Tuottava Maa Turvattu Luonto navi
20.07.18 - klo:15:05 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset: Tuottava maa turvattu luonto ry - tervetuloa!
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Jäsenet Kirjaudu Rekisteröidy  
Äänestys
Kysymys: Pitäsikö siis Suomesta tehdä luomumaa?
Kyllä
Ei
En sittenkään tiedä, kaiken alempana olevan luettuani

Sivuja: 1 ... 15 16 [17] 18 19
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Suomesta "luomumaa"?  (Luettu 69982 kertaa)
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #240 : 06.09.17 - klo:04:23 »

Ilmari Schepel kertoo, mitä olisi pitänyt tehdä, ja millä aikataululla:
[...]
Tuohon vähän nostalgissävyiseen puheenvuoroon ei minulla ole niin täsmällistä vastalausetta, että kommentoisin Schepeliä Uudessa Suomessa. Mutta kun itsellenikin ikää tulee, niin täytyy ( Hymyilee leveästi) lainata Radio Suomen onnitteluohjelmasta kuulemaani:

Lainaus
Niin kauan on kaikki hyvin, kun lauseeseen "mitä minä sanoin" lisätään loppuun huutomerkki. Eikä kysymysmerkkiä.

Schepel  sai julkisuutta Suomen Kuvalehden "25 vuotta sitten" -palstalla:

Hän, 25 vuotta sitten

Ja toistaa tuon vähän oudon "juna"-näkemyksensä (vastauksena repliikkiin "Mihinkä se koira karvoistaan pääsee?");

Lainaus
Niinpä. Joskus 10 vuotta sitten Aleksander Stubb ja Jorma Ollila meinasivat saada samanlaisia karvoja kun ehdottivat yhtä vakavissaan Luomu-Suomea, osana Suomen maabrändistä. Heheh! Mutta kuten tuossa totesin: juna meni jo ja pysyvästi.

Sen verran voisi tuohon kommentoida, että pääosin näyttää siltä, että muukin Suomi näyttää nyttemmin unohtaneen tuon "junan" (ja aika pysyvästi): maabrändistä ja siitä 50% Luomu-Suomesta ei enää juuri tai jopa lainkaan puhuta. Vaikka sitä hetken aikaa pidettiinkin (joissakin piireissä, jopa valtionhallinnossa) jonkinlaisena muka yleisesti hyväksyttynä "tehtävänä Suomelle" (ks. edellä). Eikä siitä ole kuin 7 vuotta, ja jos se olisi "voimassa", oltaisiin "suunnitelmakaudella", tavoitteenahan oli vuosi 2030.

Mutta Jyrki Kataisen aikana ujutettiin hallitusohjelmiin, Kataisen hallituksen jälkeisiinkin, kyllä se ihmeteltävä "vesitetty" 20% tavoite (vuoteen 2020 mennessä), josta ei tunnuta päästävän eroon, tavoitteena. Aika laiskasti sitä kyllä sitten oikeastaan käytännössä tavoitellaan.
« Viimeksi muokattu: 06.09.17 - klo:09:36 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #241 : 01.11.17 - klo:04:49 »

Sentään tätä tässä valtion järjestämässä seminaarissa pohdittiin ...

ONKO LUOMU PAREMPAA KUIN TAVANOMAINEN TUOTANTO? - LUKEN SEMINAARISSA POHDITTIIN IKUISUUSKYSYMYSTÄ

... mutta eipä taida mikään esille tullut seikka heilauttaa sitä tosiasiaa, että MMM edelleen julistaa luomun lisäämisen olevan Suomen "strateginen tavoite".

Tähän ideaan paetaan nykyisin yhä yleisemmin, niin tässäkin seminaarissa:

Lainaus
Yksiselitteistä vastausta kysymykseen ei saatu.

Luomu ja tavanomainen maatalous nähdään usein toisilleen vastakkaisina päämäärinä. Asian ei kuitenkaan asiantuntijoiden mukaan tarvitsisi olla näin mustavalkoinen.

Monet tilaisuuden puhujat totesivat, että luomun hyviä käytäntöjä tulisi ottaa käyttöön tavanomaisessa maataloudessa yhä enemmän. Vastaavasti luomutuotannon olisi syytä oppia tehokkuutta tavanomaisesta tuotannosta, sillä korkeat sadot ovat tärkeitä myös ympäristön kannalta.

