Suomesta "luomumaa"?

[Heikki Jokipii]

Säästetään ja vielä vähän lisääkin ...

MMM:n talousarvioehdotus sisältää 33 miljoonan lisäsäästön

... mutta ei siitä, mikä olisi hyvä ja tuskattomin säästökohde:

Turhuuksien turhuuteen ei rahaa!

[Heikki Jokipii]

Tässä alkaa jo olla vähän realismia (ESS):

Suomi on maailman laajin luomukeruualue - ei hyödynnetä

Suomalaiset metsät ovat lähtökohtaisesti puhtaita, joten miksi suomalainen maksaisi esimerkiksi luomumustikkahillosta enempää kuin tavallisesta?

–Siinä on myös muut raaka-aineet luomua, ei ole säilöntäainetta tai väriainetta, jos on hillosta kyse. Se on silloin valvottua, ja ne kustannukset pitää kattaa. Kuluttaja haluaa tietää mitä syö.

Hyöty luomuleimasta koituu enemminkin yrittäjälle kuin kuluttajalle.

–Kyllähän tämä on toimenpide, joka tehdään markkinoinnin takia. Suomalainen toki tietää, että se on ihan samanlaista marjaa, oli sertifikaattia eli ei. Mutta tietyille kuluttajasegmentteille sillä on merkitystä.

Lisäarvoa voisi olla ulkomailla, missä metsien puhtaus ei ole itsestäänselvyys.

Eli suomalaista tuskin saataisiin höynäytettyä (paitsi ehkä jotakin oikein luomumielistä), mutta eräiltä ulkomaalaisilta voisi ehkä saada rahat pois.

[Heikki Jokipii]

On jännittävää nähdä, miten media ottaa vastaan asian, valtiovallan pyrkimyksen ohjata kansalaisiaan, valtiovallan mainoskampanjan. Ja nimenomaisesti (jo tarjouspyynnössä, "viestintäsuunnitelmassa", ks. edellä) tunteisiin vetoavan mainoskampanjan. Demokraattisessa maassa.

(Toinen kysymys on sitten 2 vuoden päästä, kun aika todennäköisesti ko. kampanjalla ei mitään vaikutusta ole nähtävissä ... miten asiaan suhtautuu valtiontalouden tarkastusvirasto ...)

Astetta hyväksyttävämpi on tietysti tämä viljelijöille suunnattu kampanja, jossa kerrotaan, miten se tehdään, jos niin tehdään:

Oppaat auttavat luomutuottajaa

Mutta osa tätä luomun lisäämiskampanjaa sekin on, ja sivulla viitataan myös tähän kuluttajakampanjaan. Pieni järkevä ydin asiassa on, jos tällä uudella kampanjalla ohjataan viljelijöitä tuottamaan luomuna juuri sitä, jolla olisi luomuna kysyntää.

Mutta kun kokonaiskysyntä on se mikä on, tuon lisäksi ei oikeastaan enää pitäisi kannustaa lisäviljelijöitä luomuun siirtymään (vaan oikeastaan ihan päinvastoin). Mutta kyllä siinä sitäkin edelleen tehdään.

Mutta optimismi asiassa on virkamiesten säilytettävä, Tanskaan ja Ruotsiin viitataan *), ja barometrien tuloksia tulkitaan parhain päin:

– Luomusta kiinnostuneita kuluttajia on selvitysten mukaan 2,9 miljoonaa, joten kotimaisen luomutuotannon lisäämiselle on hyvät mahdollisuudet, Seppä rohkaisee.

***

(Luulisinpa muuten, että vaikkapa aviorikoksesta "kiinnostuneita" saisi kyselytutkimuksella kasaan kutakuinkin tuon määrän ... mutta siinäkin matka epämääräisestä aikomuksesta tekoon on - yleiseksi onneksi, arvioisin - aika pitkä ...  )


_____________

*) Asia ilmaistaan muuten tähän tapaan: "Suomi on luomumyynnissä jäljessä naapurimaitaan"! Suomi ei ole asiassa "jäljessä" naapurimaitaan Norjaa, Venäjää ja Viroa! Laitoin ko. sivustollekin huomautuksen. Kyllä totuudessa pysyminen kaikille virkamiehillekin kuuluu velvollisuuksiin, ei yksin ministereille.

