Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Myös Itä-Suomen aluehallintoviraston avin ylijohtaja Elli Aaltonen näyttää tulkitsevan asian niin, että brändityöryhmän muistio on keskushallinnon antama määräys:

Länsi-Savo: Luomu-maakunta

Helpollapa luovutettiin valta Jorma Ollillale ja Osmo Rauhalalle.

Muutoin Elli Aaltonen luulee asuvansa USA:ssa:

Alamme vain yksinkertaisesti kiinnittää enemmän huomiota suuhunpantavan terveellisyyteen. Aletaan huomata, että ruokaa ei kannata ryydittää steroideilla ja muilla lääkeaineilla. Geenimuunneltu ruoka on pian out.

"Steroidella ryyditettyä" tai GM-ruokaa kun ei varmasti ole koskaan ollut myynnissä Itä-Suomessa. Tai Suomessa. Ja "Steroidella ryyditettyä" [häränlihaa] ei koko EU:ssa. *)

Jumala antaa varmasti viran myötä siinä tarvittavan järjen, kuten sanonta kuuluu. Mutta tieto täytyy valitettavasti hankkia itse.

________

*) toinen asia on, ovatko nämäkään vaarallisia, mutta näistä kysymyksistä täällä on omat keskustelunsa.

Siitä, saako luomuruokaa sanoa tavanomaista terveellisemmäksi, so. onko siitä ensimmäistäkään näyttöä - jota EU nykyisin vaatii - meillä on jo neljättä viikkoa ollut kysely Evirassa. Jostain syystä vastaus on viipynyt, mutta tuleehan se sieltä siten aikanaan.

[Heikki Jokipii]

”Kun Jorma Ollila soitti minulle kertoakseen ennakkoon mietinnön sisällöstä, esitin hänelle vain yhden kommentin. En pitänyt luomutuotannon lisäämistä koskevaa tavoitetta realistisena, jos luomun määritelmä säilytetään nykyisellään.”

Näin Paavo Väyrynen, silloinen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri,  kirjassaan ”Huonomminkin olisi voinut käydä” (Porvoo 2011, s. 102) brändityöryhmästä.

Luomun määritelmä on tietysti asia, joka ei ole Suomen hallituksen ja eikä oikeastaan eduskunnankaan päätettävissä.

Mutta mietoa oli siis kritiikki – monessa muussa kysymyksessä Väyrynen käy kirjassaan Alexander Stubbin kimppuun paljon kovemmin …   

[Heikki Jokipii]

Jos Tarja Cronberg kertoo, että ...

Meppi Cronberg: Maabrändiryhmän luomutavoite on saavutettavissa

... niin eikö se ole aika lailla - yllätyksettömyydessään - yhtä turha uutisena kuin se klassinen esimerkki, että "koira puri miestä"?

Varsinkin, kun ko. uutisessa asialle ei muita perusteluja oikeastaan kerrota kuin että Cronbergista nyt tuntuu siltä.


PS. 16.9.2011: Mielenkiintoisempi vaihe, ja oikeastaan se vaihe, jolloin vasta olisi tällainen uutinen pitänyt julkaista, on se kun tämä luvattu raportti ilmestyy:

Cronberg on tehnyt luomualasta selvityksen, jossa hän nimeää joukon ylitettäviä esteitä luomujohtajuuden saavuttamiseksi.

Niihin voisi sitten ottaa kantaa. Mutta taitavatpa nämä esteet olla sen verran isoja ja/tai niitä niin monta, että melkoinen määrä jos-lauseita (jopa jos-ketjuja!) on siinäkin, kun kuvataan, miten brändiryhmän asettama tavoite "on saavutettavissa".


PS.2. samana päivänä: Jos ja kun tähän tietysti vaaditaan rahaakin, niin kyllä minä, ja moni muu vielä varmaan minua enemmän katsoisi paremmaksi tavoitteeksi, että Suomesta tehtäisiin silläkin rahalla taas yleisurheilumaa! Voisi siinä saavuttaa "johtajuudenkin", mikä ettei ... Yhtä kehnoista alkuasetelmista siinäkin kyllä nyt lähdettäisiin ...

Samoja perustelujakin voisi käyttää: "vain kaksi kolme sukupolvea sitten" Suomi oli yleisurheilumaa!

[Heikki Jokipii]

Cronbergin sijasta Ruokatiedon olisi ollut hyvä siteerata Maatilan Pellervon päätomittajaa Teemu Pakarista:

Arvovaltainen brändityöryhmä maalasi jokin aika sitten kuvaa Suomen suunnasta. Ryhmä esitti, että vähintään puolet maataloustuotannosta tulisi olla luomua vuoteen 2030.  Ehdotus tuntui jo tuoreeltaan kokouspöydässä kehitellyltä ja todellisuudesta vieroitetulta.

