Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Tämän strategian painopisteistä ei ehkä saa täysin selvää:

Yhteinen ruokapöytä:
Ruokajärjestelmän yhteinen tulevaisuuskuva 2030 vahvistettu

Mutta se siinä on kyllä huomattavissa, että luomua siinä ei mainita. Ellei sitä sitten ole kätketty jonkun muun ilmaisun sisään. Mutta tämä puhuisi oikeastaan jopa vanhaa luomutavoitetta vastaan:

Tuotantolähtöisyydestä siirrytään kohti kysyntälähtöisyyttä. Keskustelufoorumin mukaan kuluttajien valinnat ohjaavat ruokaketjun kaikkien osien valintoja. Yhteinen ruokapöytä arvioi, että samalla vastuullisesti tuotetun suomalaisen ruoan ja ruoan tekijöiden arvostus sekä arvonlisä kasvavat ja ruuantuotannon korkean omavaraisuuden merkitys nousee.

Jos kysynnän mukaan mennään, niin luomua on jo enemmän kuin riittävästi. Minkäänlainen luomupinta-alan lisääminen ei ole tarpeen. Josta olemme edellä vuosien varrella monin tavoin huomauttaneet, mm. näin (2005):

Valtiovalta houkuttelee mainoskampanjalla kansalaisia luomun kuluttamiseen

Kun se ei siinä onnistunut, eikä jatkossa siis edes yritä, nykyinen luomuala riittää. Ei, vaan sitä on luultavasti liikaa, jo nyt.

Tiiviistä pdf-tiedostosta (itse strategia) poimin nämä kohdat:

Uusien teknologioiden ja digitalisaation nopea globaali kehitys on haastanut myös Suomen ruokajärjestelmää uudistumaan. Uudet innovaatiot ovat mahdollistaneet uusia tapoja tuottaa, hankkia ja valmistaa ruokaa. Uusilla teknologisilla ratkaisuilla tuotettu ravinto on osa hyväksyttyä ruokatarjontaa.

Tuon voi tulkita toivekkaasti jopa niin, että vähintään uuden geenitekniikan, geenieditoinnin käyttöönottoa suositellaan!

Ja eiko seuraavassa suositella tehoviljelyä?!!!

Globaalisti ruoan kysyntä on kasvanut merkittävästi. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja viljelykuntoisen maa-alan vähentyessä ruoantuotanto on rajautunut suppeammalle alueelle ja ruoan turvallisuudesta sekä ilmastoystävällisyydestä on muodostunut globaali kilpailutekijä.

***

Jos myös hallitus ottaa tuon tosissaan, sen pitäisi nyt myös harkita uutta vastausta EU:n komissiolle , sen strategiasta.

[Heikki Jokipii]

Sisukkaasti Osmo Rauhala yrittää elvyttää vanhaa ideaansa, jonka sai aikanaan solutettua mukaan maabrändiraportiin:

Luomutuotanto olisi yksi tapa kirkastaa Suomi-kuvaa

Muut sen ovatkin jo käytännössä unohtaneet. Hänellä on muutenkin vanhoja, jo toivottomiksi havaittuja ideoita. Kuten luomutuotteiden vientimahdollisuudet:

Yhtä huonosti on käynyt kulloinkin istuneiden hallitusten tavoitteille vähentää elintarvikesektorin aiheuttamaa alijäämää Suomen vientitaseessa. Pellervon taloustutkimus kertoi vuonna 2019 elintarvikkeiden kauppataseen alijäämän kasvaneen Suomen EU-jäsenyyden aikana vajaasta miljardista kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2017 mennessä.

SUOMI yrittää edelleen viljellä ja viedä etupäässä tehokasvatettua bulkkiruokaa, vaikka sillä sektorilla meillä ei ole merkittäviä etuja ja ala on tiukasti kilpailtu. Sen sijaan luomun kasvatukseen meillä olisi paremmat olosuhteet, ja myös luomuruuan kasvavat markkinat maailmalla ovat jo pitkään olleet näköpiirissä.