[Heikki Jokipii]

Nyt on sitten keskustelu avattu vaihtoehdosta tälle Ollillan ym. idealle:

Entäpä jos … Suomi ryhtyisi GM-ruokamaaksi

Ehdotus on ihan tosissaan tehty, vaikka se ei tietysti (vielä) ole loppuun saakka mietitty. Enempää hatusta vedetty idea se ei varmasti ole kuin tämä Ollilan ryhmän esitys. 

Tämä idea on oikeastaan nyt tullut uudestaan ajankohtaiseksi, kun niinkin moni EU-maa käytti sitä optiota, että kielsi/aikoo kieltää GM-viljelyn alueellaan.

Kilpailukykyhän ei - ruokamarkkinoillakaan - tule siitä, että on ihan samaa tarjolla kuin kaikilla muillakin. Varsinkin kun Suomella ei ole juuri mitään mahdollisuuksia tarjota sitä samaa halvemmalla. (Ei sitä luomuakaan, vaikka toisin niin monet luulevat.)

Jos sitä kilpailukykyä ylipäänsä juuri tältä alueelta on syytä hakea. On nimittäin mahdollista, jopa todennäköistä, että ruoantuotanto, ainakaan muiden maiden ihmisille, ei ylipäänsä ole kovin suositeltava "tehtävä Suomelle"! Kun monia muita "tehtäviä" löytyy (joita ei tarvitse eikä ole syytä etsiä Ollilan ryhmän listasta).


PS. Ja samalla Suomi voisi toimia jopa mallina, esikuvana Afrikalle! Edes omalta osaltaan siis poistaa tuota Paarlbergin ja Mark Lynasin kuvaamaa "kirousta". Mutta - valitettavasti - yhtä pessimistisesti kyllä täytyy suhtautua nyt muutoksen - eli idean toteutumisen - aikatauluun Suomessakin kuin EU:ssa yleensä.

[Heikki Jokipii]

Näin se etenee:

Nyt se on todistettu - Koillismaan metsämarjat ovat luomua

Nyt ollaan Koillismaalla iloisia.

Sertifikaatti todistaa sen, minkä koillismaalaiset ovat aina tienneet: alueen marjat ja sienet ovat puhtaita ja luonnonmukaisia. Luomu-statuksella on erityinen merkitys matkailulle sekä marja- ja sienibisnekselle.

Esimerkiksi luomu-mustikasta saa paremman hinnan kuin tavallisesta. Kansainväliset matkailijat arvostavat luomumetsiä.

Seuraavaksi ollaan iloisia samasta asiasta varmaan Satakunnassa (siellä myös paikalliset 4H-kerhot puuhaavat samanlaista). Lopulta ollaan samasta iloisia koko Suomessa. Sitten, jonkun ajan kuluttua, koko Ruotsissa. Ja sitten Venäjällä *) ja Virossa. - Ja sitten aletaankin olla tilanteessa, jolloin (jo harvinaisesta) tavanomaisesta mustikasta saa parhaan hinnan ...?

________

*) ainakin luulisi, että koko Siperia saisi melko helposti luomustatuksen? Kunhan siellä Venäjällä nyt saadaan luomulainsäädäntö kuntoon

[Heikki Jokipii]

Jorma Olilla on ottanut kantaa Suomen talouspoltikkaan. Perusasenne on hänellä aika nöyrä ja itsekriittinenkin:

Jorma Ollila: Suomi on kuilun partaalla

Päättävissä asemissa olleet suomalaiset ovat tehneet isoja virheitä kymmenen viime vuoden aikana. Tämä koskee niin hallituksia, etujärjestöjohtajia kuin yritysten johtajiakin. Nokia ei ole poikkeus.

Perusvirhe on itsetyytyväisyys. On uskottu, että rajusti muuttuvassa maailmassa pärjätään vanhoilla eväillä. Ellemme sopeudu aktiivisesti muutokseen, yrityksemme häviävät kilpailun. Vanhat työpaikat katoavat eivätkä uudet synny. Verotulot jäävät kertymättä.

