Puolueet ja luomu

[Heikki Jokipii]

Kun tuolla pari vuotta sitten etsin vastaavaa esimerkkiä kuin luomu, poliittisessa elämässä, löysin kieltolain, [...]

Yksi hyvä esimerkki vastaavasta ilmiöstä on myös kesäaika. Nyt alkaa ilmestyä analyysejä, mm. Hesarissa, joiden mukaan siitä ei nettona ole toivottua hyötyä, vaan pikemminkin vain haittaa. Mutta niin se vaan nyt systeeminä jököttää ja pysyy, kiusanamme, kun sen taakse aikanaan jotenkin poliittinen konsensus syntyi. Ja kaikilla sen läpi ajaneilla oli varmasti vain hyviä tarkoitusperiä.

Nyt HS:n kuukausiliitteessä oli erittäin kriittinen artikkeli tästä kesäajasta:

Kelloja siirretään taas ensi yönä, ja se johtuu uusiseelantilaisesta postimiehestä, joka rakasti perhosia

Ensi yönä siirretään jälleen viisareita, mutta miksi. Kuukausiliite selvitti.

Tämä asialle erittäin skeptinen artikkeli on lopun edestä valitettavasti maksumuurin takana. Mutta jo otsikosta selviää, että HS ei löytänyt asialle mitään pitäviä perusteita.

Mutta tavallaan tuo artikkeli antaa toivoa sen suhteen, että eräässä muussakin EU:n nyt yhteisesti hyväksymässä ja hymistelemässä asiassa olisi kuitenkin mahdollisuus muutokseen.

Odotellen HS:n otsikkoa tai ingressiä: "[... ] vähän sivuraiteelle eksyneestä saksalaisesta filosofista, joka kuitenkin [...]

[Heikki Jokipii]

Ville Niinistön mielestä tämä on ihan OK ...

Vihreät tavoittelee kuntavaaleista 10-15 prosentin äänisaalista ja Helsingin herruutta

Niinistö näkee silti maaseudullakin olevan mahdollisuutensa. Niitä on matkailupalveluiden, luomun ja muun eettisen ruoan sekä uusiutuvan energian tuottajana.

(lihav. HJ)

... siis se, että muun Suomen maaseutu tuottaa luomuruokaa Helsingin Vihreille kuluttajille. Valtion eli veronmaksajien tuella, tietysti.

Tuota asetelmaa on käsitelty täälläkin. Vihreät eivät tietysti tuohon yksin "syyllisty", ovathan he esim. tällä hetkellä hallituksen ulkopuolella, joka hallitus kiltisti jatkaa edellisen hallituksen luomuohjelmaa, 20% luomualatavoitteineen.

[Heikki Jokipii]

Tällainen aloite oli tullut SDP:n tulevaan puoluekokoukseen:

Ötökät maitokauppoihin - hyönteisravinnon käyttö sallittava

Ja päätösesityshän on hyvin ystävällinen:

SDP suhtautuu avoimesti uusiin mahdollisuuksiin tuottaa ympäristöystävällisesti, eettisesti ja kestävästi laadukasta ravintoa. Uuselintarvikkeita kuten hyönteisravintoa tulee koskea samat eettiset, laadulliset ja turvallisuussäännökset kuin kaikkia muitakin elintarvikkeita.

Mutta vastaavaa aloitetta ei kukaan tehnyt muuntogeenisista tuotteista. Sellaiseen aloitteeseen tuo sama päätösesitys olisi hyvin lähes sellaisenaan sopinut.

Myös itse aloitteen olisi voinut kirjoittaa lähes samalla tavalla, korvaten "hyönteisen" vain sanalla "muuntogeeninen (ruoka)". Mutta siihen ei taida olla SDP:kään kypsä, tai sen opiskelijajärjestökään, luomuaatteet ja -ennakkoluulot sielläkin taustalla aika voimakkaina vielä "lilluvat". (Vaikkei SDP kannanotoissaan sen enempää GMO:n kuin luomun suhteen ilmeisesti ole ehdoton. Mutta oli kyllä mm. alunperin hallituksessa ollessaan hyväksymässä sen 20% luomupinta-alatavoitteen yms.)