Kuten kävi oikeastaan Luomuinstituutin kesäisessä kansainvälisessäkin seminaarissa. Tuon idean toivottomuudests ja epärealistisuudesta meillä on oma triidinsä.

Kummasti sitten Luken seminaarissa esitetään tämä ikäänkuin lopputulemana:

Lainaus
Moni puhujista peräänkuulutti, että tulevaisuudessakin olisi hyvä olla sekä luomutuotantoa että tavanomaista tuotantoa. Molemmissa on etunsa, ja toisaalta kuluttajille tulee tarjota vaihtoehtoja kulutusvalintoihinsa.

Tuota valintamahdollisuuden ylläpitämis- ja lisäämisargumenttia ei muuten koskaan sovelleta GM-ruokaan, oletteko huomanneet? Eikö loogisesti pitäisi olla viljelijöille myös GM-tuki? Ihan tuon valinnan mahdollisuuden takia?

Jotenkin tuntuu, että seminaarin tarkoituksenakin oli, että sen aihe jäisikin "ikuisuuskysymykseksi".
« Viimeksi muokattu: 02.11.17 - klo:05:57 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #242 : 02.11.17 - klo:05:25 »

Lieneekö tämä sama tilaisuus kuin edellinen, vaikka tässä ei Lukea järjestäjänä mainitakaan:

Luomutuotanto ja tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä

Ainakin Hanna Tuomisto mainitaan esiintyjänä molemmissa. Tietysti hän on teoreettisesti voinut rientää tilaisuudesta toiseen.

Kivaa on, että tallenteet tilaisuudesta luvataan tuolle sivustolle lähipäivinä. Itse toivoisin, että silloin laitettaisiin sinne (myös) esitysdiat.

Ilmeisesti kriittiseen, objektiiviseen keskusteluun ainakin pyrittiin. Tällainen twiitti löytyi:

Lainaus
Annaleena Ylhäinen uudelleentwiittasi
Ymp-tiedon foorumi
@ymparistotieto
·
30. lokak.
Menikö #luomuntulevaisuus ohi? Seminaarin tallenteet ja materiaalit saatavilla pian sivuillamme:


Niinpä tuon edellisen pessimismini voi kääntää optimismiksi myös valtiovallan osalta: entä jos tuo olikin ensimmäinen, varovainen yritys kyseenalaistaa tuota "strategista tavoitetta"? Tai ainakin yritys vaatia lopultakin sille kunnollisia (fakta)perusteita?
« Viimeksi muokattu: 02.11.17 - klo:08:05 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #243 : 07.11.17 - klo:07:18 »

Luomuinstituutti ilmeisesti tulkitsi kuitenkin asian niin, että tuossa tilaisuudessa loydettiin pääosin luomus puoltavia argumentteja:

Luomutuotanto ja tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä

Nämä esitetään kylläkin (käsiteltyinä) kysymyksinä, mutta annetaan ymmärtää, että niihin muka löydettiin luomua tukevia vastauksia:

Lainaus
Mitä vastauksia luomu voi tarjota globaaleihin haasteisiin ruoan riittävyydestä maapallon kasvavalle väestölle? Entä voiko biotekniikan tutkimus tarjota uusia ratkaisuja luomutuotannolle?

Usein luomu ja tavanomainen maatalous esitetään toisilleen vastakkaisina, mutta voisiko luomun hyviä käytäntöjä ottaa käyttöön myös tavanomaisessa maataloudessa yhä enemmän ja näin lisätä kestävyyttä?

Ja eduskunnassa kun ei olla, uskallan sanoa, että tämä on vale:

Lainaus
Luomuviljely on edelläkävijä maaperän hiilensidontakyvyn ylläpitäjänä.

Pienemmät sadot sitovat myös hiiltä maaperään tavanomaista viljelyä vähemmän. Myös parhaiten hiiltä sitova viljelytapa eli suorakylvö on luomussa käytännössä mahdotonta.
« Viimeksi muokattu: 07.11.17 - klo:07:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #244 : 20.11.17 - klo:08:17 »

Kärkisijaa siinä, miten paljon luomupinta-alaa on suhteessa luomumyyntiin, pitää hallussaan joko Suomi tai Eesti.