Kun luomutuotteiden vienti edelleen nököttää siinä surkeassa alle 30 miljoonassa ja n. 2% osuudessa. Ja turha väittää, ettei olisi yritetty. Eli se hyttysen pissa tuosta 3 miljardista — siitä n. 1%! Mutta muussa ruokaviennissä silloin tällöin onnistutaan.

PS. Yritin tietysti vastausta Rauhalalle paperilehteen. Katsotaan kuinka siinä käy, julkaistaako se.

[Heikki Jokipii]

Tällainen uusi sivusto on Googlen mukaan ilmestynyt pari päivää sitten verkkoon:

https://suomenluomupiiri.fi/

Sivustolla itsellään ei kerrota julkaisupäivämääriä. Tuolla sivustolla esitetään kuitenkin näkemyksiä ja tietoja noin 8 vuoden takaa, mm. tästä:

https://suomenluomupiiri.fi/luomuruuan-tuotanto-suomessa/

Suomen kansalaiset eivät ole ainoita, joita luomuruoka kiinnostaa. Myös Suomen valtio haluaa tehdä Suomesta luomumaan ja tämä tavoite on kirjattu hallitusohjelmaankin. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään puolet kaikista pelloista olisi luomutuotantoon käytettävää peltoalaa.

Tuohan oli brändiryhmän tavoite. Ja jonkin aikaa se otettiin, varsinkin alemmassa hallinnossa, ikäänkuin valtiovallan asettamana tavoitteena. Mutta ei enää. Tuo 50% ei ole hallitusohjelmassa. Itse asiassa ei ole koskaan ollutkaan. Muodossa "vähintään" se ei ollut edes brändiryhmällä. Edellä on kerrottu, miten 20%:in tavoite kyllä juontuu siitä. Mutta sittenkin on vain 20 prosenttia.

Myöskin tuon sivuston tilastolliset tiedot ovat vuodelta 2012.

[Heikki Jokipii]

PS. Yritin tietysti vastausta Rauhalalle paperilehteen. Katsotaan kuinka siinä käy, julkaistaako se.

Nyt se ei ole yli viikkoon tullut. Taidanpa "luovuttaa" ja julkaista sen täällä. Tällaisen lähetin.

***

Sisukkaasti Osmo Rauhala yrittää elvyttää vanhaa ideaansa, jonka sai aikanaan solutettua mukaan maabrändiraportiin, kirjoituksessaan "Luomutuotanto olisi yksi tapa kirkastaa Suomi-kuvaa" (HS 2.7.20).

Idea, että Suomessa 50% viljelyalasta siirrettäisiin luomutuotantoon, oli jo itsessään onneton. Mutta vielä onnettomammaksi asia tulee, kun nyt EU:n komissio on saanut päähänsä, että 25% koko EU:n viljelyalasta tulisi siirtää luomuun ("Farm to Fork" -strategia).

Mitä se merkitsisi EU:n (ja Suomen) ruoantuotannolle? EU:n tilastot eivät ole vieläkään kelvollisia, mutta Suomen ovat. Ja niiden mukaan oli näin v. 2019.

Yhteenveto siitä, millaisia tuotanto-osuuksia saavutettiin luomuviljelyn 11,7 prosentin viljelyala-osuudella v. 2019:

Vilja 3,6%
Kasvikset 2,2%
Marjat 2,9%
Hedelmät (omena) 1,5%
Maito 3,2%
Kananmunat 6,9%.
Liha 1%

Tuossa lihan 1% on saatu armeliasti ylöspäin pyöristämällä, sillä oletuksella että luomubroilereita on tuotettu v. 2019 yhtä paljon kuin parhaana vuonna aiemmin.