[Heikki Jokipii]

Vaikka SDP ei viime aikoina kovasti ole meteliä luomusta pitänyt, näin on kuulemma ollut:

Taavitsainen iloitsee Luomuinstituutin perusrahoituksen varmistumisesta

Luomuinstituutilla on ollut SDP:n eduskuntaryhmän tuki tärkeässä työssään luomun aseman vahvistamiseksi osana suomalaista ruoantuotantoa, Taavitsainen kertoo.

Tietysti kyse on mikkeliläisestä kansanedustajasta, mutta näin hän ilmoittaa puolueensa hallituksen luomutavoitteiden taakse:

─ Meillä on vielä paljon töitä edessä luomun tuotannon ja hyödyntämisen lisäämiseksi. Esimerkiksi julkisissa ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta tällä hetkellä vain noin 5 % on luomua, kun tavoite on 20% vuonna 2020.

Eipä siis SDP varmaankaan vastusta tai kritisoi MMM:n luomumaitopäätöstäkään.

[Jarrumies]

Tässä ruotsalaisen kansanedustajan järkeviä ehdotuksia. Tuosta ei aivan selviä onko  Moderata samlingspartiet noiden takana siten, että oikein päätöksiä olisi tehty.

Sluta särbehandla ekologiskt
http://www.corren.se/asikter/debatt/sluta-sarbehandla-ekologiskt-om4518653.aspx

Ekomaten är således redan en mångmiljardaffär. Trots det så uppgår statens stöd för ekologisk odling till cirka en miljard kronor/år. Det är inte rimligt.

Moderaterna tycker det är hög tid att fasa ut de extra stödpengar som går till ekologisk odling. Personligen anser jag det också viktigt eftersom de extra bidragen skapar en förtäckt känsla av att ekomaten skulle vara bättre för klimatet och miljön än andra svenskproducerade livsmedel, trots att det inte finns någon entydig forskning som stöder det. Inte heller kan bättre hälsa påvisas. Som konsument måste man alltid vara uppmärksam på det man äter och eko utgör inget undantag. Mängden antibiotika som används i djurbesättningar i andra länder är ett känt problem men förra hösten visade Livsmedelsverkets kontroller att ekoäggen innehöll mer dioxin än andra ägg. Dessutom finns en studie som Statens veterinärmedicinska anstalt gjorde 2011 som visar att förekomsten av jordbakterien campylobacter är sex gånger högre i kyckling som har fått gå ute eller som har fötts upp ekologiskt.

Enligt professor Husted vid Köpenhamns universitet (Sydsvenskan 150404) är det känslor som styr konsumenternas val av ekologisk mat och mot känslor är det som bekant svårt att argumentera.

Svenskt lantbruk är världsledande inom både miljö- och djurskydd och alla de livsmedel som produceras är säkra att äta. Därför blir det så orimligt att regeringen nu ska öka statens stöd till ekomaten. Vi moderater tycker det är viktigare att alla svenska bönder kan konkurrera på likvärdiga villkor än att som regeringen enkelspårigt vill öka eko i alla lägen. Vad och hur jag odlar eller vad jag vill köpa för mat är ett val som den enskilde bonden och konsumenten ska göra. Inte vi politiker.
Betty Malmberg (M)
riksdagsledamot för Östergötland

[Jarrumies]

Tässa ed. puheenvuorossa mainittu Betty Malmberg (M) kysyy ja statsrådet Sven-Erik Bucht (S) vastaa ohi varsinaisen kysymyksen:

Ekologisk odling och faktabaserade beslut
https://www.riksdagen.se/sv/dokument-lagar/dokument/svar-pa-skriftlig-fraga/ekologisk-odling-och-faktabaserade-beslut_H412894

Svar på fråga 2016/17:894 av Betty Malmberg (M) Ekologisk odling och faktabaserade beslut

Betty Malmberg har frågat mig på vilken forskning jag och regeringen baserat vårt beslut om att öka andelen ekologiskt odlade livsmedel.

