Härkää sarvista kiinni: eläinten kohtelu ja oikeudet

[Heikki Jokipii]

Toivon merkkejä oli Euroopassa, mutta ...

Afrikkalainen sikarutto iski länsimaalaisten omistamalle jättitilalle Kiinassa

Afrikkalainen sikarutto (ASF)on levinnyt Kiinassa kulovalkean tavoin. Edes uusin sikalatekniikka ei suojaa eläimiä sairastumiselta: nyt tauti on puhjennut jättitilalla, jonka osaomistaja on tanskalainen investointirahasto.
[...]
ASF on viime vuoden elokuun jälkeen puhjennut lähes sadalla tilalla ympäri Kiinan. Se on levinnyt nopeammin kuin missään muussa maassa.

Elokuussahan löytyi ensimmäinen tapaus, ks. edellä 04.08.18. Eli jo on pirullinen tauti, jos kuvitellaan, ettei sitä ennen tuota Kiinassa ollut. MT:n edellisestä uutisesta:

Conrathsin arvion mukaan suurin riskitekijä ASF:n leviämiselle on edelleen ihminen, joka levittää luontoon tai syöttää sioille taudista saastunutta ruokajätettä.

Kaikkinainen kiva, eläinten parhaaksikin tarkoitettu ruokinta jätteillä on nähtävästi nykyisin tuon takia vaarallista. Eläimille talvisinkin metsään tai metsän reunaan jätetty ruoka pitäisi kuumentaa tai säiteilyttää?

Eikä niitä söpöjä nasujakaan pidä enää ottaa syliin, vaan niitä tulee ihailla vain ikkunan takaa?

Jännittävä on tämä tieto siitä edellisestä uutisesta:

Monet Itä-Viron villisioista kantavat afrikkalaisen sikaruton (ASF) vasta-aineita, kertoo eläintautien asiantuntija Franz Conraths saksalaisen agrarheute.comin haastattelussa.

Vasta-aineita kantavat eläimet ovat altistuneet taudille mutta selvinneet siitä. Epäselvää on, suojaako tämä eläimiä uusilta infektioilta.

Pystyisikö siis luonto itse osittain korjaamaan ongelman? Ainakin sen tiedämme, että suurin osa afrikkalaisista villisioista on taudille vsstustuskykyisiä. Mutta tuo voi ymmärtääkseni myös pahentaa ongelmaa, ja tehdä villisioista sikataloudelle entistä vaarallisempia: ne eivät sairastu, mutta voivat silti kantaa virusta? Niinkuin ihminen.

[Heikki Jokipii]

Tämä jää Suomessa nyt keinovalikoimasta pois:

MMM: Itärajalle ei tule villisika-aitaa – ei pystyisi estämään villisikojen tuloa Suomeen
Aitaa olisi erittäin vaikea saada täysin tiiviiksi, joten sen merkitys afrikkalaisen sikaruton leviämisriskin pienentäjänä on kyseenalainen

Kuulostaa jostain muusta yhteydestä tutulta: rajalle niitä ei saa pysäytetyksi, mutta sen jälkeen niiden olo voidaan tehdä vaikeaksi. 

Kaikilla asioilla on kääntöpuolensa:

Aita haittaisi myös monien Suomen biodiversiteettitavoitteiden toteutumista. Aidan vaikutus olisi negatiivinen koko Fennoskandian ja Läntisen Euraasian suurnisäkäseläimistölle, etenkin lajeille, joiden levinneisyys kattaa raja-alueiden molemmin puolisia alueita kuten suurpedot ja hirvieläimet.

Ja jos espanjalaisten rokoteprojekti onnistuu, niin eräänä päivänä voi jopa itse villisika kuulua tuohon tervetulleeseen suurnisäkäseläimistöön.

[Heikki Jokipii]

Tällainen verilöyly on nyt odotettavissa:

Lännen Media: Sikaruton pelossa Suomessa otetaan käyttöön poikkeuskeinot – villisikoja saa ampua aseilla, joissa on valovahvistimet

Tävallaan oheisvahinkona siinä menee vielä villisikoja isompi joukko asiaan käsittääkseni täysin syyttömiä supikoiria. Siviiliuhreina, jos tällainen vertaus sallitaan. Kyllä, olen lukenut siitä, miten supikoira on vieraslaji, mutta en ole koskaan kuullut oikein vakuuttavaa perustetta sille, miksi sitä pitäisi erityisesti vainota. Peto se on, mutta eikö petoeläimiä yleensä täällä suojella? Kanan se varmaan saisi hengiltä (?), mutta en ole kuullut näin tapahtuneen, lammasta tuskin. Minusta se on söpö! No, elinvoimainenhan laji on, niinpä tuosta ylimääräisestä metsästyksestä ei liene lajillekaan haittaa.

