Torjunta-aineiden todella aiheuttamat haitat

[Heikki Jokipii]

Tällaisia seurauksia katsotaan EWG:n kampanjoilla siellä olevan:

Impact of Environmental Working Group’s ‘Dirty Dozen’: ‘Consumers shy away from purchasing any produce – organic or conventional’

[Heikki Jokipii]

GLP:ltä taas kerran tämmöinen:

Are we facing an ‘Insect Apocalypse’ caused by ‘intensive, industrial’ farming and agricultural chemicals? The media say yes; Science says ‘no’

[Heikki Jokipii]

Saksalaisen tutkimuksen mukaan kimalaiset eivät ole vaarassa:

Bumblebees threatened by pesticides? Independent German university study finds wild bees ‘relatively resistant’ to even potent chemical cocktails

Bumblebees appear to be quite resistant to common pesticides. This is shown by a new study, the results of which have now been published by scientists from Julius-Maximilians-Universität Würzburg (JMU) in the journal Environment International.

The team from the University’s Biocenter divided a bumblebee colony and exposed the animals to individual insecticides and fungicides as well as combinations of these pesticides. The scientists then examined the learning ability and flight activity of the bumblebees treated in this way. No negative effects were found. The study was carried out in cooperation with the University of Bayreuth.

[Heikki Jokipii]

Amerikasta:

Viewpoint: Consumer Reports flunks Chemistry 101 — again — in scientifically illiterate, reckless data-manipulated claim that conventional produce poses ‘serious pesticide risks’

Liittyy EWG:n kampanjointiin tuokin. Ilmeisesti, katsoo kirjoittaja.

Honestly, it feels like I could copy and paste half of what I’ve written about the Environmental Working Group and their Dirty Dozen list when I talk about Consumer Reports, because their approaches to analyzing “pesticides” share common themes. But let’s dig in.

[Heikki Jokipii]

Hank Campbellin mukaan neonikotinoidikysymyksessä tehtiin virhe:

Viewpoint: Two independent Vermont agencies determined there is no scientific basis in banning neonicotinoid pesticides to ‘save honeybees’ while some advocacy ‘environmental’ groups contend otherwise. It’s now in the governor’s hands to decide if naked ideology will prevail

Tuo puhui USA:sta. Mutta sama tehtiin EU:ssa. Mutta siis tieteen kanta muuttui.

[Heikki Jokipii]

Ikävystyttävän samankaltaisena toistuva uutinen:

Tulli: EU:n ulkopuolelta tuoduissa elintarvikkeissa torjunta-ainejäämiä

Elintarvikevalvonnoissa on löytynyt useampien torjunta-aineiden jäämiä. Tullin mukaan kuluttajilla ei ole kuitenkaan syytä huolestua.
[..]
”Torjunta-aineiden jäämistä eri tuotteissa on hyvä tietää, mutta huolissaan ei tarvitse olla. Käytännössä sallitut enimmäismäärät on asetettu huomattavasti matalammalle tasolle kuin kuluttajien turvallisuus edellyttäisi”, sanoo tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling.

Toiseksi tiedämme taas kerran, että Tulli toimii. Kauppaan asti eivät vaaralliset tuotteet pääse.

Jossain määrin mielenkiintoista on jäämälöytöjen keskittyminen, paitsi tiettyhin maihin, myös tiettyihin tuotteisiin:

Eniten hylkäyksiä saaneita tuotteita olivat riisi, tee (ja teen kaltaiset tuotteet), passionhedelmä, ruohosipuli, pavut ja linssit sekä appelsiinit.

Havainnollistavassa piirakassa: ruohosipuli 38%!

***

Uutisessa et tällä kertaa kerrottu luomutuotteista. Niidenkään kohdalla torjunta-ainejäämät eivät välttämättä ole vaaraksi. Mutta ovat muutoin nolo juttu.