Jag instämmer i Betty Malmbergs resonemang om att faktabaserade beslut är viktiga. Det finns mycket som kan göras för att stärka konkurrenskraften i livsmedelskedjan och vi har nu tagit de första stegen i genomförandet av de mål som regeringen, tillsammans med Vänsterpartiet och den borgerliga oppositionen, enats kring. Vi har bland annat enats om att produktionsökningen, både konventionell och ekologisk, bör svara mot konsumenternas efterfrågan. Regeringen lanserade den sjunde februari sin handlingsplan för livsmedelsstrategin. I denna presenterar regeringen åtgärder för hela livsmedelskedjan för att uppnå målen i livsmedelsstrategin. Vi pekar bland annat ut områden så som regelförenkling för företagen i livsmedelskedjan, insatser för ökad export av livsmedel, likvärdig kontroll- och tillståndsverksamhet i hela landet, ökad ekologisk produktion och konsumtion och satsningar på forskning och innovation.

Jag tror på svensk lands¬bygd och svensk livsmedelspro¬duktion och är övertygad om att mer mat kan produceras i Sverige. Den ökande efterfrågan på ekologiska livsmedel kan bidra till tillväxt och konkurrenskraft i svenskt jordbruk och svensk livsmedelsproduktion. Det är ett faktum att det idag råder brist på flera svenska ekologiska produkter. Den växande marknaden för ekologiska livsmedel skapar möjligheter på marknaden för små och stora svenska jordbruks- och livsmedelsföretag.

Det är också en realitet att en ökad svensk produktion av ekologiska livsmedel skulle bidra till att uppnå flera av miljökvalitetsmålen, t.ex. Giftfri miljö, Ett rikt odlingslandskap och Ett rikt växt- och djurliv. Ekologisk odling innebär en produktion utan bekämpningsmedel. Det finns idag ett EU-regelverk som ekologiska lantbrukare är tvungna att följa för att få ta del av EU-stöd i Landsbygdsprogrammet i form av miljöersättningar.

Avslutningsvis vill jag lyfta fram att regeringen och jag vill möta konsumenternas efterfrågan som gör att marknaden för ekologiska livsmedel växer lokalt och globalt. Det finns möjligheter till fler arbetstillfällen, ökad svensk export och ökad lönsamhet. Vi har nu chansen att öka den svenska produktionen. Jag vill att vi producerar mer mat i vårt land. Det gäller både konventionell och ekologisk mat. Det handlar om att det finns konsumenter som efterfrågar vissa produkter. Det finns en enorm efterfrågan på ekologiska livsmedel och den ska kunna mötas bättre av svenska producenter.

Stockholm den 1 mars 2017
Sven-Erik Bucht

[Heikki Jokipii]

Eipä todellakaan vastaa kysymykseen. Tällainenhan se Malmbergin kysymys oli kokonaisuudessaan:

***

Nyligen presenterade regeringen en handlingsplan för hur den ska förverkliga målen i den presenterade livsmedelsstrategin. Handlingsplanen är relativt sparsmakad då det gäller att redovisa konkreta förslag, utom då det gäller produktion och offentlig konsumtion av ekologiska livsmedel. Där sätts höga mål som innebär att produktionen och konsumtionen år 2030 ska uppgå till 30 respektive 60 procent.

Allt oftare talas det i samhällsdebatten om vikten av faktabaserade beslut. Med tanke på de bristande vetenskapliga evidens som finns då det gäller den ekologiska odlingens effekter på miljö, klimat och hälsa vore det intressant att veta vilka fakta som regeringen grundar sitt beslut på.

Med hänvisning till ovanstående vill jag fråga statsrådet Sven-Erik Bucht:

På vilken forskning har statsrådet och regeringen baserat sitt beslut om att öka andelen ekologiskt odlade livsmedel?

***

Sen sijaan Bucht puhuu kaikesta muusta, mm. sielläkin tyypillisestä illuusiosta, että maa voisi viedä luomutuotteita. Vaikka siis Ruotsi tuo yli 60% luomutavarastaan maahan.

Mutta ei siis perustele luomun erityiskohtelua lainkaan, eikä kerro yhtään hyviä syitä ylimääräiseen luomutukeen tai luomuruoan lisäämiselle julkisessa kulutuksessa.

Mutta jos tuollaisen kysymyksen vielä näkisi eli kuulisi Suomen eduskunnassa! Vaikka se saisi sitten yhtä kiertelevän vastauksenkin. (Niinkuin se varmaan saisi, vrt. Tiilikaisen kiemurtelu luomumaitodebatissa lehdistössä.)