[Heikki Jokipii]

Nyt saatoin erehtyä. Ystäväni väitti, että jossain olisi ollut tieto, että myös supikoira voi levittää ASF:ää.

Mutta netistä en siihen vahvistusta löytänytkään. Jopa ministeri Leppä itse kirjoitti 10.10.18 blogissaan ..

JAHTIKUUMETTA ILMASSA

Supikoirista puheen ollen, olemme valmistelleet ministeriössä lakimuutoksia joilla vieraslajien poistaminen helpottuisi entisestään. Supikoiran kaltaisten vieraslajien karsiminen on ensiarvoisen tärkeää muun luonnon, kuten metsäkana- ja vesilintujen kannalta. Vieraslajeja pyytäessään metsästäjät tekevät tärkeää luonnonhoitotyötä, vaikka kyse ei olekaan kovin arvostetusta saaliista.

...mutta ei seuraavassa kappaleessa, afrikkalaisesta sikarutosta puhuessaan, maininnut supikoiraa lainkaan.

PS. Siis nimenomaisesti sikarutosts puheenollen. Toki supikoira mainitaan yleisesti tautien levittäjänä.

[Heikki Jokipii]

Nyt tämä alkaa pyöriä:

Eläinten hyvinvointikorvaus haettavissa tammikuun loppuun saakka

Tai viimeistään nyt, ollut kai käytössä jo aiemminkin. Mutta ehtoja on hiukan muutettu. Ne löytyvät linkistä. Ja noitahan on sitten jatkossakin helpompi justeerata, kuin kaikkia eläimiä ja eläintenpitäjiä koskevaa lakia?

Näin ohjeessa kerrotaan:

Eläinten hyvinvointikorvausta maksetaan
vain eläinsuojelulainsäädännön ylittäville toi-
mille. Sen tähden eläinsuojelusäädökset ovat
kunkin toimenpiteen pohjatasona, joiden
noudattamatta jättäminen on vakavampi
puute kuin vain eläinsuojelulainsäädännön
ylittävän osan eläinten hyvinvointikorvauksen
tukiehdon puute.

Tuossa ei ole vielä mukana asiaan kuuluvaa merkkiä, mutta eikö se olisi varsin yksinkertaista tuohon yhdistää?

[Heikki Jokipii]

Olisiko tämä eräs tie siihen hyvinvointimerkkiin:

Lehmien sote edennyt ihmisten sotea paremmin

Valion lehmien soteksi kutsuma uudistus on edennyt vauhdikkaasti, Valion alkutuotannosta vastaava Juha Nousiainen toteaa. Valio on maksanut vuoden 2018 alusta alkaen yhden sentin lisähinnan maitolitrasta niille yrittäjille, jotka sitoutuvat vastuulliseen maidontuotantoon.

Vastuullisuuslisä edellyttää ennakoivaa terveydenhuoltoa sekä muun muassa säännöllistä sorkkaterveyden seurantaa ja kivunlievitystä nupoutuksessa eli vasikan sarvenaiheiden poistossa.

Uuden navetan tulee olla pihatto, joissa lehmät liikkuvat, käyvät lypsyllä ja syövät omassa tahdissaan.[...]

Se, että tuo järjestely on yksityinen ja yhden firman, on sen voima ja heikkous.

[Heikki Jokipii]

Varsin pirulllinen on tämä virus:

Venäläisviranomainen ennustaa: ASF leviää tänä vuonna Saksaan ja Ranskaan

Tauti voi kulkea vaikka postipaketissa makkaran mukana.
[...]
Venäjältä ja Kiinasta löytyneet ASF-viruksen saastuttamat lihatuotteet ovat lisänneet huolta. Niiden avulla tauti saattaa levitä vielä nopeammin kuin nyt ennustetaan.

Matkailijan kassissa kulkeva makkaratuliainen ei ole ainoa uhka – Taiwanissa ASF-virusta sisältävää makkaraa on jo löytynyt postipaketista.