Syyllisten vastuullisuusjärjestykseen panemisesta ei ole apua. Pitää analysoida, mitä nousuun pääsy nykyoloissa vaatii, laatia suunnitelma ja toteuttaa sitä määrätietoisesti.

Silti tekisii mieli kääntää puukkoa haavassa, ja kysyä häneltä, millaiselta nyt näyttää hänen työryhmänsä idea Suomesta luomumaana. Olisiko se kerryttänyt verotuloja, tuonut työpaikkoja jne.? Vai tuntuiko vain silloin, että siihen on meillä varaa?

Suomella on yhä monia vahvuuksia. [...] Tarvitaan läpilyöntejä.

Onko hän yhä sitä mieltä, että luomutuotannossa voisi olla Suomessa vahvuuksia, siinä voisi olla tällaisen läpilyönnin mahdollisuus? Siis hän itse? Hänen raporttinsa kyseisen tekstiosuuden varsinainen kirjoittaja on varmasti yhä sitä mieltä.

[Heikki Jokipii]

Jos näin tehdään ...

Tuhkasta kasvudynamiittia metsälle: "Edullinen ja tehokas tapa tuottaa lisää puuta"

... ja vielä näin ...

– Jos kivennäismailla laitetaan typpeä lisäksi, typpi-tuhkaseos on erinomainen lannoite myös kivennäismaille, ja sillä on pitkäaikainen vaikutus, Remes sanoo.

(lihav. HJ)

... niin kuinka käy metsän luomustatukselle? Ja jos se tuon myötä katoaa, kumpi malli on maanomistajalle ja Suomelle kannattavampii? Paljonko tosiasiassa luomustatuksella saa marjoista lisärahaa? Paljonko paremmin kasvavasta metsästä?

[Heikki Jokipii]

Luomumaa-tavoitteen lisäksi on tällaisia maakunnallisia tavoitteita:

Kainuun Sanomat: Tie luomun supermaakunnaksi katkesi Vaalan lähtöön

Jossa siis Kainuun osalta tuli tuo "takaisku".

Surkuhupaisa on uutisen melko täydellinen välinpitämättömyys sen suhteen, mitä luomuna sitten tuotetaan, syötäväksi.

Kainuulainen luomutila tuottaa etupäässä nurmea. Suurin osa tiloista on sellaisia, joissa pellot ovat luomussa mutta eläimet eivät. Alueella on vain yksi luomumaitotila, eläintiloja yleensä on Vaalan lähdön jälkeen parikymmentä.

Tärkein asia näyttää olevan vain tuo luomustatus. Aijuu niin, merkitseehän se tietysti niitä tukia, kuitenkin.

Silläkään asialla ei tietysti niin muodoin ole merkitystä, paljonko kainuulaiset itse syövät luomua. Vaikka virallisia tilastoja ei ole saatavissa, uskallan veikata, että näin tapahtuu erittäin vähäisessä määrin, eli mikään "supermaakunta" ei Kanuu siinä suhteessa ole.

[Heikki Jokipii]

Tässä alkaa jo olla vähän realismia (ESS):

Suomi on maailman laajin luomukeruualue - ei hyödynnetä

Suomalaiset metsät ovat lähtökohtaisesti puhtaita, joten miksi suomalainen maksaisi esimerkiksi luomumustikkahillosta enempää kuin tavallisesta?

–Siinä on myös muut raaka-aineet luomua, ei ole säilöntäainetta tai väriainetta, jos on hillosta kyse. Se on silloin valvottua, ja ne kustannukset pitää kattaa. Kuluttaja haluaa tietää mitä syö.

Hyöty luomuleimasta koituu enemminkin yrittäjälle kuin kuluttajalle.

–Kyllähän tämä on toimenpide, joka tehdään markkinoinnin takia. Suomalainen toki tietää, että se on ihan samanlaista marjaa, oli sertifikaattia eli ei. Mutta tietyille kuluttajasegmentteille sillä on merkitystä.

Lisäarvoa voisi olla ulkomailla, missä metsien puhtaus ei ole itsestäänselvyys.

Eli suomalaista tuskin saataisiin höynäytettyä (paitsi ehkä jotakin oikein luomumielistä), mutta eräiltä ulkomaalaisilta voisi ehkä saada rahat pois.