[Jarrumies]

Ruotsissa vaatimukset luomutuista luopumisesta kasvavat:

Sluta särbehandla ekologisk odling
http://www.atl.nu/debatt/sluta-sarbehandla-ekologisk-odling/

Tässä mukana edellä maininittu Malmberg ja toinenkin kansanedustaja:

Betty Malmberg (M)
Riksdagsledamot för Östergötland
Erik Bengtzboe (M)
Riksdagsledamot för Södermanland

Muutama ote:
"Moderaterna tycker det är hög tid att fasa ut de extra stödpengar som går till ekologisk odling. Personligen anser vi det också viktigt eftersom de extra bidragen skapar en förtäckt känsla av att ekomaten skulle vara bättre för klimatet och miljön än andra svenskproducerade livsmedel, trots att det inte finns någon entydig forskning som stöder det. Inte heller kan bättre hälsa påvisas. Som konsument måste man alltid vara uppmärksam på det man äter och eko utgör inget undantag. Förra hösten visade Livsmedelsverkets kontroller att ekoäggen innehöll mer dioxin än andra ägg.

En studie gjord av Statens veterinärmedicinska anstalt 2011 visar att förekomsten av jordbakterien campylobacter är sex gånger högre i kyckling som har fått gå ute eller som har fötts upp ekologiskt.
"
Tuo on ainakin täsmällisyydessään minulle uusi tieto, että kampylobakteereita on ulkoilevissa ja luomukanoissa 6 kertaa enemmän kuin muissa. Olisko tuohon kenelläkään linkkiä.

"Enligt professor Husted vid Köpenhamns universitet (Sydsvenskan 4/4 2015) är det känslor som styr konsumenternas val av ekologisk mat och mot känslor är det som bekant svårt att argumentera."

Samanoja tuloksia on saatu Suomessakin ja ne ovat olleet esillä tälläkin palstalla.

***
LISÄYS 1

Tässä ruotsalaisen tutkimuksen tulokset, josta käy ilmi että kampylobakteereja yli 8 kertaisesti luomukanoissa kuin tavanomaisissa:
http://www.svenskfagel.se/?p=1145
Resultat
De åtgärder som under en följd av år har vidtagits i Sverige har sänkt antalet positiva flockar från cirka 60 procent år 1989 till 11,6 procent år 2015 utslaget över året. Enligt undersökningar så varierar antalet flockar som bär på campylobacter med årstiderna. Av ännu okänd anledning är förekomsten av campylobacter som högst under sensommar och höst. Resultaten av de senaste årens undersökningar har varierat från 0 procent upp till 25 procent smittade flockar (den högre siffran endast under någon enstaka vecka).

Under 2012 genomförde Svensk Fågel i samarbete med SVA en rad riktade studier för att få jämförbara resultat mellan olika länder och produktionsformer. Små- eller storskalig produktion är inte avgörande utan förekomsten av campylobacter är i huvudsak beroende av standard på hus och management i form av de biosäkerhetsåtgärder som ingår som krav för medlemmar inom Svensk Fågel.

Resultat:
EU-genomsnitt kyckling: 75 % positiva
Småskalig produktion i Sverige: 62 % positiva
Ekologisk produktion i Sverige: 80 % positiva
Svensk konventionell produktion:  9,2 % positiva (2012).

LISÄYS 2

Känslor styr valet av ekologisk mat
Sydsvenskan
https://www.8till5.se/2015-04-04/kanslor-styr-valet-av-ekologisk-mat

[Heikki Jokipii]

Tämä kirjoittaja eli lausunnon antaja ei ole poliitikko, mutta esittää noiden ruotsalaisten poliitikkojen kanssa saman vaatimuksen luomun erityiskohtelusta luopumisesta:

Valion Annikka Hurme: "Luomumaidon pitää nyt kantaa itsensä"

Valio laski vuosi sitten luomumaidolle maksettavaa lisää reippaasti. Luomutuottajat arvostelivat silloin Valiota heikosta kiinnostuksesta luomua ja sen tuotekehitystä kohtaan.

Toimitusjohtaja Annikka Hurme on toista mieltä.