Kuten tuhannesti on todettu, tuottajia kyllä löytyy jos luomutuotteille ilmaantuu ostajia – sellaisia, jotka ovat valmiita maksamaan luomun tavanomaista tuotantoa korkeammista tuotantokustannuksista. Toistaiseksi kuluttajien suuri enemmistö kannattaa luomua ruokapuheissaan mutta ei ole valmis maksamaan senttiäkään ylimääräistä. Tämä yhtälö ei toimi.

Tässä tämä lehden luomunumeron 9/2011 pääkirjoitus kokonaisuudessaan.

[Heikki Jokipii]

Tämä oli sitten osa Suomen brändiä. Kirjanen käännettiin englanniksikin.

Eli siis millaisen kuvan maastamme se halusi antaa?

No, sellaisen, että täällä maan hallitus päättää, mitä kansalaiset syövät.

Elleivät nyt tekisikään niin kuin hallitus haluaa, niin kyllä vielä tekevät. Viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

Että tiedätte sen sielläkin, tällaista se on Suomessa.

***

Eli jotenkin tähän tapaan (lisäys 25.9.):

Äiti Suomi - lastensa kaitsija
Finland - The Nanny State

(Kieltolaki aikanaan oli vasta harjoittelua, mutta nyt ...)

Valtio kertoo suomalaisille, mitä pitää syödä
- neuvolasta aina saattohoitoon asti!

***

Lisäys 28.9.11: Vrt. myös tämä.

[Heikki Jokipii]

Mitenkään ei tässäkään uutisessa ...

Tarja Cronberg esittää Luomuinstituuttia Mikkeliin

... ihmetellä sitä, miten tällainen epämääräisesti koottu "valtuuskunta" käskyttää valtion viranomaisia (lihav. HJ):

Esitys selviää Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon maakuntaliiton, Mikkelin seudun kuntien ja Etelä-Savon ely-keskuksen Cronbergiltä tilaamasta selvityksestä.

[...]

Tavoite on, että Luomuinstituutti aloittaa toimintansa ensi vuonna. Sen tehtävänä olisi vastata maabrändivaltuuskunnan vuosi sitten asettamaan tavoitteeseen, että puolet puolet Suomen maa- ja elintarviketuotannosta on luomua vuonna 2030.

[...]

Maabrändivaltuuskunta on antanut Luomuinstituutin perustamistehtävän Helsingin yliopistolle ja MTT:lle (Maa- ja elintarvikealan tutkimuskeskus).

[...]

Joko osuuskuntana tai siviiliyhtiönä toimivan Luomuinstituutin rahoittajat olisivat valtio, Mikkelin kaupunki, maakuntaliitto sekä ely-keskus.

[Heikki Jokipii]

Lisätietoa Cronbergin muistiosta saa Mikkelin kaupungin tiedotteesta:

Tarja Cronberg esittää Luomuinstituuttia Mikkeliin

Mutta sieltä ei ollut linkkiä itse muistioon. Mistähän se löytyy? Se ei löydy täältäkään.

Ja onko se nyt se, mistä edellä kerrottiin, jossa Cronbergin piti kertoa, miten ”luomujohtajuus” Euroopassa on Suomelle saavutettavissa? Vai onko vielä tulossa toinenkin muistio?

[Heikki Jokipii]

Luomu.fi:n/Luomutietoverkon tältä sivulta löytyi itse muistiokin.
 
Maabrändiraportti löytyy nyttemmin täältä.
 
Se esittää (tarkoituksella?) tavoitteen epämääräisesti, että  (otsikko) ”Maataloudesta puolet luomua” tai (tekstissä) ”Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet tuotannosta olisi luomua.”
 
Vielä raporttia julkistaessa (Ajankohtaisessa Kakkosessa) Ollilla aivan selvästi tulkitsi tämän siten, että puolet suomalaisten syömästä ruoasta olisi luomua, so. "tuotanto" tarkoitti tuotannon tulosta.
 
Nyt Cronberg tarjoaa omassa "katekismuksessaan" toisen "Mitä se on?'' eli tulkinnan, täysin utopistisen tietysti edelleen, mutta selvästi jo Ollilan visiosta kohtuullistetun version asiasta (s. 55). Tavoitteena on vuosina
 
2011–2014:
 

Luomukulutuksen osuus on 5 prosenttia ja viljelyalasta 10 prosenttia.