Mutta nyt kuitenkin Pro Luomu (tai Luomun koordinaatiohanke) on perustanut tälle hullutukselle oman "arvoketjutyöryhmän":

http://proluomu.fi/hankkeet/arvoketjutyoryhmat/luomuluonnontuotteet/

Tuota yllä olevaa realismia ei siellä ole nähtävissä, vaan imagohyödyt ovat valtavia jne. Ja lähes kaikki Suomen metsät ovat sertifioitavissa - hurraa?

Tietysti, kuten jo sanottu, kustannus-hyötyanalyysissä tuo juttu voi olla kannattava hyvin minimaalisinkin hyödyin, jos koko jutun voi täysin hoitaa halvalla tietokoneen ääressä, netissä (eli niinkuin ennen sanottiin, kirjoituspöytätyönä).

Jos - edellytykset - ulkomaalaiset kuluttajat menevät lankaan (harkitsin tuossa hetken sanaa "halpaan") ja jos mikään ulkomaa ei keksi samaa niksiä.

***

Ellei sitten tuo 19.02.16 puheenvuorossa mainittu juttu sotke jatkossa asiaa?

[Jarrumies]

Agronetin palstalla mielenkiintoista keskustelua luomusiemenistä ja luomuviljelyn todellisuudesta:
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=70014.15

Tässä pätkä, lukekaa koko ketju (sivut 1 ja 2):

"Tämä olisi ikaankuin toteamus,  että luomu ei toimi.

Luomussa ei sinänsä oo vikaa mutta tämä siemenjuttu ei toimi alkuunkaan.Siemenen käyttöpakko aiheuttaa sen että luomusiemenellä keinotellaan,sama kauppaerä saattaa olla neljällä eri pakkaajalla ilmoitettuna listalle.Kun asiakas soittaa vastaus on yleensä se että pari säkkiä on jäljellä,eivät välttämättä oo myytävänä.Listoilla saattaa olla viisi vuotta vanha kauppaerä jota ei `muisteta `poistaa.Siemenen viljelijät vaihtuu vähän turhan tiheään,tavanomaisella puolella samat kaverit viljelee kymmeniä vuosia peräkkäin ja laatu on unnossa.Luomuun etsitään tuottajia puoliksi väkisin ja aina laatu ei ole pääasia.

Viimeisin luomuohran hinta minkä kuulin oli 666e/tn eli ostosiemenen arvo ylittää reilusti mahdollisen sadon arvon.Mitä järkeä verrattuna esim.tavanomaisen ohran noin 350e/tn hintaan."

[Jarrumies]

Näille eri maiden luomun pinta-alojen tiedoille pitäisi perustaa oma alue mutta pannaan nyt tänne kun on ennenkin ollut.

Ruotsin vuoden 2015 luomuviljellyt alat:
Ekologisk växtodling 2015
Omställda arealer och arealer under omställning
Organic farming 2015, converted areas and areas under conversion
http://www.jordbruksverket.se/webdav/files/SJV/Amnesomraden/Statistik,%20fakta/Arealer/JO13/JO13SM1601/JO13SM1601.pdf

Aikasarja käy täsmällisesti selville sivulta 10 taulukon lopusta.  Tässä siitä prosenttiluvut:

Vuosi luomu s-vaihe luomu+sv 2015   15.4   1.7   17.1 2014   15.3   1.2   16.6 2013   15.1   1.4   16.5 2012   13.9   1.8   15.7 2011   12.6   3.1   15.7 2010   10.7   3.5   14.2 2009   9.8   2.7   12.5 2008   8.0   2.9   10.9 2007   7.5   2.4   9.8 2006   6.3   0.8   7.1 2005   6.2   0.7   6.9

Siis kasvua luomuhyväksytyssä alassa vuonna 2015 0,1 prosenttiyksikköä (prosenteissa 3 %). Siirtymävaiheessa olevassa alassa nyt nousua 0,5 prosenttiyksikköä.

[Heikki Jokipii]

Tietyistä kysymyksistä ...

Ruokapolitiikan neuvottelukunta asetettu

... ei sitten pahemmin neuvotella, vaan (lihav. HJ):

Tämän lisäksi neuvottelukunta osallistuu kansallisten ruokapolitiikkaa ohjaavien linjausten, kuten ruokastrategian, hallituksen lähi- ja luomuruokaohjelmien ja elintarviketurvallisuuselonteon yhteensovittamiseen ja toimeenpanoon sekä ruokapoliittisen selonteon valmisteluun ja seurantaan.

