Tällaisena sitten edellämainitun samanotsikkoisen seminaarin tulos vedettiin yhteen:
Luomutuotanto ja tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmäYritystä nähdä luomussa jotain hyvää oli tai on kovasti:
Vaikka maan käytön kannalta luomu onkin tavanomaista tuotantoa huonompi vaihtoehto, erityisesti maaperän kasvukunnon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta luomuviljely päihittää perinteisen viljelyn. Lukuisten tutkimusten perusteella on selvää, että kasvit ja niveljalkaiset – eli muun muassa ruoantuotannon kannalta merkittävät hyönteiset kuten pölyttäjät, hyötyvät luomuviljelystä. Niveljalkaisten lisääntyminen taas vaikuttaa pitkälle ravintoverkossa, lisäten hyönteisiä ravintona käyttävien lajien, kuten lintujen, määrää.
Mitä ihmettä on tuo maan kasvukunto, jos se ei milloinkaan tule esille? Vuodesta vuoteenhan luomusadot pysyvät tavanomaista kehnompina. Luonnon monimuotoisuutta on jo käsitelty ja käsitellään täällä
toisaalla.
Sitten tulee esille usko luomun kehittämismahdollisuuksiin, "Luomu 3.0":
Miten luomun käytäntöjä voitaisiin kehittää ja soveltaa laajemmin?
Jotta tulevaisuuden ruokajärjestelmä saataisiin vastaamaan kasvavaa kulutusta ja ympäristön kantokykyä, on tärkeää kysyä, miten luomujärjestelmän sääntöjen tulisi kehittyä ja toisaalta miten luomuviljelyn positiivisia käytäntöjä saataisiin laajempaan käyttöön. Luomu voisi olla kokoaan suuremmassa roolissa ratkaisemassa maailman ruoantuotannon haasteita, mutta se vaatii myös luomujärjestelmältä kehittymistä viimeisimpään tutkimustietoon nojaten, eikä vähiten satotasojen nostamista.
Miten luomu kehittyi viimeisissä hyväksytyissä EU:n luomusäännöksissä? Mitä uutta tutkimustietoa voi sen pohjalta ottaa käyttöön? Paljonko satotason oletetaan nousevan? Koska tuon vaivalla synnytetyn säännöstön oletetaan
taas muuttuvan? Eli kehittyvän toivottuun suuntaan.
Erittäin epätodennäköisenä on pidettävä sitä, että EU:n "mallioppilas" Suomi säätäisi itselleen omat, "Luomu 3.0":n mukaiset luomusäännöt.
Tuotantomenetelmien kirjo on nykyisellään laaja sekä luomussa että tavanomaisessa viljelyssä. Viljelijöitä tulisi kannustaa ympäristölle suotuisien viljelymenetelmien käyttöön tuotantotavasta riippumatta. Tavanomaisessa viljelyssä tulisi siirtyä yhä enemmän kierrätyslannoitteiden käyttöön sekä biologisen typen sidonnan lisäämiseen.
Kannustapa siinä sitten, jos toisella kädellä on kuitenkin luomuviljelijöitä uhattava luomutukien menetyksellä, jos tiettyjä (vaikka kuinka ympäristölle suotuisiksi osoitettuja) menetelmiä otetaan käyttöön (mikä tahansa esim. jossa on hiukankin mukana geenitekniikka). Onko se tavanomainen viljely ylipäänsä, jolla olisi rajoituksia
ravinteiden kierrätyksessä? Miksi ihmeessä pitäisi tavanomaisella puolella lisätä biologisen typensidonnan käyttöä? *) Jotta (itseisarvona?) luomun käytäntöjä sovellettaisiin? Mitä siitä, jos silloin tavanomaisesta viljelystä tehdään sitä kautta maankäytön kannalta nykyistä huonompi vaihtoehto?
Puhutaanpa, kehottaa tuo artikkeli sitten, muusta ...
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tuottajia tulisi ohjata yhä enemmän tilakohtaisesta ja alueellisesta erikoistumisesta monipuoliseen tuotantoon ja pois ravintoverkkoihin vaikuttavien torjunta-aineiden käytöstä. Peltojen ja viljelymaisemien monimuotoisuutta on lisättävä. Luomu toimii tässä hyvin – viljelykierrot ja pellon käyttö ovat monimuotoisempia kuin tavanomaisessa maataloudessa.
... koska oikeastaan koko seminaarissa oli kysymys asetettu ihan väärin:
Luomu – tai viljelykäytännöt ylipäätään – yksin eivät kuitenkaan ratkaise globaaleja ruoantuotannon ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi vaaditaan globaalisti reilumpaa ja tasaisemmin jakautunutta ruoan tuotantoa, siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon sekä ruokahävikin suitsimista.
Jos pyritään "pois ravintoverkkoihin vaikuttavien torjunta-aineiden käytöstä", niin siinä saakin sitten olla tarkkana,
minkä torjunta-aineiden käytöstä pois pyritään.
Minä taas näkisin ja jopa väittäisin, että kyllä globaalilla tasolla viljelykäytännöillä on enemmän merkitystä kuin puurolautasen syömisellä tyhjäksi täällä kehittyneessä maailmassa. Ratkaisevaa ruokahävikkiä kun on jo pellolla tai matkalla sieltä tuhoutuva ruoka, kehitysmaissa.
Nuo olivat globaalisia pohdintoja. Mutta kyllä seminaarissa silmämääränä kuitenkin koko ajan oli miten Suomen politiikkaa ja käytäntöä asiassa kehitetään. **) Ja perustellaan.
__________
*) olisiko tämä (tänä) jouluna hyvä valtakunnallinen tavoite? Joulukynttilöiden sytyttämisessä pitäisi riippuvuutta nykyisin
ulkomaisista tulitikuista vähentää. Jokainen perhe hankkii kotimaiset tulukset ja kotimaista taulaa. Ja opettelee, miten tehdään takkaan tms.
umpimähkä, jonka sisään säilötään tuli yön ylitse.
**) tai tehdään, sitä muuttamatta eli mitenkään kehittämättä? Mutta tiedemiehet, jotka palkkansa valtiolta saavat, ovat siis lojaaleja, ja tukevat hallituksen linjaa. Tuolla tavalla, että
luomu voisi olla hyvä juttu, jos ...! Ei ole varsinaisesti valehdeltu.