Tottakai Pro Luomun näkökulmasta olisi meneteltävä juuri näin:
EU:n luomun toimintasuunnitelmasta mallia myös kansalliseen luomuohjelmaan – Toimintasuunnitelma antaa hyvän pohjan ja työkalut luomun kehittämiselle EU:ssa. Nyt on erityisen tärkeää, että toimintasuunnitelmaan sitoudutaan myös jokaisessa jäsenvaltiossa. Suomessa valmistellaan parhaillaan omaa kansallista luomustrategiaa, joka onnistuessaan voi olla merkittävä alan kehittymisen kannalta, toteaa Lamminparras.
Vai olisiko, Pro Luomunkaan kannalta? MT:ssä kerrottiin myös tässä artikkelissa EU:n suunnitelmasta:
Luomualaa lisätään markkinaehtoisestiKyllä sekin komppaa kokonisuutena tuota pyrkimystä, mutta ainakin tuo
esille tämän keskeisen ongelman (lihav. HJ):
Markkinaehtoisuus on ydintä myös luomualan lisäämisessä, mutta markkinan kehittymistä on tarpeen tukea politiikalla. Luomuviljelyä kritisoidaan sen politiikkavetoisuudesta ja siitä, että luomumarkkinaa yritetään luoda jotenkin keinotekoisesti.
Sitten kyllä tuo artikkeli jatkuu varsinaisella häränpyllyllä:
Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Suomi siirtyi tavanomaiseen viljelyyn hyvin nopeasti ja valtiojohtoisesti sotien jälkeen, kun elintarvikkeista oli pulaa. Maatalouspolitiikan tavoitteena oli tuolloin kasvattaa ruoantuotantoa nopeasti ja paljon, ja siihen uudet viljelymenetelmät keinolannoitteineen ja torjunta-aineineen vastasivat hyvin. Ruokaturva saavutettiin, ja pian painittiinkin jo ylituotannon kanssa. Panosintensiivinen tuotantotapa jäi vallalle, ja nykyään siitä puhutaan tavanomaisena tuotantona.
Nyt, tässä maailman ruokatilanteessa, EU aikoo
vähentää ruokaturvaansa, ruokaomavaraisuuttaan! Ja Suomea usutetaan siihen mukaan!
Mutta loppulauseessa kirjoittaja PTT:n maatalousekonomisti Johanna Auer palaa markkinoihin (lihav. HJ):
Parhaassa tapauksessa nyt asetetut politiikkapanostukset kantavat hedelmää vielä vuosikymmenienkin päästä ja luomuviljelystä tulee itse itseään kannatteleva ala – miksei jopa uusi ”tavanomainen”, jos niin halutaan.
Myös Pro Luomun tiedotteessa ollaan tietoisia kysynnän vähäsyydestä, mutta annetaan sitten (siinäkin) täysi tuki sille, että se ongelma ratkaistaan EU:ssa ja Suomessa näin:
Euroopan komissio on jo nyt aloittanut konkreettiset toimet luomukysynnän lisäämiseksi. Maataloustuotteiden menekinedistämistoimien kautta ohjataan tänä vuonna 49 miljoonaa euroa rahaa luomutuotteiden kysynnän vahvistamiseksi EU:ssa ja EU:n ulkopuolella. Toimintaohjelma lupaa menekinedistämisrahoja luomulle myös jatkossa. Lisäksi ohjelmaan on kirjattu sosiaalisen median kampanjoita ja vuotuinen EU:n oma luomutuotannon päivä.
Ei, Johanna Auer, turhaan ei syytetä, että luomumarkkinaa yritetään luoda jotenkin keinotekoisesti. Tuossa syyllinen on napattu kiinni verekseltään, itse teossa!
Kaikkialla EU:ssa tuota ei ole otettu vastaan samanlaisella hiljaisella hyväksymisellä, kuin nyt Suomessa näyttää tapahtuvan. Löytyy voimakkaita ääniä, että kehityksen
jo nyt, alusta saakka pitäisi tapahtua markkinaehtoisesti. Se ei kyllä miellyttäisi Pro Luomua. Nämä vanhat laskelmamme hiukan lukuja viilaten yhä pitävät:
Vastaehdotus: koko luomuruoan kysyntä Suomessa voidaan helposti tyydyttää tuonnillaHallitusohjelma asettaa vaikeasti ymmärrettäviä tavoitteita luomulle"Kysyntää vastaavaksi"! Nyt on hallituksen aika painaa jarrua luomun lisäämisessäTällä hidastuvalla kasvuvauhdilla luomumyynti jäänee - realistisesti arvioiden - koko loppuvuosikymmenen ajaksi alle 2 prosenttiin koko elintarvikemyynnistä.
Luomun noin kaksinkertaiset hinnat ja sen suuri ulkomaisuusaste huomioon ottaen voidaan arvioida, että tuohon kysyntään vastaamiseen ei tarvittaisi Suomessa viljelyalaa kuin noin saman prosenttimäärän (2%) osuus kaikesta viljelyalasta (vaikka luomun hehtaarituotto onkin tavanomaiseen verrattuna vain puolet tai yksi kolmasosa).
Pro Luomun vuoden 2019 koosteesta:
Luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupassa on 2,6 %.
***
Näin muuten on:
Vaikka luomuviljelijät eivät tietenkään ole Euroopan ainoita kestäviä menetelmiä käyttäviä viljelijöitä, on hyvä muistaa, että luomu on toistaiseksi ainoa Euroopan laajuinen kestävyyttä edistävä järjestelmä, joka on ulkopuolisen tahon sertifioima, muistuttaa Lamminparras.
Mutta tuo asiantila pitäisi mahdollisimman pikaisesti muuttaa. Mm. suorakylvön pitäisi olla jo nyt luomun kilpailijana. Potentiaalisena päihittäjänä!