Siinä kisassa Eesti eli Viro on nyt vienyt kyllä voiton (Maaseudun Tulevaisuus):

Virossa yli tuhannen hehtaarin maatilat jyräävät - luomua liki viidennes peltoalasta

Maksumuurin takana, mutta tuossa tuli jo tuo tieto. Luomuruoan kulutus tuossa maassa on yhä minimaalista, tuskinpa edes yhtä prosenttia kaikesta. Se siis vie luomunsa, tiettävästi mm. Suomeen. Esim. luomukauraansa (joka kyllä täältäkin jatkaa matkaansa).


Pieni korjaus, joka ei poista itse perusasiaa. Siiskosen ym. vertailututkimuksen (2017) mukaan luomun osuus kulutuksesta v. 2016 olisi kuitenkin ollut 1,6% (21.11.17) Siellä siis peltoalan osuus on yli kymmenkertainen, meillä vain noin viisinkertainen, kulutuksen %-osuuteen nähden. Tosin Tallinnassa suomalaisten turistien syömä luomu varmaankin lasketaan virolaisten kulutukseksi? Ja tuliaisiksi ostamakin?
« Viimeksi muokattu: 25.02.18 - klo:09:30 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #245 : 01.12.17 - klo:05:16 »

Tällaisena sitten edellämainitun samanotsikkoisen seminaarin tulos vedettiin yhteen:

Luomutuotanto ja tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä

Yritystä nähdä luomussa jotain hyvää oli tai on kovasti:

Lainaus
Vaikka maan käytön kannalta luomu onkin tavanomaista tuotantoa huonompi vaihtoehto, erityisesti maaperän kasvukunnon ja luonnon monimuotoisuuden kannalta luomuviljely päihittää perinteisen viljelyn. Lukuisten tutkimusten perusteella on selvää, että kasvit ja niveljalkaiset – eli muun muassa ruoantuotannon kannalta merkittävät hyönteiset kuten pölyttäjät, hyötyvät luomuviljelystä. Niveljalkaisten lisääntyminen taas vaikuttaa pitkälle ravintoverkossa, lisäten hyönteisiä ravintona käyttävien lajien, kuten lintujen, määrää.

Mitä ihmettä on tuo maan kasvukunto, jos se ei milloinkaan tule esille? Vuodesta vuoteenhan luomusadot pysyvät tavanomaista kehnompina. Luonnon monimuotoisuutta on jo käsitelty ja käsitellään täällä toisaalla.

Sitten tulee esille usko luomun kehittämismahdollisuuksiin, "Luomu 3.0":

Lainaus
Miten luomun käytäntöjä voitaisiin kehittää ja soveltaa laajemmin?

Jotta tulevaisuuden ruokajärjestelmä saataisiin vastaamaan kasvavaa kulutusta ja ympäristön kantokykyä, on tärkeää kysyä, miten luomujärjestelmän sääntöjen tulisi kehittyä ja toisaalta miten luomuviljelyn positiivisia käytäntöjä saataisiin laajempaan käyttöön. Luomu voisi olla kokoaan suuremmassa roolissa ratkaisemassa maailman ruoantuotannon haasteita, mutta se vaatii myös luomujärjestelmältä kehittymistä viimeisimpään tutkimustietoon nojaten, eikä vähiten satotasojen nostamista.

Miten luomu kehittyi viimeisissä hyväksytyissä EU:n luomusäännöksissä? Mitä uutta tutkimustietoa voi sen pohjalta ottaa käyttöön? Paljonko satotason oletetaan nousevan? Koska tuon vaivalla synnytetyn säännöstön oletetaan taas muuttuvan? Eli kehittyvän toivottuun suuntaan.

Erittäin epätodennäköisenä on pidettävä sitä, että EU:n "mallioppilas" Suomi säätäisi itselleen omat, "Luomu 3.0":n mukaiset luomusäännöt.