Tietysti sen - valitettavasti - vähän noin pitää (vielä!) ollakin. Se kun on paitsi hallituksen tahto, niin ilmeisesti myös eduskunnan tahto, kun ei vieläkään ole löytynyt yhtään asiassa vastaan pistänyttä kansanedustajaa. *)

HS:n yleisönosastossa tänään väitettiin, että brandityöryhmän esitys on edelleen Suomen maakuvan pohjana. Luomuviljelyn osaltakin näin saattaa olla: vaikka kaikkein yltiöpäisin 50% tavoite on jo autuaasti unohdettu, 20% tavoite on edelleen voimassa. Ainakaan sitä ei ole eduskunnassakaan kritisoitu.

__________

*) PS. klo 15:30: Toki joitakuita asiassa epäillään, mutta he eivät itse ole vielä selkeästi tulleet "ulos kaapista".

[Heikki Jokipii]

Tästä toimenpiteestä aiheutuvat kustannukset arvioidaan tässä Metsäyhdistyksen artikkelissa hyvin vähäisiksi, jopa mitättömiksi:

Luonnollisesti luomua: Suomessa metsien luomusertifiointi ei vaikuta metsänhoitoon

Toinen asia ovat sitten toimenpiteestä aiheutuvat hyödyt. Niiden osalta sitten Metsäyhdistys tukeutuu täysin ko. hankkeen perusteluihin. Mutta kuinkahan realistisia ne ovat, jos asia perustuu aika lailla "suhteelliseen" imagoetuun, ja muuallakin mailmassa on sama niksi jo keksitty:

Muualla maailmassa suurimmat keruualueet sijaitsevat Sambiassa, missä on kuuden miljoonan hehtaarin keruualue, Intiassa viiden ja Namibiassa 2,5 miljoonan hehtaarin alue.

Edellähän on jo skenarioitu, miten Venäjä herää asiassa, ja julistaa (ja hyväksyttää) Siperian taigan luomukeräilyalueeksi.  Muut naapurimaamme tekevät samanlaisen tempun varmaan jo ennen sitä, jos ko. niksistä näyttää markkinoilla pienintäkin etua olevan.

Raaka arvioni on siis edelleen: erittäin pienillä kustannuksilla saavutetaan erittäin pienet (ja hyvin väliaikaiset) voitot.

Jokunen byrokraatti voi asiasta saada vähän pitempiaikaisen pestin:

Metsän sertifioinnista vastaa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Sertifikaatista on maksettava vuosittain tarkastusmaksu, joka on metsäalueen koosta riippuen sadasta eurosta ylöspäin. Keruualueen liittämisen valvontaan ja tarkastusmaksun voi hoitaa myös ulkopuolinen selvittäjä metsänomistajan suostumuksella.

[Heikki Jokipii]

Tässä asiakirjassa (joka on lausunnolla, ja voinee siis kyllä hiukan muuttuakin) ...

Ruokapoliittinen selonteko lausuntokierrokselle

... luomu esitetään hyvin sivuosassa. Oikeastaan vain sillä tavalla, että sitäkin pitää olla (pdf-asiakirja löytyy linkin kautta), tähän tapaan:

Erikoistuotteille on kysyntää, mikä näkyy Suomessa lähi- ja luomuruokaan sekä esimerkiksi luonnontuotteisiin kohdistuvana kiinnostuksena.

Toisaalta luomuruuan tuotanto ja käyttö lisääntyvät nopeasti. Osalle tuottajista luomu voi olla kannattava vaihtoehto, ja kuluttajalle tärkeää on tieto ruuan tuotantotavasta. Tuotantopanosten rajallinen määrä, ravinteiden kierrätystarve ja ympäristön suojelu ohjaavat osaa maataloustuotannosta kohti luonnonmukaista tuotantotapaa.

Vähän irrallisena luomu vilahtaa tässä suosituksessa, luvussa, jossa puhutaan ruoan terveysvaikutuksista:

Parannetaan ammattikeittiöiden osaamista kotimaisen lähi-, luomu- ja sesonkiruuan käytön sekä terveellisempien ja ympäristövastuullisempien valintojen edistämiseksi.