Koska luomuviljelyn suhteellinen tuottavuus ei ole EU:ssa Suomea kummempaa, merkitsisi tuo komission tavoite melkoista ruoantuotannon romahdusta. Kun on erittäin epätodennäköistä, että EU-kansalaiset suostuisivat syömään vähemmän, merkitsisi se sitä, että yhä enemmän jouduttaisiin tuomaan ruokaa EU:n ulkopuolelta.

Nyt on erittäin huono hetki edes harkita moista tavoitetta, kun YK:n asiantuntijoiden mukaan koronakriisi, yhdistyneenä erilaisten tuholaisten invaasioihin, uhkaa vakavasti köyhien maiden kykyä ruokkia väestönsä.

Suomen ruokaviennissä luomun lisääminen tuskin auttaa. Vuosikausien ponnistelujen jälkeen sen osuus on ruokaviennissä surkeat 2 prosenttia. Sitäkin osuutta pitää verrata tuohon hyväksytyn luomualan osuuteen.

Heikki Jokipii

puheenjohtaja
Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa — Turvattu Luonto ry

[Heikki Jokipii]

MT onkin yllättäen (?) samaa mieltä:

Kataisen hallituksen tälle vuodelle asettama luomutavoite on vielä kaukana – ei täyty ehkä seitsemän vuoden päästäkään

EU tavoittelee 25 prosentin luomualaa vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa on peltoa noin 2,3 miljoonaa hehtaaria. Siitä noin 310 000 hehtaaria eli alle 14 prosenttia on nyt luomussa.

Vuosina 2011–2014 toiminut Jyrki Kataisen hallitus tavoitteli luomualan olevan 20 prosenttia peltoalasta jo nyt vuonna 2020.

20 prosentin tavoite tarkoittaisi 460 000 hehtaarin luomualaa.

MT PLUS
Haluatko lukea koko jutun?

Mutta lieneekö jutussa kriittistä otetta siihen Kantarin arviomaan 17 prosenttiinkaan? Luultavasti ja valitettavasti ei. MTK:lle ja sitä myötä Maaseudun Tulevaisuudelle kaikki tuki kelpaa.

Eivätkä ammattilaisten edustajatkaan luultavasti nosta meteliä siitä, mitä EU:n ja Suomen nuo pyrkimykset merkitsevät ruoan tuotannolle. Vaikka kyllä sen takuulla tietävät.

[Heikki Jokipii]

Varmasti meidän tänäkin vuonna täytyy tonkia esille, paljonko nyt aiotaan luomutavoitteeseen satsata:

https://budjetti.vm.fi/indox/tae//2021/valtiovarainministerionKanta_tae_2021.jsp

Vaikka asia varmasti yleisessä keskustelussa, koko "konkurssiin" verrattuna pikkuasiana, ei luultavasti juuri tule esille.

[Heikki Jokipii]

Erityinen määräraha v. 2021 kohdassa "Luonnonmukainen tuotanto" oli 60 miljoonaa euroa. Siinä ei näkyisi olennaista kasvua. Mutta oliko siinä kaikki?

Hienoista nousua oli: tämän vuoden menoiksi arvioidaan 55,6 miljoonaa.

MT ja Leppä tulkitsivat asian kuitenkin näin (lihav. HJ):

MMM:n budjettiesityksessä ei yllätyksiä – Ministeri Leppä: "Iso kuva on se, että entisellä mallilla ja tukitasolla jatketaan"

Budjettiesityksen suurin nousija olivat ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit.

Ja totta kyllä onkin, että prosentuaalista nousua oli n. 10%.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa annetaan ymmärtää, ettei se luomuun siirtyminen metsänomistajalle mitään hankaluuksia merkitse, on pelkkää plussaa:

Luomumetsä tuo lisäarvoa matkailuyrittäjälle

Mutta vahingossa tulee kerrottua, ettei se ihan niin taida ollakaan:

Luomuun liittymisen jälkeen metsät tarkastetaan vuosittain, ja metsänomistaja sitoutuu ilmoittamaan, mikäli metsässä käytetään luomussa kiellettyjä torjunta-aineita tai lannoitteita.