Tuohon nähden pakostakin tulee miettineeksi, ovatko valtavat investoinnit -  kuten Tanskassa - villisika-aitoihin valtakuntien rajoilla tarkoituksenmukaista ja järkevää rahankäyttöä. Mutta Tanska varmaan vertailee näitä lukuja (lihav. HJ):

Idag påbörjas stängsel mot vildsvin

I dag, måndag, har arbetet med att sätta upp stängsel utmed tysk-danska gränsen påbörjats. Hägnet är nästan 70 kilometer långt och beräknas vara klart till hösten.
[...]
Den danska grisbranschen exporterade för 30 miljarder danska kronor under 2018. Exporten till länder utanför EU var värd 11 miljarder. Vid ett eventuellt utbrott av afrikansk svinpest i Danmark stängs alla exportmöjligheter utanför EU.

Vildsvinsstängslet mot Tyskland är en åtgärd av flera som det danska folketinget tog beslut om i mars förra året för att hindra den smittsamma sjukdomen att komma in i Danmark. 123,9 miljoner danska kronor har man avsatt för arbetet.

Noita lukuja ajatellen investointi voi tuntua järkevältä. Tietysti olettaen, että se sitten myös tehoaa. Eikä yksi viattomalta näyttävä paketti tee tyhjäksi koko vaivannäköä ja rahallisia kuluja.

Mutta Suomessa vastaava aita olisi tullut huomattavasti kalliimmaksi, joten täällä tehtyä päätöstä siitä luopumisesta voi pitää oikeana, ks. edellä 5.1.2019. Täällä myös mahdolliset menetykset olisivat pienempiä kuin Tanskassa.


PS. Kirjoitin tuon viimeisen kappaleeen vähän tunteella, mutta tarkistin kuitenkin asian jälkeenpäin. Ja yllätys, yllätys: hinta-arvio kummallekin oli suurinpiirtein sama! Mutta kuinka se voi olla niin? Kun kuitenkin (suunniteltujen) aitojen pituudet ovat 70 ja 500 kilometriä?

[Jarrumies]

Kasvis- ja sekaruokailijat suhtautuvat hyönteisten syöntiin myönteisesti, vegaaneille hyönteisruoka ei maistu
http://news.cision.com/fi/ita-suomen-yliopisto/r/kasvis--ja-sekaruokailijat-suhtautuvat-hyonteisten-syontiin-myonteisesti--vegaaneille-hyonteisruoka-,c2728738

Kasvisruokailijat ja sekaruokailijat ovat todennäköisiä ja potentiaalisia hyönteisten syöjiä tulevaisuudessa. Sitä vastoin vegaanit ovat hyvin epätodennäköisiä hyönteisten syöjiä, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen tutkimus.

– Tutkimustulos oli odotettu, sillä vegaanien tiedetään poikkeavan muista kasvisruokavaliota noudattavista ja sekaruokailijoista ruokakäyttäytymisessään. Vegaanit pääsääntöisesti ja odotetusti käsittivät hyönteiset eläviksi olennoiksi ja rinnastivat ne muihin eläimiin. Vegaanit myös korostivat, ettei hyönteisten massaviljely länsimaissa ratkaise ruokapulaa niin kauan kuin syötävää ruokaa heitetään hukkaan, summaa kotitaloustieteen professori Anna-Liisa Elorinne Itä-Suomen yliopistosta.

[Heikki Jokipii]

Sikarutolla voi olla tällainenkin seuraus, se saattaa hävittää Kiinan pikkusikalat:

Swine fever outbreak may bury China's small pig farmers

Vaikka emme uskokaan teoriaan, että tilan pienuus olisi automaattisesti tae eläinten hyvästä kohtelusta, niin ei tuo luultavasti siinäkään suhteessa hyvää kehitystä merkitse.

[Heikki Jokipii]

Vaikka emme uskokaan teoriaan, että tilan pienuus olisi automaattisesti tae eläinten hyvästä kohtelusta [..]

Vaikka emme usko, moni uskoo, ja sillä mielikuvalla ratsastetaan myös Wikipedia-artikkelissa luomueläinuotannosta.

Siinä on kuva, jossa aitauksessa on noin kymmenen kanaa, ja kuvateksti:

Kanoja Yhdysvaltalaisella luomutilalla

Nyt kuitenkin Ruokaviraston asiaa koskevasta tilastosta (2018, pdf) saamme helposti selville keskimääräiset kanamäärät luomutiloilla Suomessa:

Muniva kana Värphöna   5452,9
Broileri Broiler                 9248,0

Molemmissa kanojen määrä per tila oli jonkunverran kasvanut vuodesta 2017.