Hän sanoo, ettei Suomessa olisi luomumaitoa, elleivät tavanomaiset tuottajat olisi satsanneet siihen vuosikymmeniä – luomulisä maksetaan yhteisestä kassasta.

"Nyt luomun on aika kantaa itse itsensä."

Tuota yhteisen kassan ideaa täytyisi tutkistella tarkemminkin. Ja siltä pohjalta arvioida esim. sitä, mikä on Tiilikaisen masinoiman koulujen luomumaitopäätöksen vaikutus kokonaisuuteen.

Yleensä kun näyttää olevan niin, että (suomalaiset) poliitikot uskovat (tai ainakin sanovat) luomun tukemisen hyödyttävän koko maataloutta. Mutta onko se niin?

[Heikki Jokipii]

Kunnallisvaalien vaalikoneissa ei tänä vuonna ole luomuruokakysymystä näkynyt. Vai onko joku sellaisen löytänyt? Ainakaan isommissa medioissa en ole niitä nähnyt. Muita ruokaa koskevia kysymyksiä on ollut.

PS. Poikkeuksena on tämä  Iltalehden puolueille lähettämä koulujen luomumaitoa koskeva kysymys.

[Jarrumies]

Vihreissä yksi luomua hyvin argumentein vastustava kunnallisvaaliehdokas:

http://atteharjanne.fi/blogi/

Valitettavasti vihreissä näillä muutamilla ei ole mitään vaikutusta puolueen kannanottoihin tai toimintaan.

[Heikki Jokipii]

Varsin hyviä argumentteja, tässä suora linkki hänen juuri luomua koskevaan kirjoitukseensa:

Maailmaa pelastetaan väärillä brändeillä, ja se voi tulla kalliiksi

Niinkuin olemme täällä kirjoittaneet:

Luomun ja uusiutuvan energian kaltaisten brändien ongelma on siinä, että ne kaventavat keskustelua ja ohjaavat sitä väärään suuntaan. Samalla sääntely fokusoituu keinoihin vaikutusten ja päämäärien sijasta, ja ratkaisujen tehokkuus jää päätöksenteossa taka-alalle.

Yksinkertaistavien leimojen sijaan katseen pitäisi olla siinä, mitä haluamme ja tarvitsemme: Vähemmän päästöjä, puhtaampaa luontoa, terveellisempiä ihmisiä ja onnellisempia eläimiä. Kaikkia näitä pitää edistää määrätietoisesti avoimin mielin, ja valita keinot tutkittuun tietoon perustuen. Helppoihin brändeihin lukkiutumista parempi vaihtoehto on ohjata markkinoita tiukalla, mutta fiksulla sääntelyllä, jossa haitoille laitetaan kova hinta.

Ei, emmehän me tuota kirjoittaneet, vaan Atte Harjanne! 

Mutta tosiaankin, häntä esim. äänestämällä äänestäisimme Vihreitä, jotka juuri ovat hänen kritisoimallaan tavalla kiinnittyneet keinoihin, ja juuri noihin mainittuihin keinoihin. Tietysti, juuri nyt, näyttää juuri noiden kahden keinon osalta siltä, että äänestämme niitä, äänestämme sitten mitä puoluetta tahansa!


PS. Kun katsoo tuota, ja muistaa VIITE ry:n puoluekokousaloitteen, niin tulee kyllä mieleen, että onko Vihreät nykyisin se puolue, jolla on "katto korkealla ja seinät kaukana". 

[Heikki Jokipii]

Kun tuolla pari vuotta sitten etsin vastaavaa esimerkkiä kuin luomu, poliittisessa elämässä, löysin kieltolain, [...]

Yksi hyvä esimerkki vastaavasta ilmiöstä on myös kesäaika. Nyt alkaa ilmestyä analyysejä, mm. Hesarissa, joiden mukaan siitä ei nettona ole toivottua hyötyä, vaan pikemminkin vain haittaa. Mutta niin se vaan nyt systeeminä jököttää ja pysyy, kiusanamme, kun sen taakse aikanaan jotenkin poliittinen konsensus syntyi. Ja kaikilla sen läpi ajaneilla oli varmasti vain hyviä tarkoitusperiä.