Lainaus
Tuotantomenetelmien kirjo on nykyisellään laaja sekä luomussa että tavanomaisessa viljelyssä. Viljelijöitä tulisi kannustaa ympäristölle suotuisien viljelymenetelmien käyttöön tuotantotavasta riippumatta. Tavanomaisessa viljelyssä tulisi siirtyä yhä enemmän kierrätyslannoitteiden käyttöön sekä biologisen typen sidonnan lisäämiseen.

Kannustapa siinä sitten, jos toisella kädellä on kuitenkin luomuviljelijöitä uhattava luomutukien menetyksellä, jos tiettyjä (vaikka kuinka ympäristölle suotuisiksi osoitettuja) menetelmiä otetaan käyttöön (mikä tahansa esim. jossa on hiukankin mukana geenitekniikka). Onko se tavanomainen viljely ylipäänsä, jolla olisi rajoituksia ravinteiden kierrätyksessä? Miksi ihmeessä pitäisi tavanomaisella puolella lisätä biologisen typensidonnan käyttöä? *) Jotta (itseisarvona?) luomun käytäntöjä sovellettaisiin? Mitä siitä, jos silloin tavanomaisesta viljelystä tehdään sitä kautta maankäytön kannalta nykyistä huonompi vaihtoehto?

Puhutaanpa, kehottaa tuo artikkeli sitten, muusta ...

Lainaus
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tuottajia tulisi ohjata yhä enemmän tilakohtaisesta ja alueellisesta erikoistumisesta monipuoliseen tuotantoon ja pois ravintoverkkoihin vaikuttavien torjunta-aineiden käytöstä. Peltojen ja viljelymaisemien monimuotoisuutta on lisättävä. Luomu toimii tässä hyvin – viljelykierrot ja pellon käyttö ovat monimuotoisempia kuin tavanomaisessa maataloudessa.

... koska oikeastaan koko seminaarissa oli kysymys asetettu ihan väärin:

Lainaus
Luomu – tai viljelykäytännöt ylipäätään – yksin eivät kuitenkaan ratkaise globaaleja ruoantuotannon ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi vaaditaan globaalisti reilumpaa ja tasaisemmin jakautunutta ruoan tuotantoa, siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon sekä ruokahävikin suitsimista.

Jos pyritään "pois ravintoverkkoihin vaikuttavien torjunta-aineiden käytöstä", niin siinä saakin sitten olla tarkkana, minkä torjunta-aineiden käytöstä pois pyritään.

Minä taas näkisin ja jopa väittäisin, että kyllä globaalilla tasolla viljelykäytännöillä on enemmän merkitystä kuin puurolautasen syömisellä tyhjäksi täällä kehittyneessä maailmassa. Ratkaisevaa ruokahävikkiä kun on jo pellolla tai matkalla sieltä tuhoutuva ruoka, kehitysmaissa.

Nuo olivat globaalisia pohdintoja. Mutta kyllä seminaarissa silmämääränä kuitenkin koko ajan oli miten Suomen politiikkaa ja käytäntöä asiassa kehitetään. **) Ja perustellaan.


__________

*) olisiko tämä (tänä) jouluna hyvä valtakunnallinen tavoite? Joulukynttilöiden sytyttämisessä pitäisi riippuvuutta nykyisin ulkomaisista tulitikuista vähentää. Jokainen perhe hankkii kotimaiset tulukset ja kotimaista taulaa. Ja opettelee, miten tehdään takkaan tms. umpimähkä, jonka sisään säilötään tuli yön ylitse.
**) tai tehdään, sitä muuttamatta eli mitenkään kehittämättä? Mutta tiedemiehet, jotka palkkansa valtiolta saavat, ovat siis lojaaleja, ja tukevat hallituksen linjaa. Tuolla tavalla, että luomu voisi olla hyvä juttu, jos ...! Ei ole varsinaisesti valehdeltu.
« Viimeksi muokattu: 01.12.17 - klo:12:29 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #246 : 03.12.17 - klo:04:05 »

Em. juttuun linkatusta pdf-tiedostosta:

Lainaus
Maapallon kantokyvyn kannalta ruoantuotannossa tulee
vähentää riippuvaisuutta ulkopuolisista panoksista; väki-
lannoitteista, fosforista ja typestä.