***

Siinä ei auta lastenlaulun mummon tai lastenkirjan (Viirun ja) Pesosen yhtään kärsiä vanhuuden usein mukanaan tuomasta muistin heikkenemisestä, jos he aikovat kanansa nimeltä tuntea! 

[Heikki Jokipii]

Kotiliesi jotenkin kuitenkin yrittää ajaa lukijoidensa päähän luomumunien parhaimmuutta ...

Tunnetko munien tuotantotavat? ”Maalaismunat” on vain markkinointitermi – fiksu kuluttaja opettelee tuntemaan nämä 4 numeroa

... vaikka jopa myöntää tämän:

Eri tuotantotavat takaavat kanoille lain mukaiset elinolosuhteet ja ravinnon. Yhteistä kaikille kanoille on mahdollisuus munia pesään, istua orsilla, kuopsuttaa ja nokkia, syödä turvallista ja kanojen tarpeisiin suunniteltua rehua, juoda raikasta vettä, elää säännöllisen vuorokausirytmin mukaan ja levätä öisin.

Ja kertoo tämän (lihav. HJ):

Mansikkamäen mukaan hinta kertoo myös jotain kananmunan tuotantotavasta. Kallein kananmuna on usein luomua ja halvin virikehäkkikananmuna.

”Onhan se selvää, että luomumunat ovat kalleimpia. Luomukanat saavat luomurehua, joka on kalliimpaa, ja linnuilla on enemmän tilaa liikkua. Virikehäkkikanojen munat ovat halvimpia, koska kanat saavat erilaista ruokaa ja niiden tuotantokustannukset ovat pienimmät, koska kanojen liikkumistila ja eläintiheys on tiiviimpi.  Se näkyy suoraan kuluttajalle hinnassa. Tämä on ihan järkeenkäypää, kun asiaan tutustuu tarkemmin.”

Ei kyllä tee ihan selväksi, miten valtaosa luomumunien korkeasta hinnasta johtuu tuosta rehusta. Jonka luomuisuudella ei taas ole minkään valtakunnan vaikutusta kanojen hyvinvointiin.

Tämä yksityiskohta voi vaikuttaa jopa päinvastoin...

Lisäksi luomutuotannossa kanojen rehuraaka-aineiden tulee olla luomusäännösten mukaan tuotettuja ja GMO-vapaita.

... koska GMO-soija on kanoille mitä parhainta ravintoa. Ja "GMO-vapaata" soijaa alkaa olla vaikea maailmanmarkkinoilta saada.

[Heikki Jokipii]

Tämä idea on nyt edennyt hankkeeksi asti ...

Eettisesti tuotetuille eläinperäisille tuotteille kehitteillä hyvinvointimerkintä

... mutta kuten artikkelista ilmenee, ei asia sillä ole itsestään selvä, vaan monet kysymykset ovat yhä auki.

Jos edelleen tästä vähän jupisisi: kuten minimivaatimuksetkin, myös tuo hyvinvointimerkkikin voisi ehkä parhaiten sopia EU:n tehtäväksi. Eläimillähän kun tunnetusti ei juuri ole kansallisuusaatetta, tai kansallista kulttuuria.

Mutta hyvä on idea itsessään:

- eläinsuojelulaki määrittelisi minimitason
- jos joku haluaa eläimille vielä parempaa kohtelua, suosikoon tuotteita, joissa on tuo merkki
- ja tarvittaessa maksakoon siitä lisää
- mutta ei joutuisi maksamaan hyvinvoinnin kannalta turhasta: luomurehu ei eläinten hyvinvointia lisää (kuten juuri toisaallakin todettiin)
- (ja yhdestä luomumyytistä päästäisiin eroon?)

Olettaen, ettei merkkiin saada salakuljetettua eli kähmittyä mukaan luomuideoita, että siitä tulee siinä suhteessa neutraali. Tietysti luomueläimillekin (tai niiden kasvattajille) tuollainen merkki kuuluu, sikäli ja siltäosin kuin ne (he) sitten sen ansaitsevat.

Tällä erää riittänee tästä otsikko ja ingressi, ja pikku ote:

Kaksi kolmesta ostaisi hyvinvointimerkittyjä eläintuotteita, mutta vielä ei tiedetä, kuinka moni maksaisi niistä lisähintaa

MT Plus
Maatalous
09:52
Satu Lehtonen

"Kuluttaja voi kantaa vastuunsa siten, että on valmis maksamaan haluamistaan ominaisuuksista", sanoo tutkimusprofessori.