– Monelle luomussa kielletylle aineelle toki löytyy korvaava tuote. Meillä metsät ovat rehevällä, vanhalla kaskimaalla, joten esimerkiksi lannoitusta ei ole tarvinnut tehdä, kertoo Pulkkinen.

(lihav. HJ)

"Meillä" viittaa tuossa Mikkelin kieppeille.

[Heikki Jokipii]

Kummasti vaan se Kataisen hallituksen päätös vuodelta 2013 pysyy virallisena valtion nettisivuilla. Vaikka menossa on jo 4. hallitus sen jälkeen. Tämä Luken sivulta:

Luomutuotanto ja luomuruoka

[...] Suomen hallitus on asettanut kansalliset tavoitteet luomun kehittämiselle. Tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä on Suomen viljelymaasta viidennes luomua, luomutuotannon määrä vastaa kotimaista kulutusta, luomuelintarvikemyynti on kolminkertaistunut vähittäiskaupassa ja ammattikeittiösektorilla, ja päiväkodeissa sekä kouluissa tarjotusta ruoasta viidennes on luomua. Luken ja Luomuinstituutin tärkeänä tehtävänä on tutkimuksen keinoin edistää tämän hallituksen tavoitteen toteutumista.

Katsotaan miten niille tavoitteille on tähän mennessä käynyt:

1. viljelymaasta viidennes luomua

- tavoitteesta on jääty. Ruokaviraston viimeinen luku on 14,1%. Koskien vuotta 2020.

2. luomutuotannon määrä vastaa kotimaista kulutusta

- tuo lienee saavutettu: kummankin osuus on siinä 2-3% kaikesta. Tosin nuo määrät vastasivat hyvin toisiaan jo alunperin. Eikä se kulutettu luomu ole edes pääosin kotimaassa tuotettua. Se on sitten toinen tarina, mihin ihmeessä tuo yllä oleva n. 14% kuluu.

3. luomuelintarvikemyynti on kolminkertaistunut vähittäiskaupassa

- tavoitteesta jääty: vuodesta 2013 vuoteen 2019 myynti on noussut 71% eli ei edes ihan kaksinkertaistunut. Tuon jyrkähkön kasvun jälkeenkin osuus on vain 2,6%.

4. ammattikeittiösektorilla, ja
5. päiväkodeissa sekä kouluissa tarjotusta ruoasta viidennes on luomua.

- ammattikeittiöissä yhteensä on luultavasti epäonnistuttu täysin:

Mutta kun tuohon Horeca-sektorin luomumyynnin yhteisarvoon ei ole vieläkään vuosien jälkeen tullut päivitystä, tarkoittanee se se sitä, että se on yhä noin tai alle 1% myynnistä.

Joten uskaltanemme tehdä johtopäätöksen, että missään muualla kuin julkisella sektorilla luomu ei menesty. Kokonaiskuvaa eivät jotkut esillä olleet huippukalliit ravintolat ole muuttaneet.

- vaikka päiväkodeissa ja  kouluissa osuus voi olla isompi, läheskään*) viidennestä se ei ole. Ainoastaan maidossa se on. Siitä sitten on lyötävä mynttiä. Mutta maidon osuus lastenkin ruokailussa on kuitenkin aika pieni, jopa hyvin pieni.

Eli tuon paremmin eivät Luke ja Luomuinstituutti ole myöskään pystyneet hallitusta tukemaan. Olettaen, että nuo tavoitteet ovat koko ajan olleet voimassa.

______

*) PS. Otetaan esimerkiksi helsinkiläisen koulun viime viikon ruokalista:

https://ruoka.palmia.fi/fi/ravintola/ravintola/haagan-peruskoulu/

Koko viikon aikana yksi ainoa annos, jonka mainitaan olevan luomua. Sekin luultavasti vain osittain: Härkislasagnette Luomupastasta. Eli ehkä vain pasta oli luomua.