Kyllä, jos maatalous, tehoviljely on riippuvainen fosforin ja typen tuonnista maapallon ulkopuolelta, tätä riippuvuutta täytyy ehdottomasti vähentää. Julmetun kalliiksihan tulee raaka-aineiden tuonti vierailta planeetoilla.  Virnistää

No, vakavammin, eihän sitä siinä tarkoitettu, vaan jatkettiin näin:

Lainaus
Ravinteiden kiertoon
ja kierrätyslannoitteiden kehittämiseen on panostettava
nykyistä enemmän.

Mutta tuokin kohta kyllä heijastaa sitä, että ei oikein osattu päättää, oliko tarkastelun kohde maailma, Suomi vai yksittäinen maatila? 100% omavaraisen luomutilan perusmalli, ihanne tuossakin kummittelee. Ilman vihjettäkään siitä, miten luomutilat tosiasiassa loisivat tavanomaisen maatalouden varassa, erityisesti juuri ravinteiden osalta.

Tätä arviota käytetään:

Lainaus
Luomussa sadot ovat keskimäärin 25 % pienemmät kuin
tavanomaisessa tuotannossa.5 Luomun häviöksi koituu
suurempi viljelyalan tarve tuoteyksikköä kohden – maan-
käytön kannalta se on tavanomaista tuotantoa huonompi
vaihtoehto.

Ensinnäkin voidaan kysyä, että miten tuollainen "keskimäärin" lasketaan. Ja otetaanko siinä huomioon välivuodet tms. tarvittava ala typen keräämiseksi? *) Kun taas meidän keräämiemme tietojen mukaan "raakasadotkin" ovat lähempänä 50 prosenttia (esim. Luken luomusatotilastot, ja Ruotsin vastaavat). Ja kokonaistulos koko pinta-ala huomioon ottaen, ei 25% pienempi, vaan noin 25% tavanomaisesta. Siis 75% pienempi.

Tuolle 25% väitteelle on tuo lähdeviitenumero (5), joka viittaa Hanna Tuomiston (2012) tutkimukseen. Mutta mihin sitä tarvitaan, jos meillä on tieto siitä, paljonko Suomessa on luomualaa, ja paljonko sillä ruokaa tuotetaan?

____________

*) sitä ei tunnuta laskevan maankäytöksi lainkaan, kun sitä päivastoin suositellaan lisättäväksi, tavanomaisellakin puolella. Tuo teksti jatkuu heti näin:

Lainaus
Toisaalta voidaan sanoa, että ilmastopäästöjen
ja vesistökuormituksen takia väkilannoitteisiin perustu-
vasta panosintensiivisestä viljelystä tulisi siirtyä luomun
tapaan yhä enemmän kierrätyslannoitteiden käyttöön ja
biologiseen typensidontaan kasvien avulla.
(lihav. HJ)
« Viimeksi muokattu: 03.12.17 - klo:09:49 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Jarrumies
Konkari
*****
Viestejä: 602


Profiili
« Vastaus #247 : 15.12.17 - klo:12:21 »

Tässäkin taas yksi paikka, jossa luomutuotantoa ei voi harjoittaa:

Suomalaisen kaivoksen tunneleissa 660 metrin syvyydessä kasvaa perunaa – "Tämä mullistaa ruoantuotantoa maailmalla"
https://yle.fi/uutiset/3-9971777

Kommentoikaapa!
tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #248 : 16.12.17 - klo:08:26 »

Tämäkään idea ei taida olla luomusääntöjen kanssa yhteensopiva:

Biolan tähtää rahkasammalella Euroopan markkinoille: Sammalvilla kasvattaa kohta Espanjan kurkkuja

Vaikka eräällä tavalla luonnonläheisestä ideasta onkin kyse, kierrätyksestä ja kompostoinnistakin puhutaan.

Jos tähdään viennissä näihin maihin ...

Kasvihuoneviljelyn kärkimaita Euroopassa ovat esimerkiksi Espanja, Hollanti ja Italia.

... niin niitähän ei luomukasvihuoneviljelylle nyt myönnetty poikkeussääntö koske, vaan ainoastaan pohjoismaita.

Niin se nyt taitaa olla, että jos keksitään hyvä ja luonnollinen idea, se ei ole sillä selvä. Ei tässä kuten ei tuossa kaivosviljelyssäkään.