Nyt on tapahtumassa asia, joka kulman kautta ehkä antaa toivoa tuossa toisessakin kysymyksessä. Kansalaisaloite kesäajasta luopumisesta keräsi kuin keräsikin tarvittavan kannattajamäärän:

Kesäaika-aloitteen alullepanija ehti jo menettää toivonsa – ”Ajattelin, että ei tällä ole mitään mahdollisuuksia”

Jaa-a, koska aika olisi kypsä eräälle toiselle kansalaisaloitteelle?

[Heikki Jokipii]

Tässä toinen tällainen Vihreä yllättäjä, Mikko Muilu:

Missä Suomi voisi olla oikeasti ensimmäinen?

Ei tuon toisaalta pitäisi enää yllättää, kun muistamme VIITE ry:n puoluekokousaloitteen. Muilu ilmoittaa olevansa VIITE ry:n jäsen. Tässä Suomi voisi olla ensimmäinen:

Mitä, jos kertoisin Suomella olevan valmiudet toisenkin huipputeknologian kärkimaaksi? Mitä, jos maalailisin kuvia Suomeen virtaavista ulkomaisista tutkijoista ja heidän mukanaan tuomista tutkimuseuroista? Mitä, jos sanoisin Suomessa olevan jo nyt satoja alan ammattilaisia? Ammattilaisia, jotka tällä hetkellä eivät ole päässeet työllistymään alaansa vastaaviin töihin. Kuten tekoälykin, on myös tämä huipputeknologia hyvin väärinymmärretty. Puhun tietenkin geeniteknologian hyödyntämisestä.

Tietysti tuo ehdotus ei suoraan etene Seinäjoen valtuustossa, mutta tie politiikkaan on Suomessa perinteisesti kulkenut kuntien ja kuntavaalien kautta.

Muilulla on näppärä vertaus:

Jalostustekniikat ovat kuin erilaisia tapoja kiinnittää metallia yhteen. On niittaamista, muotoon perustuvaa liittämistä ja hitsaamista. Kuvitellaan esimerkin vuoksi GM-tekniikat hitsaamiseksi. Jokainen meistä mieltäisi järjettömäksi vaatimukset hyväksyä vain tuotteita, jotka on tehty ilman hitsaamista. Olisi hitsausvapaita autoja ja koneita, joita mainostettaisiin Helsingin sanomien etusivulla nimenomaan tuolla ominaisuudella. Esimerkki saattaa kuulostaa absurdilta, mutta siitä GM-kiellossa on pohjimmiltaan kysymys.

Tuota hänen ehdotustaan tehtäväksi Suomelle, kehittymistä juuri tuossa asiassa huipputeknolologian kärkimaaksi, emme voi muuta kuin kannattaa.

[Heikki Jokipii]

Jos täällä on ehkä vahingossa suosittu tiettyjä isompia puolueita, niin annetaan nyt kristillisdemokraatille tilaisuus puhua läpiä päähänsä:

Östman: Puhdas ja terveellinen ruoka on osa hyvinvointia

Östman toi esille huolen maatalouden ja elintarviketuotannon torjunta-aine- ja kemikaalijäämistä. Myös nyt sallittuja lisäaineita olisi hyvä vähentää elintarvikkeissa.
–  Kuluttajien toivomaa luomutuotantoa on vielä mahdollista lisätä. Olemme asettaneet tavoitteeksi luomutuotteiden tuotannon, jalostuksen, markkinoinnin ja viennin kasvattamisen. Tuotteiden tuotantoketjut on myös voitava jäljittää alkutuottajalle asti.

Yksitellen:

- Eviran mukaan Suomessa ei ole minkään näköistä huolta torjunta-ainejäämistä
- kuten ei lisäaineistakaan
- kuluttajat toivovat luomua juuri ja vain sen kahden prosentin edestä (euroissa). Luomutuotannon lisäämisellä siihen ei ole vaikutusta. Varsinkaan, kun vähintään 40% myynnistä on tuontia.
- mitä ovat kristillisdemokraatitkaan asettamaan tavoitteita kuluttajien eli kansalaisten puolesta eli sijasta? Mitä kuvitellaan luomuvienniltä saavutettavan, kun se tähän mennessä on ollut rankasti tappiollista Suomelle?
- (kuinka pitkälle tämä Östman ja kristillisdemokraatit ovat valmiita tässä jäjittämisessä?)