[Heikki Jokipii]

Alkaa täsmentyä, miten niitä rajoituksia tästä kirjoituspöytätoimenpiteestä kuitenkin seuraa:

Kaakkois-Suomi sai kesällä ensimmäiset luomukeruualueensa

Luomusertifiointi ei estä metsän talouskäyttöä

Metsän sertifioiminen luomukeruualueeksi ei estä sen talouskäyttöä, mutta asettaa sille muutamia rajoituksia. Arto Pulkkinen toteaa, että esimerkiksi ureaa ei saa käyttää juurikäävän torjumiseksi kuusen- ja männynkannoista; sen sijaan harmaaorvakkasieni on sallittu.

– Lannoitteista sallittuja ovat muun muassa käsittelemätön puutuhka ja osa boorilannoitteista. Sen sijaan tukkimiehentäitä vastaan kemiallisesti käsitellyt taimet eivät kuulu luomuun, hän jatkaa.

En osaa vieläkään arvioida, paljonko ne järkevää metsänhoitoa haittaavat. Tämä säilyy koko homman tavoitteena:

Myös jokamiehenoikeudella poimittavat luonnontuotteet kuten marjat ja sienet ovat luomua, jos luomuvalvontaan rekisteröitynyt toimija kerää ne sertifioidulta luomukeruualueelta. Luomukeruun antimista valmistetut tuotteet menevät pääosiin vientimarkkinoille.

Eli suomalaisia ei yritetäkään hämätä. Epäselväksi hiukan jää, mistä niita hyötyjä erityisesti odotetaan:

Luomukeruu voi tuoda talous- tai imagohyötyä

Arto Pulkkinen arvioi, että sertifioinnin kustannusten takia metsänomistajalla on yleensä oltava mielessä jokin taloudellinen hyöty, jotta hän sertifioi metsän luomukeruualueeksi.

– Yksityisillä metsänomistajilla voi olla suunnitteilla luonnontuotebisnes, kun he vievät metsän luomuun. Esimerkiksi kaupungit voivat saada luomusta imagohyötyä ja edistää matkailualan yrittäjyyttä, Pulkkinen taustoittaa.

Kun viime vuonnakin 2019 luomukeruun tulokset jäivät hyvin vaatimattomiksi. Taitaa olla, että se on sitten tuo oletettu tai toivottu imagohyöty.

[Heikki Jokipii]

Maistelin vielä tätä osaa em. Pro Luomun tiedotteesta:

Kaakkois-Suomen luomukeruualueiden sertifiointiprosessia koordinoi Metsäkeskuksen Töitä luonnosta -hanke, joka myös koulutti lähes 50 henkilöä luomuluonnontuotteiden kerääjiksi. Yritysneuvoja Arto Pulkkinen Metsäkeskuksesta kertoo, että kesän aikana luomusertifioiduilta alueilta kerättiin noin 2 200 kiloa kuusenkerkkiä sekä muita luomuluonnontuotteita, kuten koivun ja vadelman lehtiä, nokkosta ja mesiangervoa.

Myös jokamiehenoikeudella poimittavat luonnontuotteet kuten marjat ja sienet ovat luomua, jos luomuvalvontaan rekisteröitynyt toimija kerää ne sertifioidulta luomukeruualueelta.

Kun se ilmeisin mieleen tuleva asia luomuluonnonmarjoista on, että ne ovat ihan samoja marjoja kuin muutkin, tuollaisilla erityisjärjestelyillä varmistetaan niiden status. Kaikki tuollaiset kommenvenkit ovat tarpeen, jotta saavutetaan tämä:

Luomusertifikaatilla on suuri merkitys luonnontuotealalla, sillä luomun kysyntä lisääntyy myös keruutuotteissa. Kaskein Marjan toimitusjohtaja Pekka Koivisto arvioi, että kysynnän kasvu on kymmeniä prosentteja vuositasolla.