***

Vertikaaliviljely on minusta ollut vähän falski idea, ainakin silloin, jos hyödynnetään auringonvaloa. Peltojen sijoittaminen pystyyn ei minusta mitenkään lisää auringon valoa tai energiaa. Mutta tuo kaivoskuilut ja ledit ovat selvästi eri asia.
« Viimeksi muokattu: 16.12.17 - klo:08:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #249 : 07.01.18 - klo:08:31 »

Kehotuseta, yllytystä tällaiseen isänmaalliseen huijaukseen:

Lähes kaikki Suomen metsät voisivat olla luomua – hakkuut ja metsänhoito sallittu

Sillä eihän se tietystikään voi olla väärin, jos ulkomaalaisia vetää höplästä.


Mutta olisiko tällainen sallittua, jota Yara suosittaa:

http://www.yara.fi/lannoitus/kasvit/metsa/

Ei olisi, näinhän on (MT):

Lainaus
Luomusertifikaatti ei estä hakkuita eikä maanmuokkausta. Kiellettyjä ovat ainoastaan juurikäävän torjunta urealla, kemiallinen heinäntorjunta ja tietyt kemialliset lannoitteet.

Sallittuja ovat tuhkalannoitus, juurikäävän torjunta harmaaorvakalla sekä luomukasvintuotannossa sallitut lannoitteet, maanparannusaineet ja kasvinsuojeluaineet

Eli kiellettyjä olisivat "vain" esimerkiksi kaikki Yaran ehdottamat ja tarjoamat aineet.

Onkohan sittenkään tuo metsien luomusertiointi tuollainen huomaamaton juttu, joka ei kenellekään aiheuttaisi harmia? Sen lisäksi, että se on (ulkomaalaisten) huijausta. Yaran sivustolta, tästä kohdasta:

http://www.yara.fi/lannoitus/kasvit/metsa/ymparisto/

Lainaus
Luonnonvaraiset keräilytuotteet

Lannoitetusta metsästä on turvallista kerätä marjoja ja sieniä. Sääolot ovat merkittävin yksittäinen marja­ ja sienisatoon vaikuttava tekijä, mutta suotuisissa olosuhteissa lannoitus lisää satoja. Tutkimuksien mukaan esimerkiksi puolukkasadon lisäys on jopa 150–350 kg/ha.
« Viimeksi muokattu: 07.01.18 - klo:09:14 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #250 : 09.01.18 - klo:08:32 »

Ideaan ja sen mielekkyyteen yhä uskotaan, ainakin viran puolesta ...

Suomessa kolmannes koko maailman luomukeruualasta – "Vakuuttelu suomalaisen luonnon puhtaudesta riitä"

... vaikka tällaisiakin esteitä myönnetään olevan:

Lainaus
Kerääjät eivät kuitenkaan saa juurikaan parempaa hintaa luomumarjojen poimimisesta.

Tuon Yaran tekstien pohjalta olen alkanut kysellä, mitä tämäkin usein toistettu tarkoittaa:

Lainaus
– Suomen metsistä yli 90 prosenttia soveltuisi luomukeruualueeksi, arvioi Ristioja.

Onko se vähän samanlainen kuin Ollilan ryhmän arvio, että Suomen pelloista 50% soveltuisi luomualaksi? Tuokaaan ei luultavasti voisi toteutua ilman, ettei siitä aiheutuisi lisäkustannuksia. Muitakin kuin byrokratiasta, sertifioinnista johtuvia? Kun kustannukset kohdistuvat muille, osittain asia on - myyjälle - vielä kiinni hoksaamisesta:

Lainaus
– Esimerkiksi sienten myyjät eivät vielä ole hoksanneet, että sieniäkin voisi kerätä luomuna.
« Viimeksi muokattu: 09.01.18 - klo:23:44 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #251 : 07.02.18 - klo:15:12 »

Tässä uutisessa Luomukeruun mahdollisuudet -seminaarista ei juuri ole täsmällisiä tietoja asian taloudesta ...