2014–2020
 

Luomukulutuksen osuus on 10 prosenttia ja viljelyalasta 20 prosenttia.

2020–2030:
 

Maabrändivaltuuskunnan tavoite – 50 prosenttia tuotannosta luomua – on saavutettu ja kulutus on 30 prosenttia.

Ovelasti on sana "viljelyala" tuossa vaihdettu "tuotannoksi". mutta viljelyalaa siinä selvästikin edelleen tarkoitetaan.
 
Näin tavoitetta huomaamatta on hilattu alaspäin.
 
Tuossa muuten samalla myönnetään, että puolella viljelyalasta saadaan vain 30% ruoasta, eikö?
 
(Ja Ollilan tavoite olisi siis vaatinut päälle 80% peltoalasta - ja lopuilla alle  20% alalla olisi pitänyt sitten tuottaa ruoastamme se toinen puoli. Tai turvautua tuontiin. Kuten me jo melko tuoreeltaan täällä arvioimme.)

Joka tapauksessa asia näyttäisi tältä.
 
***
 
Ja kyllä tuo taitaa sitten olla kaikki, mitä Cronbergilla nyt oli raportoitavaa. Raporttihan jakautui kahteen osaan, josta jälkimmäinen osa oli ehdotus tuosta luomuinstituutista.
 
Ensimmäisen osan otsikkona oli "Kansainvälinen brändi – tehtävä Suomelle?", ja luultavasti oli se, jossa piti arvioida tämän bränditavoitteen yleisiä onnistumismahdollisuuksia ja "luomujohtajuuden esteitä”.
 
Kun kuitenkin nk. analyysi perustui täysin yksittäisten ihmisten haastatteluihin (ilman mitään tilastollista analyysiä) ja kun haastatellut oli vielä valittu pääosin vahvasti luomuväestä, tai sitten sellaisesta väestä, joiden pitää "viran puolesta" olla luomun suhteen vähintään "ystävällisiä" (MMM, MTK, yliopistotkin), mitään realistista arviota ei siinä varmasti tehty. Tulos ei juuri eroa toiveajattelusta.
 
Jotta tuollainen tavoite saavutettaisiin, täytyisi tietysti tutkia juuri niitä asian esteitä. Niinhän luvattiin kyllä tehdä, mutta ei tehty.

Haastatteluissakin se tarkoittaisi niitä, jotka ovat voimakkaasti asiaa vastaan (kyllä, Cronbergille olisi ollut hyödyllistä haastella meitä!) tai sitten "penseitä", eli "ei kylmiä eikä palavia" (=suuri yleisö).

Mutta tämän raportin tarkoitus ei kaikesta päätellen olekaan ollut mikään viileä tieteellinen analyysi, vaan innostava, toiveikas julistus (joka kuitenkin vähän näyttäisi objektiiviselta, asialliselta), poliittiseen käyttöön.

***

Josta politiikasta. Mikkelin kaupunki voi tietysti toimia omalla tavallaan, "miten haluaa". Mutta valtion viranomaisilla minusta pitäisi olla silmämääränään hallitusohjelma. Jossa luomua kyllä halutaan edistää, mutta "kysynnän mukaan". Edelleenkään brändityöryhmän raportin ei pitäisi olla valtion viranomaisille mitenkään ohjeellinen asiakirja. Erityisesti, koska sitä ei ole edes uudestaan käsitelty edes UM:ssä, ja hallitus on vaihtunut välillä.

Jonkun oikeusoppineen pitäisi nosta asia esille: tällainen "keittiön kautta" -linja rapauttaa suomalaista päätöksentekokulttuuria - oli sitten luomusta itsessään mitä mieltä tahansa!

[Heikki Jokipii]

Cronberg myöntää itse asiassa muutakin, osan ”rivien välissä”.

”Maailmalla luomun kulutus kasvaa, samoin Euroopassa. Onko kasvu pysyvää ja mitä se merkitsee maailman ruokakriisin ratkaisun kannalta? Tilastojen mukaan luomun kasvu on ollut tasaista koko 2000-luvun ajan, eikä ole odotettavissa, että se laskisi dramaattisesti. Talouskehitys vaikuttaa tietenkin myös luomun kehitykseen, minkä vuoksi pieniä pudotuksia voi tulla. Ruoan tuotanto ei maailmassa tule koskaan olemaan sataprosenttisesti luonnonmukaista. Tietyntyyppisiin kuluttajiin kohdistuvat luomun markkinat kuitenkin kasvavat.”