(lihav. HJ)

Vielä sitten todetaan:

Luomutuotanto on EU-laein säädeltyä ja valvottua kestävää ruuantuotantoa. Sen periaatteisiin kuuluvat  ravinteiden talteenotto ja kierrätys sekä tasapaino peltoviljelyn ja kotieläintuotannon kesken. Koska synteettisten kemiallisten lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty, luomutuotanto vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.

*)

Tuohon jälkimmäiseen ei ole liitetty mitään toimenpidesuositusta.

Mutta tuossa sitten olikin melkein kaikki.

Se on oikeastaan ihmeellistä, kun toisaalla MMM:n sivuilla kuitenkin yhä sanotaan, että luomun lisääminen on "strateginen tavoite". Nyt se on kuitenkin lähes unohtunut tästä strategisesta asiakirjasta.

Ja vaikka brändityöryhmän yltiöpäiseen 50% tavoitteeseen ei enää juuri missään vedota - ainakaan valtiovallan asiakirjoissa tai nettisivuilla - voimassa on yhä tavoite luomualan nostamiseksi 20% osuuteen. Jos siis viidennes Suomen maataloudesta olisi virallisen ennusteen mukaan luomua joskus tulevaisuudessa, miksi siitä on niin vähän mainintoja tuossa asiakirjassa? (Jos tuon selonteon lempinimikin on "#ruoka2030", ei luomupinta-alan hidas kasvu nyt ei voi olla selityksenä.)

_____________

*) strategisessa (eli pitkän tähtäimen) asiakirjassa olisi tietysti voinut MMM:ltä vaatia, että se olisi todennut tämän tosiasian:

Typpilannoitteet - tehoviljely - eivät ole periaatteessa riippuvaisia fossiilisista polttoaineista

[Heikki Jokipii]

Tuohon alaviitteeseeni vielä. Hyvin itsestään selvänä esitetään hyvänä asiana, että "luomutuotanto vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista". Mutta onko se? Jos samassa mainitussa selonteossa vielä kerrotaan:

8 Ruokaturva ja huoltovarmuus
Maapallolla odotetaan vuonna 2030 olevan 8,5 miljardia ihmistä. Maailmanlaajuisena haasteena onkin ruokaturvan ja hyvän ravitsemuksen takaaminen kasvavalle väestölle kestävällä tavalla. Arvioiden mukaan vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 60 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä kuin nyt.

(lihav. HJ)

Paljonko noiden tosiasioiden edessä on merkitystä tavoitteella, jossa halutaan tuota ehkä kiusallista riippuvuutta vähentää? Jo ennen kuin - ja siitä riippumatta, jos - typpilannoitetta ryhdytään laajemmin valmistamaan tavalla, jossa fossiilisia raaka-aineita (ja/tai energiaa) ei käytetä? Onko se kelvollinen edes Suomen tavoitteeksi, kun tiedämme, miten luomuviljely, yleistyessään, johtaisi täällä varmasti ruoan tuonnin kasvuun, "toisten riisikupeille".

No, kuten edellä huomattiin, tuo selonteko ei oikeastaan varsinaisesti sitä tavoitteeksi asettanutkaan (so. ei mitään toimenpiteitä tuon toteamuksen jälkeen ja pohjalta).


PS. klo 13:15: Pitäisikö yhdistyksemme - jopa jo perinteiseen tapaansa - kuitenkin antaa tuosta selonteosta lausuntonsa? Varsinkin, kun sen lähetteessä nyt ihan erikseen sanotaan:

Muutkin kuin jakelussa mainitut tahot voivat antaa lausuntonsa.

Aikaa on 28.10.16 saakka.

Niiden joukossa, joilta lausunto on pyydetty, olivat mm. seuraavat:

Biodynaaminen yhdistys ry
EkoCentria
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Luomuinstituutti
Luomuliitto ry
ProLuomu ry
WWF

(Viimeksimainittu ei ole sekään katunut luomulinjauksiaan, Suomessa, vaikka ei kokonaisuudessaan ole ihan toivoton tapaus.)