Author Topic: Torjunta-aineiden välttelyn haitat  (Read 4503 times)

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14434
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #60 on: 12.07.20 - klo:04:26 »
Hirveä vähti:

Polttavaa vesihöyryä ja kiipeileviä vuohia – Suomi ja Ruotsi etsivät yhdessä parasta keinoa jättipalsamin ja kurtturuusun nujertamiseen

Quote
Jämerä mötikkä tarvitsee kuljettamiseensa pakettiauton tai peräkärryn. Laitteessa on kaksi 80-metristä letkua, joilla sumutetaan sata-asteista vesihöyryä kasvien päälle.

– Ruohovartisen jättipalsamin solut kuolevat heti, kertoo Roininen.

Laitteen tehoa päästiin testaamaan ensimmäisen kerran maastossa heinäkuun toisella viikolla. Höyrykäsittelyn vaikutukset alkoivat näkyä kasveissa välittömästi.

– Kasvien solurakenne muuttui heti läpikuultavaksi. Se kertoo siitä, että kuuma höyry tekee tehtävänsä.

Ainakin säännöllisellä lukijallamme tulee heti mieleen, että kyllä luultavasti oheisvahingotkin ovat suuret: 100-asteista vettä ei kestä mikään elollinen.

Quote
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Leena Rinkineva-Kantola kertoo, että Uumaja on jo jonkin aikaa käyttänyt vastaavanlaisia laitteita kaupunkiympäristössä, ja tulokset ovat olleet hyviä.

Uudesta menetelmästä huolimatta Vaasassa tarvitaan edelleen myös kaupunkilaisten apua. Kitkemistalkoita jatketaan ja yleisöltä toivotaan vieraslajihavaintoja.

Ja seuraavaksi tulee mieleen se, mitä artikkeli kiertää kuin kissa kuumaa puuroa: tuo kaikki olisi tavattoman helppoa - ja myös siistiä ja täsmällistä - tehdä glyfosaatilla. Jos tuo halutaan tehdä.

Noin tehtynä se siis edellyttää melkoista vapaaehtoisten mobilisoimista. Se ehkä on lähes ilmaista, mutta muutoin tuo vielä luultavasti maksaa aikamoisen paljon. Pieni vihje artikkelissakin on näistä kuluista:

Quote
EU rahoittaa INSPECT-hanketta haitallisten vieraskasvilajien torjuntatyötä varten perustetun Interreg Botnia–Atlantica-ohjelman kautta. Suomessa suuri osarahoittaja on Pohjanmaan liitto. Kukkaroaan ovat avanneet myös muutamat kaupungit, rahasto ja säätiö.

Kun tuo hanke on myös tavallaan tutkimushanke, vähintä mitä pitäisi tehdä, olisi ottaa mukaan myös vertailuaineisto: kaupunki, joka hoitaa tuon torjunnan kemiallisesti.

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14434
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #61 on: 13.07.20 - klo:05:02 »
Hesari kertoo taistelusta toista kasvia vastaan:

Näin kitketään kasvia, joka on vieras­kasvien ”ultimaattinen pahis” – video näyttää, kuinka ihminen katoaa jätti­putkien keskelle kuin viidakkoon

Siinä tulee vaihteeksi esiin, että tällaisin keinoja on:

Quote
Katkaistuun kasviin ruiskutetaan myrkkyä. Kasveja voi tuhota myös ruiskuttamalla myrkkyä lehdille tai kaivamalla kasvin juurineen maasta.

Tuosta lehdille ruiskuttamisesta voi arvata, että se myrkky on glyfosaatti.

Kerrotaan myös, että mekaanisessa torjunnassa on riskinsä:.

Quote
Kun jättiputken katkoo viikatteella, kasvinestettä roiskahtaa ja pisaroita lentelee ympäriinsä. ”On siinä aina vaara, että nestettä lentää päin. Huonolla tuurilla saattaa saada palovammoja, mutta hyvin peitettynä ei järkyttävää vaaraa ole”, sanoo Jari Kullberg.

« Last Edit: 13.07.20 - klo:05:15 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14434
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #62 on: 16.07.20 - klo:06:27 »
Noin tehtynä se siis edellyttää melkoista vapaaehtoisten mobilisoimista. Se ehkä on lähes ilmaista, mutta muutoin tuo vielä luultavasti maksaa aikamoisen paljon. Pieni vihje artikkelissakin on näistä kuluista:

Quote
EU rahoittaa INSPECT-hanketta haitallisten vieraskasvilajien torjuntatyötä varten perustetun Interreg Botnia–Atlantica-ohjelman kautta. Suomessa suuri osarahoittaja on Pohjanmaan liitto. Kukkaroaan ovat avanneet myös muutamat kaupungit, rahasto ja säätiö.

Kun tuo hanke on myös tavallaan tutkimushanke, vähintä mitä pitäisi tehdä, olisi ottaa mukaan myös vertailuaineisto: kaupunki, joka hoitaa tuon torjunnan kemiallisesti.

Valmista vertailuaineistoa löytyy kohta muista maista:

Zur Haushaltsoptimierung: Stadt will wieder auf Glyphosat setzen
Ein Ratsbeschluss aus dem Jahr 2017 soll aufgehoben werden. Dies würde jährlich 150.000 Euro sparen.


Saksalainen kaupunki oli ensin päättänyt lopettaa torjunta-aineiden käytön, ja on nyt pyörtämässä päätöksensä. Säästö 150 000 euroa vuodessa.
« Last Edit: 16.07.20 - klo:07:11 by Heikki Jokipii »

Heikki Jokipii

  • Ylläpitäjä
  • *****
  • Posts: 14434
    • View Profile
    • Email
Vs: Torjunta-aineiden välttelyn haitat
« Reply #63 on: 03.08.20 - klo:04:56 »
Mieleen ei tuossa kuitenkaan tule, että Keniaa voisi ehkä tuossa lentokoneiden puutteessa auttaa.

Annaleena Ylhäisen nettisivun kautta sain tällaisen, miten Intiassa käytetään saman ongelman ratkaisemiseen drooneja:

https://twitter.com/i/status/1290009724872728578