Villiluomun markkinat kasvussa – luomukeruualaa kaivataan lisää

.... mutta yhden jakolaskun pystyy tuosta tekemään. Kun v. 2016 saatiin tai myytiin 4,8 miljoonaa kiloa pääasiallisia luomumarjoja, mustikkaa ja puolukkaa, ja kun keräilyaluetta oli 12 miljoonaa hehtaaria, merkitsee se, että hehtaaria kohti niitä tuli 400 grammaa. Kiloina se on 0,4.
« Viimeksi muokattu: 07.02.18 - klo:15:53 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #252 : 08.02.18 - klo:06:10 »

Vertailu ei ole ihan reilu, koska nuo luomusertifioidut alueet ovat pääosin pohjoisessa, jossa minkä tahansa hehtaarituotto on luonnollisista syistä alhainen, mutta houkuttaa nostaa tuon 400 gramman rinnalle tämä edellä 7.1.18 mainittu Yaran tieto:

Lainaus
Tutkimuksien mukaan esimerkiksi puolukkasadon lisäys on jopa 150–350 kg/ha.

Täsmällisempiä teesiä minulla ei vielä ole, mutta sanoisin, että tuon luomukeruualuiden sertifioinnin tarkempi hyöty-kustannusanalyysi odottaa yhä tekijäänsä.

Tähän mennessä asiaa on ryhdytty edistämään oikeastaan iskulauseiden ja mutu-tiedon varassa. Se ei ehkä jatkossa olekaan sitä helppoa - ja halpaa, lähes ilmaista - kirjoituspöytätyötä, mitä se Lapin osalta on ollut.

Tuli tämä näkökulma kyllä tavallaan esille tuossa seminaarissakin, näin:

Lainaus
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pitää luomukeruuta kiinnostavana mahdollisuutena edistää maaseudun toimeentuloa ja yrittäjyyttä.

– Sertifiointi perustuu vapaaehtoisuuteen, joten on löydettävä väylä toteuttaa se siten, että maanomistajille on siitä enemmän hyötyä kuin haittaa. Pohjois-Suomessa luodusta mallista on hyviä kokemuksia, Tiirola totesi keskiviikkona Lahdessa avatessaan Luomukeruun mahdollisuudet -seminaarin.
(lihav. HJ)

Tämä nettilehti on nostanut tuon ajatuksen otsikkoon asti uutistoisinnossaan:

Villiluomun markkinat kasvussa – Tiirola: Maanomistajien saatava enemmän hyötyä kuin haittaa

PS. Muista Pro Luomun selvityksistä (ja mikseipä tuosta uutisestakin rivien välistä) selviää, että suuri osa noista luomumarjoista menee vientiin. Toisaalta niistä selviää, että luomuviennistä valtaosa perustuu luomukauraan. Toisaalta viimeisin tieto luomuviennin koko volyymistä on se (surkea) 10 miljoonaa euroa.  Niinpä, noiden tietojen pohjalta: koko tuon toimeliaisuuden taloudellinen merkitys on hyvin vähäinen. Ja hyvin vähän se on ainakin tähän mennessä voinut edistää "maaseudun toimeentuloa ja yrittäjyyttä".

Vaikka Foodiesta onkin bongattavissa 15 gramman pakastekuivattu luomumustikkapussi hintaan 3,29 /kpl eli 219,33€/kilo!   Virnistää

Tässä MT:n artikkelissa parin kolmen vuoden takaa ...

Suomalaiset luomumustikat maistuvat aasialaisille

... on myös haarukoitu asian taloudellista kokoa. Silloinen haarukka oli viennin osalta tässä:

Lainaus
Kaikkiaan täältä viedään luomumetsämarjoja vuodessa 2—5 miljoonan euron arvosta. Eniten viedään pakastettua puolukkaa ja mustikkaa.
« Viimeksi muokattu: 08.02.18 - klo:09:09 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #253 : 10.02.18 - klo:12:10 »

Karjalainen ei edes huomaa, miten se kirjoittaa itse itseään vastaan:

Pohjois-Karjala on hyvin luomuvedossa

Lainaus
Pohjois-Karjalan maaseutusuunnitelman tavoite on, että vuonna 2020 maakunnan peltoalasta on luomutuotannossa 30 prosenttia. Tähän on kaikki mahdollisuudet.

Kuluttajia on ärsyttänyt, ettei luomutuotteita ole ollut saatavilla. Se on ärsyttänyt myös luomuviljelijöitä, jotka ovat joutuneet myymään luomunsa ei-luomun joukkoon, halvemmalla hinnalla.