– Esimerkiksi meidän omat puolukka- ja mustikkatuotteet ovat luomua, ja jatkojalosteena luomua menee myös vientiin. Maailmalla luomusertifikaatin merkitys on vielä selkeämpi kuin kotimaassa, se on enemmän vaatimus kuin toive etenkin Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa, Koivisto toteaa.

Mitä tuo mahtaa merkitä luomuvalvonnalle, joka meillä Suomessa on annettu valtion vastuulle? Tarkoittaako se esim. sitä, että valtion nyt täytyy pitää rekisteriä koulutetuista luomukerääjistä? Vai riittääkö se, että alalla toimivat yritykset on rekisteröity?

Ruokaviraston Luonnonmukaisen tuotannon valvontaraportissa 2019 ei vielä ollut erikseen mainittu, mitä toimenpiteitä on suoritettu luomuluonnontuotteiden valvomiseksi. Mutta onko se jatkossa tarpeen, tuleeko siitä valtiolle paljonkin vaivaa? Eli siis kustannuksia? Intuitiivisesti tuo tuntuu asialta, joka yhä enemmän perustelisi sitä ehdotusta, että luomuvalvonta tulisi siirtää valtiolta muualle, esim. Luomuliitolle.

[Heikki Jokipii]

Jaaha, tässä sitä kuitenkin ollaan:

Pro Luomun menekinedistämisohjelmalle miljoonarahoitus EU:lta

Ellei se kotimaisin voimin onnistunut, niin sitten EU kutsutaan apuun.

Eihän tuo suuren suuri summa ollut:

Pro Luomu sai lähes yhden miljoonan euron rahoituksen elintarvikkeiden laatujärjestelmien viestintään kohdennetusta painopistealueesta.

Ja eihän se nyt - näennäisesti - ole suomalaisten verorahoista. Mutta on kumminkin. Ja osoituksena siitä, että tämä hullutus kyllä jatkuu Suomenkin MMM:ssä ja politiikassa.

Nyt on tullut sitten aika käyttää nuo saadut rahat:

Finlands största ekokampanj startar i oktober

Den genom tiderna största ekokampanjen i Finland kör igång i oktober. Målsättningen är att öka ekouppköpen samt förbättra igenkänningen av EU:s ekomärke. Kampanjen startar i rätt tid eftersom intresset för eko har förstärkts ytterligare i och med coronapandemin. Allt fler finländare köper ekologiskt och känner också igen EU:s ekomärke.

Tällaisia suunnitellaan:

[...] Med hjälp av kampanjen vill man på bred front nå ut till konsumenterna via TV, videotjänster och sociala medier.

På nästa års sida är det meningen att det skall delas ut ekosmakprover till konsumenterna i köpcentren. Kampanjen, som produceras av Pro Luomu och reklambyrån RYHMÄ Creative, pågår till år 2022.
 
Kampanjens helhetsbudget är 1,4 miljoner euro av vilka närmare en miljon kommer från EU och resten finansieras av Pro Luomus medlemmar.

Mitenkä voisi vaatia, että nuo maistiaiset järjestettäisiin sokkotesteinä? 

Varmaankin saamme lukea tuosta kampanjasta kohtapuoleen myös Pro Luomun tiedotteista. Kampanjan onnistumista aiotaan ilmeisesti seurata tällä vanhanaikaisella tavalla:

Den största förändringen jämfört med undersökningen för ett år sedan är att andelen konsumenter som inte alls bryr sig om eko har sjunkit med hälften. Idag uppger endast fem procent av finländarna att de aldrig köper ekologiskt. Omkring en femtedel av finländarna meddelar att deras intresse för ekomat har ökat i och med coronapandemin.

Detta framkommer i den gallup som TNS Kantar utförde i början av september för Pro Luomu och där 1.185 vuxna finländare svarade.