[Heikki Jokipii]

Tämä oli Kanadassa jo 2014. Mutta siellä oli tutkittu myös luomuhyväksyttyjen torjunta-aineiden jäämät:

Viewpoint: ‘Organic products are safer for consumers than conventional products?’— In Canada, 46% of organic produce tests positive for pesticide residue

Investigations completed in 2014 unearthed an industry conspiracy. The Canadian report revealed that 46% of organic produce is positive for chemical residue; a similar report out of the United States found 21% of organic samples positive for residues. The official response from the Canadian Organic Trade Association was that the high organic contribution is a direct effect of environmental contamination, further encouraging the narrative that organic products are safer for consumers than conventional products. While organic residue values in both surveys were dwarfed by conventional results, tests used to assess residues are typically ill-equipped to detect organic-approved pesticides. Further, the degree to how blatantly chemicals are sprayed is largely based on the income dependency of the country, rather than whether the farm is organic or conventional.

These results also called into question the general safety of agrochemicals. Although regulations and consequences to the contrary exist, consumers focused on the presence of residues in organic as opposed to the overall assurance that should come from CFIA inspections. Across food products, both imported and produced domestically, Canada has a 96.6% compliance rate, meaning nearly all available food falls at or below the maximum residue limits set by Health Canada. Maximum residue limits consider not only the quantity of chemicals used in production, but also how safe they are to handle, the product on which the substance was used, the consumption risk (to humans), and how easily the substance can be washed/removed from the product. It is the responsibility of the CFIA and Health Canada to ensure any substances involved in food production – in both organic and conventional streams – are safe for consumption, safe for the environment, and safely applied to fields.

Mutta näyttäisi siis siltä, että sen enempää tavanomaisten kuin luomutorjunta-aineiden jäämistä ruoassa ei ollut haittaa kuluttajille.

[Heikki Jokipii]

Nyt yritetään tällä:

Näitkö hurjan väitteen tamponien raskasmetalleista? Ei kannata huolestua, sanoo tutkija

Vajaa vuosikymmen sitten yritettiin tällä.

Tai tällaisella.

[Heikki Jokipii]

Hieman perusteellisempi esitys tästä asiasta:

Viewpoint: The word “toxic” brandished by Environmentalist crusaders causes fear and anxiety — but chemistry has proven that dose makes the poison

Joka ei toki ole lukijoillemme enää uutinen.

[Heikki Jokipii]

MT:

Tutkija löysi pelottavan yhteyden hyönteismyrkkyjen käytön ja vauvojen kuolemien välillä

Tuore amerikkalaistutkimus paljastaa yhteyden lepakkopopulaatioiden romahduksen ja imeväiskuolleisuuden nousun välillä.

Mutta:

Johns Hopkinsin yliopiston kestävän kehityksen tutkija Paul Ferraro huomauttaa artikkelissa, että imeväiskuolleisuuden nousuun ovat voineet vaikuttaa myös muut tekijät, eikä lähtisi vaatimaan lakimuutoksia tämän yhden tutkimuksen perusteella.

Lisäksi tuosta ja alkuperäisestäkin artikkelista puuttuu kummasti tieto mistä hyönteismyrkyistä on kyse:

https://www.science.org/content/article/my-jaw-dropped-bat-loss-linked-death-human-infants


PS 14.9.2024: Siitä ei myöskään kerrota, missä määrin koko asia on hidettavissa bt-geemimuuntelulla.

[Jarrumies]

Kuparisulfaatin käytöstä viininviljelyssä ja tavanomaisessa viininviljelyssä on aika hankala ollut ainakin aiemmin löytää tietoja.

Kysyin nyt asiaa Chatgpt:n uusimmalta versiolta o1-preview, joka on saatavilla maksullisessa tilauksessa.

Seuraavassa keskusteluani, lopussa on lähteitä tietoihin, valitettavasti vastausten kopioinnissa tänne upotetut linkkien urlit hävisivät:
*****

Sinä sanoit:
Onko Saksassa tai muissa Keski-Euroopan maissa kuparisulfaatin käytön vuoksi viiniviljelymaita luonnonmukaisessa viljelyksessä mennyt huonoon kuntoon tai muuten piloille?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kuparisulfaatin käyttö luonnonmukaisessa viininviljelyssä on aiheuttanut huolta maaperän kunnosta erityisesti Keski-Euroopan viinialueilla, mukaan lukien Saksa, Ranska ja Italia. Kupari on raskasmetalli, joka ei hajoa maaperässä vaan kertyy sinne ajan myötä, mikä voi johtaa vakaviin ympäristöongelmiin.