Osa kuluttajista tuntee maatalouden hyvin, osa ei juuri ollenkaan. Vapaaporsitustilat saavat asiaa tuntevilta kiitosta. Kuva on Ollikkalan sikatilalta Vihdistä.

Kaksi kolmesta kuluttajasta arvioi, että olisi valmis ostamaan hyvinvointimerkittyjä kotieläintuotteita, jos ne parantaisivat eläinten elämää. Siitä, kuinka moni vastaajista olisi valmis maksamaan niistä lisähintaa, ei vielä ole tuloksia.

Haluatko jatkaa lukemista?

Osoittamaan sen, että hanke on yhä hengissä.

[Heikki Jokipii]

Sitä ei tässä sanota, mutta minulle kyllä tulee mieleen:

Suuria eroja eläinten hyvinvoinnissa: Blogi listaa kolme syytä valita suomalainen lampaanliha uusiseelantilaisen sijaan

Kolmas syy on Uuden-Seelannin korkea karitsakuolleisuus.

Laitumelle laskun jälkeen eläimet jäävät Uudessa-Seelannissa hyvin pitkälti oman onnensa nojaan. Silloin emä ja karitsa eivät saa rauhassa muodostaa sidettä ja riski orpolampaille on korkeampi. Uudessa-Seelannissa karitsakuolleisuus liikkuu 20 prosentin hujakoilla, pahimmillaan tilatason karitsakuolleisuus on jopa puolet elävänä syntyneistä.

Suomessa hälytysrajana pidetään seitsemän prosentin karitsakuolleisuutta.

Että eivätkö Uuden Seelannin lampaat tuossa saa olla juuri luonnonmukaisesti? Ja elää lajityypillisesti?

Jos siitä seuraa tuo, niin minkäpä sille voi. Luomukanaloissakin kuolleisuus on jossain määrin tavanomaista korkeampi, saman tapaisista syistä.

[Heikki Jokipii]

Olisiko tässä kehitetty sioille pihattoratkaisu:

Tältäkö näyttää elämästään nauttiva porsas? Riemukkaassa rallissa ei törmäyksiltä vältytä

Tuota täytyy seurata ja tutkia tarkemmin. Mutta kiinnitinpä huomiota siihenkin, että tuossa ratkaisussa siat voitaneen pitää onnellisina sisätiloissa ja suojattuna.

Ettei oteta riskiä siinä, ettei tämä jatkuisi:

Kiinassa riehuva afrikkalainen sikarutto hyödyttää suomalaisia lihataloja

Atrian lisäksi lihaa Kiinaan vie Suomesta HKScan. Myös se kertoo vientinsä Kiinaan piristyneen.

– Tavoitteenamme on toimittaa Kiinaan yhdeksän miljoonaa kiloa sianlihaa kolmen vuoden kuluessa. Sillä radalla nyt ollaan ja tavoite tullee helpottumaan, kun kysyntä ja hinta ovat hyviä, sanoo HKScanin viennistä vastaava johtaja Jukka Nikkinen.

Suomessa ei tautia ole koskaan tavattu. Vielä.

[Heikki Jokipii]

Tässä vähän samansuuntaisia havaintoja Australiasta kuin aiemmin Saksasta (ks. edellä esim. 18.02.18):

Do chickens actually like being free-range?

But our embrace of free-range is mistaking what humans want for what chickens want, says Victoria’s retiring chief vet.

There is plenty of evidence, he says, that indicates chickens do not like being in an open paddock at all.
In fact, they may be most comfortable inside.
 
"Chickens are related to forest-dwelling birds. They don't like open spaces," says Dr Charles Milne, who on Friday retired as Victoria’s chief vet. "Free-range can deliver huge welfare problems."

"Instinctively as people, we anthropomorphise animals and think they must prefer free-range because we would."

Minulle keräsivät työkaverit joskus syntymäpäivälahjaksi hyvinvointiviikolopun, johon kuului mutakylpyjä ja hierontaa. En tietystikään edes jälkeenpäin, lahjakortin saadessani, sanonut, että inhoan hierontaa. 

***

Kun kuitenkin tällaiset ratkaisut ovat saanneet hyvää maineen ..

Oikeutta eläimille: Hotelliketju Hilton luopuu häkkimunista

... ei hotelliketjun tarvitse miettiä sen enempää ratkaisunsa todellisia seurauksia. Tuossa kyllä jää kompromissina ne lattiakanalat, jotka kuitenkin ovat sisätiloissa.