Eli luomubarometreillä.

Jos tuo tutkimus sitten noin 2 vuoden päästä uusitaan, ja saadaan vastaavia tuloksia, uskotaanko sitten, etteivät rahat ole menneet hukkaan? Me tulemme kuitenkin seuraamaan luomun kokonaismyyntiä. Ja toisella silmällä sitä, mitä tuloksia saadaan etukorttitutkimuksesta.

[Heikki Jokipii]

Eikä siinä todellakaan kauan mennyt. Pro Luomu:

Suomen suurin luomukampanja käynnistyy lokakuussa

Mistähän nämä tulokset ovat löydettävissä:

Tiedot käyvät ilmi Pro Luomun Kantarilta tilaamasta kyselystä, johon vastasi syyskuun alussa 1185 aikuista suomalaista.

Kun tuossa ilmeisesti puhutaan syyskuusta 2020. Tuo ruotsinkielinen uutinen oli aika lailla yksi yhteen Pro Luomun tiedotteen kanssa.

[Heikki Jokipii]

Siinä on nyt sitten arvioitava vastakkain tuosta saavutettavissa olevat hyödyt ja metsien luomusertifioinnin mahdolliset hyödyt. Ja kyllä ne vastakkain ovat, en ollenkaan usko, että tuo olisi saavutettavissa pelkillä luomuhyväksytyillä lannoitteilla.

Tämä on maksumuurin takana, mutta otetaan tuosta otsikosta jälkimmäinen tieto:

Tukes: Maatalous käyttää Suomessa maltillisesti kasvinsuojeluaineita – metsätaloudessa käyttö on lisääntynyt viime vuosina

Jotain syytä tuohon käyttöön on. Jotain hyötyä, joka ylittää luomusertifioinnin hyödyn.

[Heikki Jokipii]

Tässä artikkelissa melkeinpä myönnetään, että koko juttu on huijausta ja kekkalointia:

Valtaosa Suomen metsämarjoista voisi olla luomua, mutta sertifikaatti puuttuu – "Tällä hetkellä suurin ongelma on, että luomukeruualueet ovat kartalla pirstaleisia"

Suomen metsistä jopa 90 prosenttia olisi mahdollista sertifioida luomukeruualueiksi, sanoo Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.
[...]
Vielä vuonna 2018 noin 40 prosenttia Suomen metsistä, kaikkiaan 11,6 miljoonaa hehtaaria, kuului luomukeruualueeseen. Määrä vastasi noin kolmannesta maailman kaikesta luomukeruualasta.

Luomukeruuala kuitenkin väheni viime vuonna 4,6 miljoonaan hehtaariin, eli alle puoleen entisestä.

Mikään ei siis muuttunut, paitsi "kirjoituspöydällä". Jos noin suuri osa on periaatteessa luomua, tulee marjastaja käytännöllisesti katsoen aina keränneeksi marjoja, jotka voisivat olla luomua, tai oikeastaan ovat jo.  Sitä ollenkaan yrittämättä, haluamattakaan niin tehdä.

"Luomusertifikaatti ei tietenkään vaikuta esimerkiksi marjan makuun, vaan luomu on tapa erottua ja saada parempaa hintaa", Partanen kuvailee.

Mihin se siis vaikuttaa? Vähän vielä tuohon, ja tulisi oikea vastaus: ei mihinkään. Vaan se tapa saada parempaa hintaa. Ulkomaalaisilta, suomalaisethan eivät tuohon lankaan mene. Viime kesänä Helsingissä kierrellessäni en nähnyt missään kaupattavan luomuluonnonmarjoja.

"Yleinen harhaluulo on se, että kaikki metsästä kerättävä olisi automaattisesti luomua, mutta ei se niin mene. Metsän pitää olla luomusertifioitu."

Tuo yleinen harhaluulo on tavattoman ymmärrettävä, jos on kyse täsmälleen samanlaisista tuotteista.