Jalostus ja jakelu on saatava kuntoon. Kuluttajilla on tässä viimekätinen toimivalta. Sitä tuotetaan ja myydään, mitä ostetaan.

Kumpi siis tuossa on ratkaisevassa asemassa, kuluttaja vai maakuntahallitus?

Erityisesti tietysti Pohjois-Karjalassa, jossa luomumyynti on minimaalista. Mutta vaikka ajattelisimme markkina-alueeksi koko maankin, oikea johtopäätös tuosta olisi, että luomuviljelyalaa pitäisi radikaalisti vähentää. Jos nimittäin "sitä tuotetaan ja myydään, mitä ostetaan" eikä luomua osteta kuin 2% edestä. Tuota alhaista prosenttilukua on ihan turha yrittää selittää sillä, että kuluttaja olisi kyllä halunnut ostaa, mutta luomutuotteita ei olisi ollut saatavilla.

Alueen ely-keskuksen mukaan tuossa tavoitteessa on edetty:

Lainaus
Pohjois-Karjala on luomumaakunta

Maaseuturahaston vuosikatsaus 2017

Pohjois-Karjalaan ohjautui 86,7 miljoonaa euroa maaseuturahaston julkista tukea vuonna 2017.

Luomun osuus kokonaispeltopinta-alasta oli Pohjois-Karjalassa 26 prosenttia, kun vastaava
luku valtakunnan tasolla on 12 prosenttia.

Paitsi siinä suhteessa, että luomun kysynnän prosenttiosuus olisi edes samassa kertaluokassa kuin tuo peltoalan osuus. Varsinkaan itse Pohjois-Karjalassa. Keskon kysyntäkartassa v. 2016 (viimeisin tieto) Pohjois-Karjala oli pääosin alle 0.5%:n luomukysynnän aluetta, loppualuekin alle 1%:n (= pari desimaalipilkun siirtoa!). Se ei ilmeisesti ole tuon "luomumaakunnan" "arvonimen" kriteerinä. Kun oma ely-keskus sen antaa.

Mutta ely-keskus varmaan onnittelee itseään, että maakunta on pystynyt maan hallituksen asettaman tavoitteen saavuttamaan, jopa sen ylittämään.
« Viimeksi muokattu: 10.02.18 - klo:12:47 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Heikki Jokipii
Ylläpitäjä
*****
Viestejä: 9867



Profiili Sähköposti
« Vastaus #254 : 11.02.18 - klo:07:16 »

Luomukeruuala ja luomupeltopinta-ala ovat kovasti eri asioita, vaikka molempia asioita on käsitelty tämän otsikon alla. Mutta molemmille asioille on yhteistä luomuväen usko siihen, että luomukäyttöön otetun pinta-alan lisääminen on sinänsä hyvä ja mielekäs tavoite.  Ihan riippumatta siitä, mitä sillä pinta-alalla tehdään, mitä tarpeita sillä tyydytetään ja missä määrin.

Mutta ehkä se on sitten helpompi mitata? Ja muutenkin mukavampi tunnusluku? Muistan kuinka brändityhmän 50% luomutavoite aluksi oli syödystä ja tuotetusta ruoasta, mm. Jorma Ollilan haastatteluissa. Mutta sitten vaivihkaa siirtyi tarkoittamaan pinta-alaa.

Sitten ei enempää mietitty, mitä sillä pinta-alalla saadaan tuotettua. Onkohan esim. Pohjois-Karjalan ely-keskuksella valmiita lukuja siihen, paljonko tuolla 26 prosentilla alasta sitten saadaan ruokaa aikaiseksi? Pitäisikö sitä oikein sieltä kysyä?

Varmaan luomukeruualan suhteenkin on mukavampi iloita siitä, että se on maailman suurin. Kuin miettiä sitä tylyä tosiasiaa, miten mitätön sen taloudellinen merkitys kuitenkin on.
« Viimeksi muokattu: 11.02.18 - klo:10:33 kirjoittanut Heikki Jokipii » tallennettu
Sivuja: 1 ... 15 16 [17] 18 19
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.4 | SMF © 2006-2007, Simple Machines LLC Validi XHTML 1.0! Validi CSS!