Haitat kuparisulfaatin käytöstä:
Maaperän terveys: Pitkään jatkunut kuparisulfaatin käyttö voi johtaa kuparin kertymiseen maaperään. Tämä voi vahingoittaa maaperän mikrobiologiaa ja ekosysteemiä, vaikuttaen erityisesti hyödyllisiin mikro-organismeihin ja pieneliöihin, jotka ovat elintärkeitä maaperän hedelmällisyydelle.

Kasvuston kärsiminen: Ylimääräinen kupari voi haitata kasvien ravinteiden ottoa ja vaikuttaa kielteisesti viiniköynnösten terveyteen. Joillain alueilla maaperä on muuttunut liian myrkylliseksi, mikä on pakottanut viljelijöitä tekemään korjaavia toimenpiteitä, kuten poistamaan tai hoitamaan maaperää erityisillä menetelmillä.

Esimerkkejä alueista:
Ranska: Erityisesti Bordeaux'n alueella, missä kuparisulfaattia on käytetty vuosisatojen ajan viiniviljelyssä, maaperän kuparipitoisuus on joillain alueilla noussut merkittävästi. Tämän seurauksena maaperän laatu on heikentynyt ja sen uudistaminen on tullut välttämättömäksi. Luonnonmukaiset viljelijät ovat alkaneet etsiä vaihtoehtoja ja vähentämään kuparin käyttöä.
Saksa: Vaikka ongelma ei ole yhtä akuutti kuin joillain Ranskan alueilla, myös Saksassa kuparin kertyminen on herättänyt huolta erityisesti Moselin ja Rheinhessenin viinialueilla. Jotkut viinitarhat ovat havainneet maaperän laadun heikkenemistä, ja ekologiset viljelijät ovat alkaneet käyttää muita menetelmiä vähentääkseen kuparisulfaatin käyttöä.
Toimenpiteet ja vaihtoehdot:
Monissa Keski-Euroopan maissa, kuten Saksassa, on otettu käyttöön rajoituksia kuparisulfaatin käytölle, ja viininviljelijät ovat alkaneet kehittää kestävämpiä ratkaisuja. Näihin kuuluvat esimerkiksi biologiset torjunta-aineet, parempi viiniköynnösten viljelytekniikka ja muut kestävän maatalouden menetelmät.

Monet viinitilat ovat alkaneet myös kokeilla kuparin käytön minimointia ja käyttävät esimerkiksi kasvitautien biologisia torjuntaratkaisuja, kuten hyötyhyönteisiä ja biostimulantteja, mikä auttaa suojelemaan maaperää kuormittumasta liikaa.

Johtopäätös:
Kuparisulfaatin käyttö on aiheuttanut paikallisia maaperäongelmia Keski-Euroopan viinialueilla, mukaan lukien Saksassa, mutta tilannetta pyritään hallitsemaan säännöksillä ja vaihtoehtoisten menetelmien kehittämisellä. Ongelma on tunnistettu, ja monilla alueilla pyritään jo aktiivisesti vähentämään kuparin käyttöä, jotta maaperä saadaan pidettyä elinvoimaisena pitkällä aikavälillä.

Sinä sanoit:
Käytetäänkö Saksassa tai muissa Keski-Euroopan maissa kuparisulfaatteja myös tavanomaisessa viljelyksessä, kuten niitä käytetään luonnonmukaisessa viljelyksessä?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kyllä, kuparisulfaattia käytetään myös tavanomaisessa viininviljelyssä Saksassa ja muissa Keski-Euroopan maissa, mutta sen käyttö on luonnonmukaisessa viljelyssä yleisempää. Kuparisulfaatin käyttö on kuitenkin huomattavasti rajoitetumpaa tavanomaisessa viljelyssä, koska tavanomaisilla viljelijöillä on laajempi valikoima kemiallisia torjunta-aineita käytettävissään.