(s. 14)

Siinä myönnetään, että

-   maailman ruokakriisiin luomusta ei ole ratkaisuksi, koskaan
-   luomu on ylellisyystuote, jonka kysyntään esim. mahdollinen lama vaikuttaa heti
-   luomu on riippuvainen ”tietyntyyppisistä kuluttajista” (onkohan tosiaan n. 30% suomalaisista näitä ”tietyntyyppisiä”?!!! Tai sellaisiksi muutettavissa?)

Tässä on sitten Cronbergin "credo", uskontunnustus, pähkinänkuoressa:
 

"Kansainvälinen luomubrändi ei synny hetkessä. Olemme jäljessä luomun kulutuksessa, tutkimuksessa ja osaamisessa. Ajatus ”melkein luomusta” on estänyt ”oikean” luomun kehittämisen. Luomu on ollut uhka ja vastakkainasettelu jyrkkää. Erilaisia suuntauksia ei ole voitu kehittää yhtä aikaa. Luomu on saanut väistyä. Luomututkijat on leimattu ideologisiksi uskomustutkijoiksi, jotka ovat yrittäneet todistaa luomun paremmaksi kuin muu suomalainen ruoka.
 
Kansainvälistä brändiä voidaan kaikesta huolimatta kehittää pidemmällä aikavälillä. Positiivisia signaaleja on olemassa. Kiinnostus luomua kohtaan on lisääntynyt, kauppa on lähtenyt aktiivisesti mukaan ja Pro Luomu perustettu.
 
Kansainvälistä kärkiosaamista ja edelläkävijyyttä on syntynyt heikommistakin lähtökohdista. Onnistumiseen tarvitaan kokemusta yhteisestä kansallisesta tehtävästä ja vahvaa poliittista panostusta. Vastakkainasettelun loputtua tutkimus saa voimaa uudenlaisesta rinnakkaiselosta. Yhdistämällä voimavarat ja kohdentamalla ne oikein ei ole liian myöhäistä."

(s. 34)

Se on oikeastaan vähän säälittävä. Eli vaikka asia selvästi on mahdoton, niin ”minä uskon”.

Siinähän unelmoidaan siitä, että ”vastakkainasettelu” voisi hävitä. Mutta eihän se voi, kuten ei voi sekään muuttua, että luomututkijat (ym.) yrittävät jatkossakin ”todistaa luomun paremmaksi kuin muu suomalainen ruoka”.

Koska mitä muuta syytä kuluttajilla olisi ostaa samaa ruokaa kalliimmalla kuin usko sen (jonkinlaiseen) paremmuuteen? Vastakkainasettelua tulee pitämään yllä luomuväki itse, ihan niin kuin tähänkin asti, koska heidän on pakko. (Ks. myös tänne).

”Signaaleja” Cronbergin täytyy nähdä siinä, että eräät hänen kaverinsakin ovat asiassa nyt aktivoituneet.

Ei, eipä juuri ole  ”kärkiosaamisesta ja edelläkävijyydestä” heikommista lähtökohdista – edes salaa haaveiltu!

Ei, ei ole tästä ”kansalliseksi tehtäväksi” lainkaan, ja ”poliittinen panostus” tulee käytännössä jäämään pieneksi. Nykyisen hallitusohjelman kaltaista ”suun tunnustusta” on luultavasti (valitettavasti) jatkossakin kyllä saatavissa.

*** 

Epäilenpä, perustetaanko tuota Mikkelin ”tunnustuksellista” ruoka-alan opetus- ja tutkimuslaitostakaan.

Mutta jos se jotenkin ”lipsahtaisi” syntymään, olisi se tietysti ”heille” siinä mielessä ”strateginen” juttu, että samalla synnytettäisiin joukko luomun ammattimaisia, kokopäiväisiä puolestapuhujia (oman toimeentulon varmistaminen kun aina luo uskoa ja ahkeruutta).

[Heikki Jokipii]

[...]

Mielestäni mielenkiintoisin hanke tällä hetkellä on MTT:n taloustutkimuksen hanke, jonka vastuullinen johtaja on  Kauko Koikkalainen, "Mitä tarkoittaa käytännössä, jos 50% Suomen maataloustuotannosta olisi luomutuotannossa vuoteen 2030 mennessä". 

[...]

Jostain syystä ko. hanketta ei löytynyt MTT:n hankerekisteristä, mutta sen täytynee olla vain satunnainen laiminlyönti rekisterin pitäjien puolelta.

Nyt MTT:n tutkimushankerekisteristä löytyy kyseinen hanke:

Mitä tarkoittaa käytännössä, jos 50% Suomen maataloustuotannosta olisi luomutuotannossa vuoteen 2030 mennessä?

