:

Vuositasolla 100 prosenttia rehusta pitää olla kotimaista tai luomua, mutta ei soijaa.

Tästä vihjaa tämäkin:

Tilamyynnissä tuotteen hinta voi olla korkeampi, ja silti asiakas maksaa sen mielellään.

Niinpä näyttäisi siltä, että tämän takia tuo menetelmä parantaisi vain hyvin pienen eläinjoukon hyvinvointia, eli ei oikeastaan vaikuttaisi juuri lainkaan eläinsuojelun kokonaistilanteeseen, luulen ja pelkään.

(Toinen kysymys sitten on, kun se on ilmeisesti tuomittu jäämään puuhasteluksi, sopiiko se sitten lainkaan biotalousstrategiaan, jolle on ilmoitetut suurellisemmat tavoitteet. Mutta siellähän ei hankkeiden mukaanottamisessa ole muutenkaan oltu niin turhantarkkoja.)

[Heikki Jokipii]

Kieltämättä eräs näkökohta, optio:

"Parsinavetat loppuvat joka tapauksessa"

Suomessa on arvioitu, että tulevien viiden vuoden aikana nykyisistä noin 8 000 maitotilasta 3 500 lopettaa. *)

”95 prosenttia näistä on todennäköisesti parsinavettoja”, Kämäräinen totesi. Aika siis hoitaa ongelman.

[...]

Lain ohjausryhmä on linjannut, että parsinavetoista pitäisi jatkossa luopua. Luopumisen aikataulu ja keinot ovat auki.

Norjassa parsinavettakiellolle annettiin 25 vuoden siirtymäaika, Kämäräinen totesi.

(lihav. HJ)

Itssasiassa lain valmistelumuistiokin suositteli asteittaista muutosta.

Tietysti, jos tuohon siirtymäaikaan mentäisiin, uusien parsinavetoiden rakentamiseen ei tukea tietysti pitäisi antaa. Tällä hetkellä n. 60% lehmistämme kyllä elää parsinavetoissa. Asiassa ei tietääkseni ole eroa luomu- ja tavanomaisten tilojen välillä.

Siirtymäaikana tukea annettaisiin pihattonavettojen tekemiseen ... vaikka luomutukeen nyt kuluvista rahoista ...

_________

*) tuli mieleen, että tässä nyt eläinsuojelukin tavallaan tukee keskittymistä.  Pihattonavettaa ei kannattane rakentaa, ottamatta käyttöön saman tien lypsyrobotteja ja muuta uutta tekniikkaa? Ja pieneen navettaan niitä ei sitten kannata hankkia?

[Heikki Jokipii]

Nämä ovat realiteetit, YLE:n uutisesta:

Häkkikanan muna edelleen suosituin �" luomu yleistyy hitaasti

[...]  Lattiatuotantoon lasketaan myös ulkokanalat, joita ei ole Suomessa kuin puolenkymmentä.

�" Ulkoilu on Suomessa haastavaa. Jos talvella on kovin tuulista ja kosteaa, vain pieni osa linnuista käy nopeasti ulkona. Eläintautivaaran takia luonnonlintujen kevätmuuton aikana ei saa edes päästää lintuja ulos, Hanna Hamina sanoo.

(lihav. HJ)

Eli sama huomio kuin Saksassa, ks. edellä 06.04.15. Tuossakaan ei tietysti ole pohdintaa siitä, missä määrin kalliimpi (ja pääsyynä munienkin hintaeroon oleva) luomurehu lisää kanojen hyvinvointia. Rehuaan kun linnut eivät saa itse valita.

[Heikki Jokipii]

Tämä uutinen oli Savon Sanomien lisksi myös Demokraatissa. Onko tilanne tullut pahemmaksi, uhkaavammaksi? (Saattaa olla, jos Virossa on jouduttu jo 20 000 sikaa hävittämään.)

Karmea tauti uhkaa Suomen sikaloita: kaikki taudin saaneet eläimet kuolevat

Sikaruton torjunnassa auttaa, ettei Suomessa ole monista Etelä-Euroopan maista tuttuja "takapihasikaloita", joita esiintyy paljon Itä-Euroopassa, ja joissa bioturvallisuus on puutteellinen. Joissakin maissa siat liikkuvat vapaasti alueella.

Tehosikaloila on puolensa.

Nyt MMM joka tapauksessa turvautuu myös tällaiseen toimenpiteeseen:

Villisian rauhoitusaika poistetaan afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi

Tähän keinoon se ei ilmeisesti ainakaan ihan vielä voi turvautua ():

Pigs' genetic code altered in bid to tackle deadly virus

PS. Iisalmen Sanomissa on juttu, maksumuurin takana, jossa vertaillaan tavanomaisia ja luomusikoja, ja otsikossa väitetään: "Luomusika on terveempi". Niin ... onkohan vaan? Tai ainakaan tuossa kuviteltavissa olevassa, epätoivotussa tulevaisuudessa. 

[Heikki Jokipii]

Tässä sitten valotetaan (!) asiaa enemmän:

Luomukanalassa on valoa ja vapautta

Mutta mihin tuossa ihan tarkkaan ottaen verrataan:

”En enää palaisi häkkikanalaan, kun olen nähnyt, miten kanat täällä viihtyvät”, toteaa Esa Kivisaari, yksi Mäkiniemen tila Oy:n jatkajista.

Tuohan ei kai enää olisi mahdollistakaan, v. 2012 jälkeen? Joitakin lisämääräyksiä luomukanaloille (ravinnon lisäksi) ilmeisesti on:

Lisäkustannuksia aiheuttaa muun muassa osastojako. Luomukanalassa saa olla enintään 3 000 kanaa osastoa kohti. Osastot on eristettävä toisistaan kiinteillä väliseinillä. Joka osastolla pitää olla oma ilmastointi ja lannanpoistojärjestelmä.

”3 000 eläimelle ostetaan samat laitteet, jotka tavanomaisessa kanalassa riittäisivät 50 000 kanalle”, Pekka Kivisaari toteaa.

Tilaakin tarvitaan enemmän. Luomukanalassa neliömetrillä saa olla kuusi kanaa, tavanomaisessa kanalassa yhdeksän.

Ikkunapinta-alaa täytyy olla vähintään viisi prosenttia lattiapinta-alasta. Tarkastajat mittaavat sen mittanauhalla, Pekka Kivisaari naurahtaa.

Lisäksi orsi- ja ruokintatilalle sekä pesämäärälle on tiukat vaatimukset.

Paljonko ne kanojen hyvinvointia tosiasiassa lisäävät? Ja uudelleen kysyttynä, verrataanko tuossa yhä aiempiin häkkikanaloihin? (Ja myös uudelleen kysyttynä: tuostako ne lisäkustannukset pääosin muodostuvat vai luomukanoille syötetystä rehusta?)

Kanat ulkoilevat aktiivisesti toukokuusta lokakuuhun nauttien hiekkakylvyistä ja ulkona kuopsuttamisesta.

Kuinka aktiivisesti, tosiasiassa? Vrt. tuo edellä (06.04.15) mainittu saksalaistutkimus. Plus myös se Hesarissakin kerrottu "onnen hinta".