Ero kuparisulfaatin käytössä tavanomaisessa ja luonnonmukaisessa viljelyssä:
Luonnonmukainen viljely: Kuparisulfaatti on yksi harvoista sallituista aineista sieni- ja hometautien torjuntaan luonnonmukaisessa viininviljelyssä. Koska luonnonmukaiset viljelijät eivät voi käyttää synteettisiä torjunta-aineita, he ovat pitkälti riippuvaisia kuparista erityisesti sään ollessa suotuisa sienitautien leviämiselle.

Tavanomainen viljely: Tavanomaisessa viljelyssä viljelijät voivat käyttää laajempaa valikoimaa torjunta-aineita, mukaan lukien tehokkaita synteettisiä sienitautien torjunta-aineita. Tämä vähentää tarvetta käyttää kuparisulfaattia yhtä laajasti kuin luonnonmukaisessa viljelyssä. Kuparisulfaattia voidaan kuitenkin käyttää, erityisesti jos sen tiedetään olevan tehokas ratkaisu tiettyihin ongelmiin, kuten härmään tai homeeseen, tai jos synteettisiä aineita halutaan välttää tietyissä tilanteissa.

Rajoitukset:
Sekä tavanomaisessa että luonnonmukaisessa viljelyssä kuparisulfaatin käyttö on tarkasti säädeltyä. EU
säädökset rajoittavat kuparin käytön määrää, ja tavanomaisessa viljelyssä viljelijät usein valitsevat synteettisiä aineita, jotka ovat tehokkaampia pienemmillä käyttömäärillä. Luonnonmukaisessa viljelyssä kuparisulfaatin käyttö on tarkoin säädelty, koska se on yksi harvoista sallituista torjunta-aineista.

Johtopäätös:
Vaikka kuparisulfaattia käytetään myös tavanomaisessa viininviljelyssä Keski-Euroopassa, sen käyttö on yleisempää luonnonmukaisessa viljelyssä, koska luonnonmukaisilla viljelijöillä ei ole yhtä laajaa torjunta-ainevalikoimaa käytössään. Tavanomaisessa viljelyssä viljelijät voivat käyttää myös synteettisiä torjunta-aineita, jotka voivat korvata kuparin käytön. Kuparin käyttöä kuitenkin säännellään tiukasti, sekä ympäristövaikutusten että maaperän suojelemiseksi.

Sinä sanoit:
Pystytkö vielä laajentamaan ja täsmentämää vastaustasi kuparisulfaatin käytön aiheuttamista haitoista maaperälle
ChatGPT

Ajatteli 18 sekuntia

Kyllä, voin laajentaa ja täsmentää vastaustani kuparisulfaatin käytön aiheuttamista haitoista maaperälle ja sen kunnolle.

Kuparisulfaatin vaikutukset maaperään:
Kuparin kertymä maaperään:

Bioakkumulaatio: Kupari on raskasmetalli, joka ei hajoa maaperässä vaan kertyy sinne ajan myötä. Pitkäaikainen kuparisulfaatin käyttö viinitarhoissa johtaa kuparipitoisuuksien kasvuun, mikä voi ylittää maaperän luonnollisen kapasiteetin käsitellä sitä.
Pysyvyys: Kupari sitoutuu voimakkaasti maaperän hiukkasiin, erityisesti orgaaniseen ainekseen ja savimineraaleihin, mikä tekee siitä pysyvän osan maaperää vuosikymmeniksi.
Haitat maaperän mikro-organismeille:

Mikrobiologinen tasapaino: Korkeat kuparipitoisuudet voivat olla myrkyllisiä maaperän mikro-organismeille, kuten bakteereille, sienille ja lieroille. Nämä organismit ovat kriittisiä maaperän hedelmällisyydelle, koska ne hajottavat orgaanista ainesta ja vapauttavat ravinteita kasvien käyttöön.
Toiminnalliset vaikutukset: Mikro-organismien väheneminen voi heikentää maaperän biologista aktiivisuutta, mikä vaikuttaa negatiivisesti ravinteiden kiertoon ja maaperän rakenteeseen.
Vaikutukset kasvien kasvuun:

Juuriin kohdistuva toksisuus: Liiallinen kuparin määrä voi vahingoittaa viiniköynnösten juuria, heikentäen niiden kykyä ottaa vettä ja ravinteita maaperästä.
Ravinteiden otto: Kupari voi häiritä muiden välttämättömien ravinteiden, kuten raudan ja fosforin, ottoa, mikä johtaa ravinnepuutoksiin ja kasvien heikentyneeseen kasvuun.
Maaperän rakenteen heikkeneminen:

Aggregaattien hajoaminen: Mikro-organismien väheneminen voi heikentää maaperän aggregaattien muodostumista, mikä johtaa maaperän tiivistymiseen ja huonompaan vedenläpäisevyyteen.
Eroosioherkkyys: Huonontunut maaperän rakenne lisää pintamaan eroosion riskiä, mikä voi edelleen pahentaa ravinteiden ja orgaanisen aineksen menetystä.
Biodiversiteetin väheneminen:

Ekosysteemin monimuotoisuus: Korkeat kuparipitoisuudet voivat vähentää maaperän eliöyhteisön monimuotoisuutta, mikä heikentää ekosysteemin resilienssiä ja kykyä palautua häiriöistä.
Ristivaikutukset: Vähentynyt biodiversiteetti voi vaikuttaa myös kasvien terveydelle hyödyllisten symbioottisten suhteiden, kuten mykorritsasienten, toimintaan.
Vaikutukset vesiekosysteemeihin:

Valumat: Eroosio ja pintavalumat voivat kuljettaa kuparia vesistöihin, missä se voi olla myrkyllistä vesieliöille, kuten kaloille ja planktonille.
Pohjaveden saastuminen: Vaikka kupari sitoutuu maaperään, tietyissä olosuhteissa se voi liueta ja kulkeutua pohjaveteen, mikä voi vaikuttaa veden laatuun.
Esimerkkejä vaikutuksista Keski-Euroopassa:
Saksa:
Mosel ja Rheingau: Joillakin alueilla on havaittu maaperän kuparipitoisuuksien nousua, mikä on johtanut mikrobiologisen aktiivisuuden vähenemiseen ja maaperän hedelmällisyyden heikkenemiseen.
Ranska:
Bordeaux: Pitkäaikainen kuparin käyttö on johtanut merkittäviin maaperän saastumisongelmiin, pakottaen viljelijät investoimaan maaperän kunnostustoimenpiteisiin.
Toimenpiteet haittojen vähentämiseksi:
Kuparin käytön minimointi:

Annosten optimointi: Käytetään vain välttämättömät määrät kuparisulfaattia ja seurataan sen tehokkuutta.
Vaihtoehtoiset aineet: Tutkitaan biologisia tai muita hyväksyttyjä torjunta-aineita, kuten bakteeripohjaisia valmisteita tai kasviuutteita.
Kestävät viljelykäytännöt:

Integroitu kasvinsuojelu (IPM): Yhdistetään erilaisia torjuntamenetelmiä, kuten resistenttien lajikkeiden käyttöä, viljelykiertoa ja mekaanista rikkakasvien torjuntaa.
Kasvuston hallinta: Parannetaan viiniköynnösten ilmavuutta leikkaamalla ja harventamalla, mikä vähentää sienitautien esiintymistä.
Maaperän parantaminen:

Orgaaninen aines: Lisätään kompostia tai vihreää lantaa, mikä voi sitoa kuparia ja parantaa maaperän rakennetta.
pH
säätely: Kalkituksen avulla voidaan nostaa maaperän pH
, mikä vähentää kuparin liukoisuutta ja sen biologista saatavuutta.
Seuranta ja tutkimus:

Maaperäanalyysit: Säännölliset maaperän kuparipitoisuuksien mittaukset auttavat seuraamaan kertymää ja suunnittelemaan toimenpiteitä.
Tutkimus ja innovaatio: Investoidaan uusiin teknologioihin ja menetelmiin, jotka voivat korvata kuparin käytön.
Johtopäätös:
Kuparisulfaatin pitkäaikainen ja toistuva käyttö viininviljelyssä voi aiheuttaa merkittäviä haittoja maaperän terveydelle ja ekologiselle tasapainolle. Haitat ulottuvat mikro-organismien toiminnan häiriintymisestä kasvien kasvun heikkenemiseen ja vesistöjen saastumiseen. Näiden ongelmien vuoksi sekä viljelijät että lainsäätäjät ovat yhä enemmän tietoisia tarpeesta vähentää kuparin käyttöä ja kehittää kestävämpiä kasvinsuojelumenetelmiä.

On tärkeää jatkaa tiedon jakamista ja edistää käytäntöjä, jotka suojelevat maaperän elinvoimaisuutta. Tämä varmistaa, että viininviljely voi jatkua tuottavasti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla tulevaisuudessa.

Sinä sanoit:
Onko sinulla antaa lähteitä näille tiedoille kuparisulfaatin käytöst
ChatGPT

Ajatteli 21 sekuntia

Kyllä, voin antaa sinulle lähteitä, jotka käsittelevät kuparisulfaatin käyttöä viininviljelyssä ja sen vaikutuksia maaperään:

Euroopan komission asetus (EU) 2018/1981: Tämä asetus rajoittaa kupariyhdisteiden käyttöä kasvinsuojeluaineina Euroopan unionissa, mukaan lukien viininviljelyssä.

Linkki: EUR-Lex - 32018R1981
Saksan liittovaltion ympäristövirasto (Umweltbundesamt): Tarjoaa tietoa kuparin käytön ympäristövaikutuksista maataloudessa ja suosituksia käytön vähentämiseksi.

Linkki: Umweltbundesamt – Kupfer im Pflanzenschutz
Tutkimusartikkeli: "Copper in European vineyard soils: A survey on four vine growing regions"

Julkaisu: Science of The Total Environment, Volume 616–617, 2018, Pages 557-565.
Sisältö: Tutkii kuparin kertymistä viinitarhojen maaperään Euroopassa ja sen vaikutuksia ympäristöön.
Linkki: ScienceDirect
Tutkimusartikkeli: "Long-term effects of copper accumulation in vineyard soils on soil microbial properties"

Julkaisu: Environmental Pollution, Volume 211, 2016, Pages 124-133.
Sisältö: Käsittelee kuparin vaikutusta maaperän mikrobiyhteisöihin pitkäaikaisessa viininviljelyssä.
Linkki: ScienceDirect
International Organisation of Vine and Wine (OIV): Kansainvälisen viinijärjestön julkaisut ja suositukset kuparin käytöstä viininviljelyssä.

Linkki: OIV – Publications
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA): Arvioi kupariyhdisteiden käyttöä kasvinsuojeluaineina ja niiden turvallisuutta.

Linkki: EFSA – Copper compounds assessment
FAO
raportti: "Copper accumulation in European vineyard soils"

Sisältö: Käsittelee kuparin kertymistä viinitarhojen maaperään ja siihen liittyviä riskejä.
Linkki: FAO – Copper in soils
Nämä lähteet tarjoavat kattavaa tietoa kuparisulfaatin käytöstä viininviljelyssä sekä sen pitkäaikaisista vaikutuksista maaperän terveyteen ja ympäristöön. Suosittelen tutustumaan erityisesti tieteellisiin tutkimusartikkeleihin, jotka tarjoavat syvällistä analyysia aiheesta.

[Heikki Jokipii]

Tämä on kyllä takaisku:

Trumpin nimitti rokotevastaisen Robert F. Kennedy Jr:n terveysministeriksi

Trumpin mukaan Kennedyn johdossa terveysministeriö suojelee amerikkalaisia muun muassa haitallisilta kemikaaleilta, saasteilta, torjunta-aineilta, lääkkeiltä ja elintarvikelisäaineilta.
[..]
Trumpin mukaan Kennedyn johdossa terveysministeriö suojelee amerikkalaisia ”haitallisilta kemikaaleilta, saasteilta, torjunta-aineilta, lääkkeiltä ja elintarvikelisäaineilta, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tässä maassa on valtava terveyskriisi”. Lisäksi Trump syyttää lausunnossaan elintarviketeollisuuden ja lääkeyhtiöiden syyllistyneen väärän tiedon levittämiseen kansanterveyteen liittyen.