Siinä on jopa pitkä selostus nimellä ”tiivistelmä”, eli voinemme olettaa, että Koikkalainen on saanut raporttinsa (melkein) valmiiksi. Raportista itsestään ei löydy tietoa MTT:n sivuilta, voitaneen tulkita niin, että se on vielä viimeistelyssä. Aikarajahan on projektille jo ummessa.

Tuohon tiivistelmäänkin voisi ehkä jo jotain huomauttaa, mutta odottanemme lopullista raporttia.

[Tarkkailija]

Näin taas kävi:

http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2012/01/11/ts-eu-peraantyi--luomuelaimille-tavallista-rehua/201220684/12

Kymmenen vuotta on ollut aikaa laittaa asiat kuntoon. Voihan Suomesta luomumaa tulla, kunhan kuluttajille ei kerrota, että samaa sapuskaa elukat syö kuin tavanomaisessakin.

Mutta ilmeisesti tavanomaisessa sapuskassa ei ole mitään vikaa, kun sitä syömällä tulee hyvää luomulihaa ja luomumunia?

[Heikki Jokipii]

Tästä on kyse. Luomu – ravinteiden osalta  – loisii.

Tästä on kertonut täällä – ja omalla sivustollaan – Matti Pekkarinen.

Ja myöhemmin asiasta ovat kertoneet myös SLU:n tutkijat, tässä loistavassa teoksessaan.

SLU:n tutkijoiden mukaan konkreettiset ongelmat alkavat ilmetä jo siinä vaiheessa, kun luomuviljelysalaa on noin 20 prosenttia. Eli kauan ennen 50 prosentin tasoa.

Mutta tässä lienee Suomessa kyllä nyt enemmän kyse rahasta.

Luomu näyttää Suomessa ja EU:ssa saavan aina tarvittaessa poikkeusluvan.

Ja aate joustaa kyllä. Kun on kyse ...

[Heikki Jokipii]

Nyt sitten tämä Kauko Koikkalaisen raportti julkistetaan:

MTT: Syntyykö luomu-Suomi

Tilaisuus näyttää olevan tarkoitettu vain toimittajille. Harmi. Olisin hyvin ehtinyt - kun olen hyvin lähellä Säätytaloa töissä - ruokatunnilla käymään ko. tilaisuudessa. Muutaman kysymyksen esittämässä.

Mutta nyt se sitten joka tapauksessa tulee julki, ja kysymyksethän voi yhä esittää, kirjallisesti, jälkeenpäin. Oletan ilmanmuuta, että ko. raportti tulee nettiin.

[Heikki Jokipii]

Miete tässä aamutuimaan:

tämä 50% luomua olisi paljon, paljon kalliimpi projekti kuin Guggenheim - mutta sitä ei edes tultaisi tänne katsomaan. Pudisteltaisiin vaan ihmetellen päätä, kaukaa.

[Heikki Jokipii]

Nyt se MTT:n  / Koikkalaisen raportti sitten on ilmestynyt ja löytyy täältä:

50 prosenttia luomuun vuoteen 2030 mennessä

Ihan äkkisiltään (en ole vielä jaksanut lukea sitä yksityiskohtaisesti) näyttäisi siltä, että raportti tarkastelee vain tarjonnan (eli itse luomuviljelyn) mahdollisuuksia selviytyä ko. tavoitteesta. 

Mutta entä kysyntä?

Ruokamenoista Suomessa löytyi tällainen tuoreehko Kuningaskuluttajan (!) analyysi:
 
Pienituloiselle ruoka on kallista

Eli suomalaisen ruokamenot ovat n. 200 euroa kuussa.
 
Jos karkeasti arvioisi, että puolet tästä olisi tuplahintaista luomua, lisämenoja olisi (edelleen karkeasti) n. 100 euroa kuussa, eli yli 1000 euroa vuodessa. Eli koko Suomen tasolla jotain 5 miljardia euroa.
 
Suomen valtion budjetti on noin 50 miljardia euroa.
 
Eli jos ollaan valmiita käyttämään 10% valtion budjetista (tai se summa muutoin) siihen tarkoitukseen (valtion rahana tai korkeampina hintoina) niin brandityöryhmän luomutavoite saadaan toteutettua että heilahtaa.
 
Realistista?
 
Keskustelu tässä avattu.

PS. 31.1.12: Radiohaastattelussa eilen joku (Koikkalainen?) arvioi, että tuo luomutavoite nostaisi ruokalaskua 20 - 30 prosenttia. Koko Suomen tasolla siis (samasta 200 e/kk lähtökohdasta laskettuna) siis "vain" 2 - 3 miljardia ... 

Eli kymmenkunta "guggenheimia" - joka vuosi!