Tieteellisesti perustellusta huolesta ei ole kyse. Vaan tämäkin on hyvin traditionaalinen kemikaalikammon kohde:

Marraskuun alussa Kennedy kirjoitti X-palvelussa, että vaalivoiton jälkeen Trump ohjestaisi viranomaisia toimiin fluoridin poistamiseksi julkisesta juomavedestä. Kennedy kuvasi fluoridia teollisuusjätteeksi, joka on yhdistetty hänen mukaansa muun muassa luusyöpään, luunmurtumiin sekä älykkyysosamäärän laskuun.

Varmaankin esim. Hank Campbell kirjoittaa asiasta yksityiskohtaisemman kritiikin. Tätä saittia varmaan kannattaa seurata:

https://www.acsh.org/

***

Toisella silmällä kannattaa seurata, miten näistä asioista vastaavien EU-komissaarien nimitykset menevät.

[Heikki Jokipii]

Tuohon perään GLP:ssä esitetty (odotteleva) arvio:

Viewpoint: Will Robert F. Kennedy, Jr.’s health, food and farming policies be as wacky and dangerous as his public statements? America is about to find out

[Heikki Jokipii]

Aina on oltu tietävinään, mistä se vihollinen tulee.

The hornet has landed: Scientists combat new honeybee killer in US

In early August 2023, a beekeeper near the port of Savannah, Georgia, noticed some odd activity around his hives. Something was hunting his honeybees. It was a flying insect bigger than a yellowjacket, mostly black with bright yellow legs. The creature would hover at the hive entrance, capture a honeybee in flight, and butcher it before darting off with the bee’s thorax, the meatiest bit.

“He’d only been keeping bees since March … but he knew enough to know that something wasn’t right with this thing,” says Lewis Bartlett, an evolutionary ecologist and honeybee expert at the University of Georgia, who helped to investigate. Bartlett had seen these honeybee hunters before, during his PhD studies in England a decade earlier. The dreaded yellow-legged hornet had arrived in North America.

With origins in Afghanistan, eastern China, and Indonesia, the yellow-legged hornet, Vespa velutina, has expanded during the last two decades into South Korea, Japan, and Europe. When the hornet invades new territory, it preys on honeybees, bumblebees, and other vulnerable insects. One yellow-legged hornet can kill up to dozens of honeybees in a single day. It can decimate colonies through intimidation by deterring honeybees from foraging. “They’re not to be messed with,” says honeybee researcher Gard Otis, professor emeritus at the University of Guelph in Canada.

Ja torjunta-aineissahan sen on perinteisesti nähty olevan. Mutta siinä jo toinen tapaus, jossa Äiti Luonto ei rakastakaan söpöjä maija mehiläisiä. Varroa-punkki oli ensimmäinen.

Se oli uudella mantereella, mutta ei ole EU:kaan turvassa:

The yellow-legged hornet is so destructive that it was the first insect to land on the European Union’s blacklist of invasive species. In Portugal, honey production in some regions of the country has slumped by more than 35 percent since the hornet’s arrival. French beekeepers have reported 30 percent to 80 percent of honeybee colonies exterminated in some locales, costing the French economy an estimated $33 million annually.

Millä sitä vastaan taistella? No, esim. torjunta-aineilla (lihav. HJ):

Less than two weeks after the first hornet was spotted, scientists found a nest in a tree, 25 meters off the ground. In a night operation, while the hornets idled, a tree surgeon climbed to the nest, sprayed it with insecticide, and cut it down. Just a quarter of the full nest was the size of a human torso, and the Georgia Department of Agriculture displayed a chunk, still wrapped around the branch, at a press conference — warning that this was larger than those seen in Europe.